Kaleva: Rajamäki pelkää Ruotsin tietä

Kaleva: Rajamäki pelkää Ruotsin tietä 28.6.2007

Turvapaikan hakijoiden määrä voi kasvaa rajusti, jos porvarihallitus liukuu turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa Ruotsin tielle, varoittaa edellisessä hallituksessa tiukkaa linjaa sisäministerinä ajanut kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.).

"Liian löysästä politiikasta voi seurata, että turvapaikan hakijoista tulee todella vaikeita ongelmia Suomessa", Rajamäki sanoo.

Hän kertoo olevansa huolissaan maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) aikeista höllentää ulkomaalaislakia.

Ensimmäiset lakimuutokset ovat tulossa jo syksyllä eduskuntaan. Lakiin aiotaan lisätä humanitaaristen syiden kategoria, jolla turvapaikan voi saada. Sisäministeriössä valmiiksi saadut muutosesitykset lähtevät lausunnolle lähipäivinä.

"Suomi ei saa tehdä Ruotsin virhettä. Siellä humanitaariset syyt väljästi huomioon ottavan linjan seurauksena etenkin irakilaisten turvapaikan hakijoiden määrä lisääntyi radikaalisti. Näin voi käydä myös Suomessa", Rajamäki sanoo.

"On myös äärettömän tärkeää osata pitää turvapaikanhakijat ja työperäiset maahanmuuttajat erillään. Nyt porvarihallituksen ruotsinkielisillä ja vihreillä ministereillä tuntuvat menevän ihanasti sekaisin pakolaiset, turvapaikanhakijat sekä työperäiset maahanmuuttajat", Rajamäki heittää.

Rajamäki kyselee, miten Vanhasen kakkoshallitus aikoo panostaa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella tehtyjen sisäasioiden esitysten etenemiseen.

"Hallituksessa on silläkin puolella työnjako-ongelmia. Maahanmuutto- ja sisäasioiden ministerien kokonaisuuden hallinnan seuraukset tulevat pian näkymään", ex-ministeri ennustaa.

HS: Työministeriö lakkauttamassa vastaanottokeskuksia tarpeettomina

Helsingin Sanomat:
Työministeriö lakkauttamassa vastaanottokeskuksia tarpeettomina
Tietokulma: Valtaosa hakijoista asuu keskuksissa
Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa 2000-2007 (kuva)
22.6.2007

Turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt entistä jyrkempään laskuun tänä vuonna.

Työministeriö joutunee lopettamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia, koska jopa joka toinen vuodepaikka uhkaa jäädä tyhjäksi.

Suomesta haki turvapaikkaa 500 ihmistä tammi-toukokuussa. Koko vuoden hakijamäärä jää hieman yli tuhanteen, jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena.

Hakijoiden määrä vähenisi tällöin puoleen viime vuoteen verrattuna. Jo viime vuonna hakijoita oli 35 prosenttia vähemmän kuin 2005.

Turvapaikanhakijoiden määrä vähenee kolmatta vuotta putkeen.

Työministeriö joutui sulkemaan Punkalaitumen ja Vaasan vastaanottokeskukset sekä Tampereen keskuksen Peltolammin-yksikön jo viime vuonna. Ministeriö päätti tuolloin lakkauttaa myös Perniön keskuksen.

"Ne toimenpiteet eivät olleet riittäviä", työministeriön erikoissuunnittelija Veikko Pyykkönen kertoo.

Hänen mukaansa vaihtoehtoina on joko sulkea lisää vastaanottokeskuksia tai säilyttää keskusten määrä ennallaan, mutta pienentää niiden paikkamääriä. Näistä todennäköisempi vaihtoehto lienee kokonaisten keskusten lakkauttaminen.

"Todellisia säästöjä ei synny, ellei keskusten kiinteitä kuluja saada alas. Pelkästään paikkamääriä vähentämällä se on vaikeaa", Pyykkönen kertoo.

Päätöksiä keskusten kohtaloista lienee luvassa jo lähiviikkoina. Pyykkönen ei suostu arvioimaan, kuinka montaa keskusta uhkaa lakkauttaminen.

Vastaanottokeskuksen lakkauttaminen näkyy etenkin pienten kuntien katukuvassa ulkomaalaisten vähenemisenä. Kussakin keskuksessa on keskimäärin yli 120 vuodepaikkaa.

