Vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen vastustaa kaikkia ryöstöistä ja vakivaltarikoksista tuomittujen somalialaisten karkotuksia. Hiltunen perustelee kantaansa karkotettavien suomalaiseen yhteiskuntaan muodostamilla siteillä ja Somalian levottomalla tilanteella. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR vastustaa palautuksia Etelä- ja Keski-Somaliaan.
Helsingin Sanomat:
Vähemmistövaltuutettu ja ulkomaalaisvirasto eri mieltä karkotuksista
16.8.2008
Vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen on vastustanut kaikkia karkotuspäätöksiä, jotka Ulkomaalaisvirasto (Uvi) on antanut muun muassa ryöstöihin ja väkivaltarikoksiin pääkaupunkiseudulla syyllistyneille somalialaisille.
Hiltunen on lähettänyt ulkomaalaislain mukaisesti lausuntonsa 19 somalialaisen karkotusesityksistä Uville. Hän on päätynyt jokaisessa lausunnossaan samaan tulokseen: karkotusta ei tulisi toteuttaa.
Uvi päätti heinäkuussa karkottaa kahdeksan somalialaista kotimaahansa vähemmistövaltuutetun lausunnoista huolimatta. Viiden muun somalin osalta virasto hylkäsi poliisin tekemät karkotusesitykset. 15:n ihmisen osalta karkotusesitykset ovat yhä ratkaisematta.
Vähemmistövaltuutetun lausunnot eivät sido Ulkomaalaisvirastoa, vaan se tekee ratkaisunsa oman harkintansa perusteella.
Hiltunen päätyi vastustamaan kutakin karkotusta kolmiosaisen harkinnan jälkeen. Aluksi hän arvioi, ovatko somalien rikokset niin vakavia, että laki sallii karkotukset.
Jokaisessa tapauksessa rikokset olivat riittävän vakavia.
Seuraavaksi Hiltunen punnitsi, onko karkotus kohtuutonta rikoksiin syyllistyneen elämäntilanteen tai hänen suomalaiseen yhteiskuntaan muodostamiensa siteiden vuoksi.
Osalla heistä oli Hiltusen mielestä ehtinyt syntyä niin vahvat siteet Suomeen esimerkiksi perheen perustamisen myötä, että karkotus olisi rikoksien vakavuuteen nähden kohtuutonta.
"Suurin osa karkotettavaksi esitetyistä on saapunut Suomeen vanhempiensa tai muiden sukulaistensa kanssa 1990-luvulla. He olivat tuolloin kymmenvuotiaita tai hieman vanhempia. Heidän siteensä Somaliaan ovat hyvin vähäiset, joten palauttaminen olisi kova kohtalo", Hiltunen sanoo.
Loppujakin karkotuksia hän päätyi vastustamaan Somalian levottoman tilanteen vuoksi.
Valtaosa joutuisi takaisin levottomina pidettyihin Etelä- ja Keski-Somaliaan, jonne palauttamista myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n vastustaa.
Myös Uvi huomioi ratkaisuissaan karkotettavaksi esitettävän elämäntilanteen ja Suomeen muodostamat siteet sekä Somalian olosuhteet.
Uvin oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Jaana Vuorio muistuttaa, että korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) mukaan kaikki Etelä- ja Keski-Somaliasta tulleet eivät ole suojelun tarpeessa. Lisäksi hän huomauttaa, että KHO:n toisen ratkaisun mukaan yhdeksänvuotiaana Suomeen saapuneen ulkomaalaisen sai myöhemmin palauttaa kotimaahansa.
"Päätöksemme pohjautuu KHO:n linjaan", Vuorio sanoo.
Somalialaisten tuoreet karkotuspäätökset eivät ole saaneet vielä lainvoimaa, joten ketään heistä ei ole ainakaan toistaiseksi karkotettu.