Demari: "Manifestipersut" raapivat säröä perussuomalaisiin

Demari: "Manifestipersut" raapivat säröä perussuomalaisiin 3.8.2011

Perussuomalaisten kevään jytky-voitto vaaleissa vauhditti myös nuivasti maahanmuuttajiin suhtautuvia kandidaatteja lainsäätäjiksi. Uusi eduskunta ei ennen kesälomiaan ehättänyt pitkään istumaan. Täyttä kuvaa perussuomalaisten "nuivasta" kuusikosta ei vielä ole päästy muodostamaan.

Sen sijaan nuivaryhmän ulkopuolinen kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on herättänyt runsaastikin huomiota omalaatuisilla tempauksillaan. Hakkarainen ei allekirjoittanut ennen vaaleja nuiva-manifestia. Ilmeisesti siitä syystä, ettei kukaan sellaista häneltä älynnyt kysyä.

Nuivalaisten ulkopuolelta eduskuntaan nousi myös helsinkiläinen Tom Packalen, jotka monet lukevat samaan maahanmuuttokriittiseen porukkaan.

Jussi Halla-aho on maahanmuuttokriittisen "Nuivan Manifestin" keulakuva. Manifestin allekirjoitti vuosi sitten 13 perussuomalaista kansanedustajaehdokasta eri puolilta Suomea. Manifesti sisälsi muun muassa tiukennuksia turvapaikkamenettelyyn. Kuusi manifestin kirjoittajaa valittiin huhtikuussa kansanedustajiksi.

"Katsomme, että nykymuotoinen, valtion budjetista maksettava kehitysapu on lakkautettava kokonaan", manifestissa muun muassa todettiin.

Ehdokkaat sanoivat myös, ettei kuntien pidä ottaa asuntojonoihinsa maahanmuuttajia, joiden asumisen maksaa valtio tai kunta.

Yleisesti otaksutaan, että niin kauan kuin Timo Soinin viikate heiluu, kilpailevia päitä ei nouse haastajan osaan.

Nuiva-ryhmä saattaa olla ensimmäinen särö, joka rikkoo jytky-puolueen.

– Manifesti julkaistiin kesällä 2010, puolueen vaaliohjelma helmikuussa 2011, eli manifesti ei ollut mikään irtiotto puolueesta, vaan normaalia aloitteellisuutta puolueen ja asian hyväksi, kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala selittää.

Yksi tiukimmista "hallaholaisista", kansanedustaja James Hirvisaari on monisanaisempi. Hänen mukaansa manifestin allekirjoittaneet uudet kansanedustajat eivät ole harkinneet muodostavansa erillistä ryhmää ajaakseen maahanmuuttokriittisiä tavoitteitaan.

– Eduskuntaryhmässämme on ihmisiä, jotka ovat mukana eri painotuksilla, ja minulla se pääpaino on ollut ja on edelleenkin selkeästi maahanmuuttopolitiikassa. Hirvisaari sanoo.

Vielä maaliskuussa maan suurin hallituspuolue keskusta on saanut totutella uuteen rooliin. Se on nyt pienin oppositiopuolue.

Pohtimista piisaa myös toisessa oppositiopuolueessa, keskustassa.

– Me olemme valmiit yhteistyöhön perussuomalaisten kanssa eduskunnassa, mutta vain tapauskohtaisesti, keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen sanoo.

Opposition ase on välikysymys. Suomessa välikysymyksen voi tehdä vähintään 20 kansanedustajaa. Semmoinen määrä löytyy kummaltakin oppositiopuolueelta, jytkyvoiton saaneelta perussuomalaisilta ja pahasti kuihtuneelta keskustalta.

– Olemme tehneet oppositioyhteistyössä selviä rajauksia perussuomalaisiin. Mihinkään muukalaisvastaisiin linjauksiin emme osallistu, puoluesihteeri tekee selväksi.

Seppo Peltoniemi