lauantai 18. maaliskuuta 2006

HS: Helsingin poliisi piilottanut tyttöjä kunniaväkivallan uhan takia

Helsingin Sanomat: Helsingin poliisi piilottanut tyttöjä kunniaväkivallan uhan takia 18.3.2006

Stakesin tutkija: kunniaväkivallalla on hiljainen hyväksyntä

Maaliskuussa 2006, vähän kello kolmen jälkeen päivällä 32-vuotias somalialaissyntyinen mies puukotti 27-vuotiasta vaimoaan Suutarilassa rivitaloyhtiön pihalla.

Helsingissä on viime aikoina tapahtunut useita veritekoja, joissa voi nähdä piirteitä kunniaväkivallasta. Vaikka epäilyjä on ollut, todistettavasti Suomessa ei ole kunniamurhia vielä tapahtunut.

Esimerkiksi viime vuoden lokakuussa turkkilaismies löi avovaimoaan Haagan torilla 28 kertaa puukolla ylävartaloon keskellä päivää lukuisten silminnäkijöiden katsellessa. Noin viikko sitten somalialaissyntyisen pariskunnan mies puukotti vaimonsa rivitalon pihalla kuoliaaksi Suutarilassa.

Haagan surma on jo puitu oikeudessa, Suutarilan tapauksen tutkinta vielä kesken. Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja Kari Tolvanen kuitenkin kiistää, että kyseessä olisi ollut kunniamurha.

Itäkeskuksen poliisin ylikomisario Veli Hukkanen taas näkee Suutarilan tapauksessa kaikki kunniamurhan piirteet, vaikka ei sen taustoja tarkasti tunnekaan.

"Mikäli kyseessä ovat henkilöt, jotka ovat islaminuskoisesta maasta ja joilla on ero menossa, silloin merkit viittaavat siihen. Ei siinä voi muuhun lopputulokseen tulla."

Ruotsissa kunniamurhan uhriksi on joutunut toistakymmentä ihmistä. Tolvanen, Hukkanen ja maahanmuuttajien rikollisuutta tutkinut Stakesin Juhani Iivari pitävät mahdollisena, että Suomessa voi sattua kunniamurha koska tahansa.

"Meillä on ollut tapauksia, joissa olemme yhdessä sosiaaliviranomaisten kanssa piilottaneet nuoria tyttöjä heidän perheiltään", Tolvanen sanoo.

Samanlaisia kokemuksia on myös Hukkasella. "Vuosi vuodelta tulee enemmän ja enemmän kulttuureihin ja uskontoihin liittyviä ilmiöitä, jotka pakottavat meidät reagoimaan."

"Olisi aika miettiä, mitä asialle voisi tehdä. Katuryöstöjä onnistuttiin vähentämään viranomaisten yhteistyöllä. Mutta perheiden sisäinen väkivalta on suurempi haaste", Tolvanen sanoo.

Kunniaväkivaltaan poliisit ja sosiaaliviranomaiset törmäävät usein. Sen uhka on Hukkasen mukaan kasvanut viimeisen puolentoista vuoden aikana.

Tyypillinen tapaus on islaminuskoisesta maasta tuleva nainen, joka on ollut pitkään aviossa. Hukkasen mukaan nainen on ollut kaltoinkohtelun kierteessä: hänet on piesty ja raiskattu toistuvasti. Sitten nainen ilmoittaa haluavansa erota.

"Siinä vaiheessa mies ja koko suku alkavat uhata, että jos lähdet, sinut tapetaan. Tietooni täällä Itä-Helsingissä on tullut useita tällaisia tapauksia viime aikoina", Hukkanen sanoo.

"Naiset, jotka uskaltavat hakeutua viranomaisten luo, ovat poikkeuksellisen vahvoja."

Maahanmuuttajien perheväkivalta ei Juhani Iivarin mukaan tule yhtä helposti ilmi kuin suomalaisten.

"Maahanmuuttajien joukossa on paljon perheväkivaltaa, mutta se käsitellään erittäin suljetussa piirissä, perheen sisällä. Siellä sillä on hiljainen hyväksyntä."

Huhtikuussa julkaistavaa tutkimustaan varten Iivari haastatteli 42:ta rikoksistaan vankilarangaistuksen saanutta maahanmuuttajaa.

Kunniaväkivaltaa esiintyy eniten Lähi-idän ja joissakin Pohjois-Afrikan maissa. Suomessa viranomaiset ovat Iivarin mukaan herkkiä reagoimaan parisuhde- ja perheväkivaltaan.

Ongelma on se, että osa maahanmuuttajista on keskittynyt tietyille alueille.

"Jopa tiettyihin taloihin. Siellä kulttuurinen varjeleminen voi toimia, jos naapurit eivät ilmoita perheiden sisällä tapahtuneesta väkivallasta viranomaisille", Iivari sanoo.