tiistai 9. elokuuta 2011

HS: Suomessa jopa 3 000 paperitonta siirtolaista

Helsingin Sanomat/STT: Suomessa jopa 3 000 paperitonta siirtolaista 9.8.2011

Suomessa elää kahdesta kolmeen tuhanteen paperitonta siirtolaista, arvioidaan keskusrikospoliisista.

Ulkomaalaistutkintaan erikoistuneen komisarion Jouko Ikosen mukaan Suomeen tullaan laittomasti etenkin Ruotsin kautta. Eniten paperittomia saapuu Somaliasta, Irakista ja Afganistanista.

Paljon on myös venäläisiä, jotka jäävät maahan viisumin umpeuduttua.

Luvatta maassa olevat ovat esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, opiskelijoita ja valeavioliitossa eläviä ja ilman työlupaa työskenteleviä.

Heinäkuun loppuun mennessä poliisin tietoon oli yli 1 700 laittomasti maahan tullutta ihmistä. Noin kymmenen prosenttia paperittomista on alaikäisiä.

Paperittomat siirtolaiset asuvat usein kavereiden ja tuttujen nurkissa tai vuokra-asunnossa, jonka he ovat saaneet luvallisen maassaolon aikana. Moni tekee pimeitä töitä pienellä palkalla vaikkapa siivoojana. Terveydenhuollosta tingitään, koska henkilötunnusta tai rahaa ei ole.

Poliisi pääsee paperittomien jäljille yleensä tarkastusten avulla. Kiinni jäädään esimerkiksi liikennerikkomuksista.

________________________________________


Kansan Uutiset: Tiukkaa faktaa siirtolaisuudesta demonisoinnin sijaan

Mervi Leppäkorven Asiaton oleskelu kielletty kertoo paperittomien siirtolaisten arjesta ja asemasta.

Sosiologi Mervi Leppäkorpi on asunut aikuisiällään paitsi Suomessa, myös Saksassa ja Boliviassa. Euroopassa arkensa paperittomien kanssa jakanut Leppäkorpi ehti tottua siihen, että paperiton on ennen kaikkea oman elämänsä toimija ja yksilö. Siirtolaisuuden demonisointi synnytti tietopaketin.

Latinalaiseen Amerikkaan ja kehityskysymyksiin keskittyneen Leppäkorven tuore kirja Asiaton oleskelu kielletty – tutkimusmatkalla paperittomien Suomessa purkaa laittoman siirtolaisuuden ongelmaa. Leppäkorven mukaan ongelmallista on ylipäänsä, että ihmisistä puhutaan laittomina.

Ongelma on myös, ettei julkisessa keskustelussa sen koommin kuin käytännöissäkään nähdä siirtolaista yksilönä, joka elää samanlaista elämää ja kohtaa samanlaisia ongelmia kuin kuka tahansa. Hän on numero ja toimenpiteiden kohde.

Siirtolaiskeskustelu on värittynyttä

Asiaton oleskelu kielletty kertoo, miten Suomeen tullaan, miten täällä eletään ja miten täältä poistutaan. Kirjassa tulevat käsiteltyä niin eurooppalaiset työmarkkinat kuin säilöönotot ja käännytyksetkin.


Uhkakuvien sijaan kirja tarjoaa tietoa, tositarinoita ja ratkaisumalleja tilanteeseen, jossa miljoonat ihmiset Euroopassa elävät ”laittomina”. Se oikoo käsitesekaannuksia ja perusteettomia mielikuvia, jotka vaikeuttavat asiasta käytävää keskustelua.

Kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä tiistaina 9. päivä puhuneen Leppäkorvan mukaan ihmis-, elin- ja huumekaupalla sekä ihmisten salakuljetuksella on erittäin harvoin tekemistä paperittomuuden, josta usein puhutaan laittomana siirtolaisuutena, kanssa.

Leppäkorpi sukeltaa paperittomien maailmaan yksilötasolla, mutta myös laittaa siirtolaisuuden isompiin raameihin. Ihmiset ovat liikkuneet iät ja ajat, usein paetakseen sotia tai vainoa, mutta aina etsiäkseen toimeentuloa.

