YLE: Ministeri vaatii Suomeen syrjintävaltuutettua

YLE Uutiset: Ministeri vaatii Suomeen syrjintävaltuutettua 12.10.2011

Oikeusministeriön tiedote: Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson: Uusi yhdenvertaisuuslaki kattamaan kaikki syrjintäperusteet

Suomeen on saatava viranomainen, jonka puoleen ihmiset voivat kääntyä kokiessaan syrjintää, vaatii oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.). Ongelma nykytilanteessa on se, että vähemmistövaltuutetulle kuuluvat vain etnistä syrjintää koskevat tapaukset. Muista syistä syrjintää kokevilla ei ole tahoa, jonka puoleen kääntyä.

- Yksi ongelma on se, että työelämä on rajattu vähemmistövaltuutetun mandaatin ulkopuolelle, näkee ministerin erityisavustaja Robin Harms.

Työelämän syrjintätapaukset kuuluvat aluehallintovirastoille.

- Vähemmistövaltuutettu on sitä mieltä, että tämä on huono järjestely. Esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattaessa Suomen tilanne on todella huono, Harms sanoo.

Syrjintää tapahtuu paljon myös muiden seikkojen kuin ihmisen alkuperän vuoksi. Näitä ovat muun muassa kieli, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen ja vammaisuus.

Uuden yhdenvertaisuuslain valmistelu aloitettiin edellisellä hallituskaudella. Vähemmistövaltuutetusta on yritetty tehdä syrjintävaltuutettua, kuten asia monissa muissa maissa on ratkaistu.

Suomen uskottavuus vaakalaudalla

Asia on Suomen uskottavuuden kannalta vaikea, näkee oikeusministeriö.

- Ajamme ihmisoikeuksia maailmalla, ja oma tilanteemme on tämä, Harms harmittelee.

Kyse on rahasta, mutta esimerkiksi työmarkkinajärjestöt ovat halunneet pitää työelämän syrjintätapaukset aluehallintovirastojen piirissä.

Ministeri Henriksson avasi tänään kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman valmisteluun liittyvän seminaarin Helsingissä. Suomen ensimmäinen kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma on tarkoitus tehdä vuosille 2012-13. Asiasta on päätetty hallitusohjelmassa.

Toimintaohjelmalla pyritään ensimmäistä kertaa käymään läpi kaikkien hallinnon alojen osalta, kuinka oikeudet toteutuvat ihmisten arjessa.

________________________________________

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson: Uusi yhdenvertaisuuslaki kattamaan kaikki syrjintäperusteet

- On pikaisesti pyrittävä siihen, että kaikki syrjintäperusteet, kuten alkuperä, uskonto, kieli, vammaisuus tai seksuaalinen suuntautuminen, asetetaan samanlaisten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten piiriin, totesi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson avatessaan kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman valmisteluun liittyvän seminaarin Helsingissä tänään.

- Tulen vahvasti edistämään sitä, että tällä hallituskaudella saisimme vihdoin uuden, kaikkia syrjintäperusteita samanarvoisesti kohtelevan yhdenvertaisuuslain voimaan.

Oikeusministeri kertoi seuranneensa huolestuneena kiristynyttä, osin halventavaa keskustelua, joka on kohdistunut eri vähemmistöihin ja yleisemmin maahamme muuttaneihin ihmisiin, rasistisista rikoksista puhumattakaan.

- Säätämällä lakeja emme välttämättä saa aikaan välittömiä muutoksia kielteisiin asenteisiin esimerkiksi romaneita, muslimeita ja seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan. Meidän on kuitenkin sitä suuremmalla syyllä turvattava ihmisten yhdenvertaisuus ainakin lainsäädännössä sekä riittävät oikeussuojakeinot, Henriksson painotti.

Ministeri totesi, että ihmisoikeuksien merkityksestä on kovenevassa kansainvälisessä ilmapiirissä esitetty ajoittain myös pessimistisiä arvioita.

- Uskon kuitenkin, että Suomessa ihmisoikeuksilla on entistä enemmän painoarvoa. Ihmisoikeuksiin ja myös erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin viitataan enenevästi suomalaisissa tuomioistuimissa ja hallinnon asiakirjoissa.

Hallitusohjelman mukainen ensimmäinen kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma on tarkoitus laatia vuosille 2012-2013. Sen jälkeen on määrä laatia samoin hallitusohjelmassa mainittu ihmisoikeuspoliittinen selonteko, jossa voidaan seurata toimintaohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Oikeusministeri korosti, että ihmisoikeustoimintaohjelmaa valmistellaan avoimessa prosessissa keskeisten ihmisoikeusjärjestöjen ja muiden alan toimijoiden kanssa.

- Tuloksellinen ihmisoikeuspolitiikka voi perustua vain yhteistyölle ja avoimelle keskustelulle. Yksi tärkeimmistä valmisteltavan toimintaohjelman periaatteista on dialogi kansalaisten, ihmisoikeusjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.