Siirtolaisuus on olemassaolevaa todellisuutta. Lisäämällä kontrollia ja tiukentamalla lakeja ei pystytä estämään liikkumista, mutta tuotetaan kyllä ihmisoikeusrikkomuksia. Pahimmillaan ruumiita rajoille, kun turvallisemmat rajojenylityspaikat on tukittu.

Euroopassa miljoonia oikeuksitta eläviä

Syyt siirtolaisuudelle ovat useimmiten rakenteellisia. ”Hyvinvointimme perustuu riiston perinteeseen siirtomaavaltojen ajalta lähtien”, kirjassa todetaan.

Suomessa ei usein viihdytä kauaa paperitta, sillä ilman henkilötunnusta eläminen maassa on vaikeaa. Asunnon vuokraaminen tai lääkäriin pääseminen on hankalaa ellei mahdotonta.

– Suomessa tuotetaan tukholmalaista paperittomuutta ja heitä, jotka Espanjassa poimivat meille halpoja tomaatteja, Leppäkorpi toteaa.

Toisaalta siirtolaiset elävät maassa kuin ketkä tahansa – on työtä, asunto ja muutenkin ”normaali” elämä – mutta ilman sosiaalisia ja poliittisia oikeuksia.

Arviot Suomessa elävistä paperittomista vaihtelevat muutamasta sadasta 2000–3000 henkilöön. Kirjan mukaan Euroopassa on arvioitu elävän saman verran paperittomia siirtolaisia kuin suomalaisia.

Leppäkorven mukaan tyyppiesimerkki paperittomasta Suomessa on opiskelija, joka ei ole saanut oleskeluluvalleen jatkoa. Klassisia tapauksia ovat myös maahanmuuttoviraston lumeavioliitoiksi tulkitsemissa suhteissa elävät.

Ulkomaalaislaista ja paperittomien asemasta olivat kirjan julkistamistilaisuudessa keskustelemassa myös ulkomaalaistutkintaan erikoistunut komisario Jouko Ikonen, Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Päivi Mattila ja Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuominen. Keskustelua ohjasi toimittaja ja tietokirjailija Jussi Förbom.

Lue lisää 12.8. ilmestyvästä Kansan Uutisten Viikkolehdestä.


________________________________________


Svenska YLE: Finland skyfflar papperslösa personer till Europa

Genom att utvisa papperslösa personer skyfflar Finland problemen vidare till övriga Europa. Sociologen Mervi Leppäkorpi har kommit ut med sin bok "Oskälig vistelse förbjuden" som behandlar invandring och papperslöshet i Europa.


- Vi förorsakar papperslöshet och skyfflar över problemet till övriga Europa. Folk rör på sig och om Finland utvisar folk reser de vidare. Det att vi har lite papperslösa betyder inte att problemet försvinner, säger Mervi Leppäkorpi.

Leppäkorpi har själv varit i kontakt med papperslösa i Tyskland, där hon länge jobbade som tolk för asylsökande. Hon berättar att livet utan socialnummer är osäkert och riskabelt. Vardagen kan sluta när som helst och de papperslösa vet aldrig vart de blir skickade om de åker fast.

För att bli av med problemen som papperslöshet medför borde det vara lättare att få uppehålls- och arbetstillstånd. Hon tycker att det är dags att satsa på en heleuropeisk invandringspolitik som känner igen vem det är som immigrerar och varför.

Bestående fenomen

Människor som flyttar omkring har blivit ett bestående fenomen, enligt Mervi Leppäkorpi. Hon tycker att termen olaglig invandrare är missvisande. En människa kan begå brott, men ingen människa i sig kan vara olaglig.

Kommissarie Jouko Ikonen säger att så kallad olaglig invandring har minskat de senaste åren, bland annat på grund av strängare lagstiftning. Fallen har varit 600 färre än i fjol och 2 500 färre än för två år sedan. De flesta som tar sig olagligt till Finland kommer via Danmark och Sverige.