Suomen 13 vastaanottokeskuksen noin 1600 vuodepaikasta on tosin lähes kolmannes vapaana. Pyykkösen mukaan käyttöaste voi romahtaa 50 prosentin tuntumaan vuoden loppuun mennessä, jos paikkamäärää ei vähennetä.

Ulkomaalaisviraston tulosalueen johtajan Matti Heinosen mielestä hakijamäärän väheneminen ei ole yllätys.

Hän kertoo, että turvapaikanhakijoiden pääsy Eurooppaan ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja on vaikeutunut syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen.

"Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut teollisuusmaissa tasaisesti vuodesta 2002 lähtien. Ulkorajavalvonta on kiristynyt ja viisumin antamisen kriteerejä on tiukennettu Euroopassa", hän huomauttaa.

Heinosen mukaan myös EU:n laajeneminen on vähentänyt turvapaikanhakijoiden määrää Suomessa. Esimerkiksi Bulgariasta ja Slovakiasta tuli paljon hakijoita ennen laajenemista, mutta sen jälkeen hakijamäärät ovat romahtaneet.

Heinonen arvelee, että myös Eurodac-sormenjälkirekisteri on vähentänyt turvapaikkahakemusten määrää. Rekisteri paljastaa hakijan aiemmat hakemukset EU-maissa, Norjassa ja Islannissa vuodesta 2003 lähtien.

Turvapaikanhakijoiden määrä ei välttämättä vähene pitkään. Heinonen huomauttaa, että pelkästään Irakin tilanne voi kääntää hakijamäärän nousuun koko Euroopan tasolla.

Ruotsissa hakijoiden määrä onkin jo kasvanut pitkälti juuri irakilaisten ansiosta.

"Ruotsissa oli viime vuonna kymmenkertainen määrä hakijoita Suomeen verrattuna. Tänä vuonna ero näyttää olevan 30-kertainen", Heinonen huomauttaa.

Pyykkösen ja Heinosen mukaan Ruotsin mahdolliset ratkaisut saattavat lisätä hakijoiden määrää Suomessa.

"Ruotsin suhteellisen uusi hallitus voi tehdä liikkeitä, jotka saattavat vaikuttaa suoraan Suomeen. Kokemuksesta tiedämme, että kun yksi maa tiukentaa toimiaan, hakijoiden määrä kääntyy siinä maassa laskuun, mutta sen naapurimaissa nousuun", Heinonen huomauttaa.

------------

Turvapaikanhakija on ihminen, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta oman maansa ulkopuolella jättämällä turvapaikkahakemuksen tiettyyn maahan.

Valtaosa turvapaikanhakijoista asuu hakemuksen käsittelyn ajan jossakin Suomen 13 vastaanottokeskuksesta.

Turvapaikanhakija voi hakea toimeentulotukea vastaanottokeskuksesta. Tuki on 10–15 prosenttia pienempi kuin Suomessa pysyvästi asuvien vähimmäistuki. Turvapaikan hakijan on tuen avulla tai muuten itse kustannettava ruokansa, vaatetuksensa ja liikkumisensa.

Turvapaikanhakija voi myös asua sukulaistensa tai tuttaviensa luona. Silloin hänen on itse maksettava asumiskulunsa.

Vastaanottokeskusten kustannukset olivat viime vuonna kaikkiaan 23,8 miljoonaa euroa.

Turvapaikan tai oleskeluluvan saanut hakija muuttaa usein vastaanottokeskuksesta kunnan asuntoon. Kielteisen päätöksen saaneiden hakijoiden on yleensä poistuttava maasta.

Viime vuonna 618 turvapaikanhakijaa sai myönteisen päätöksen ja 1 481 kielteisen.

Suomi ottaa myös kiintiöpakolaisia, joille YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman. Valtion talousarvioon on varattu rahoitus 750 kiintiöpakolaisen ottamiseen vuosittain.

Kiintiö on jäänyt 50–100 ihmisellä vajaaksi 2001, 2002, 2004, 2005 ja 2006. Ministeriöt ovat ilmoittaneet täydentävänsä viime vuonna vajaaksi jäänyttä kiintiötä tämän vuoden aikana.

HS: Yhä harvempi hakee turvapaikkaa Suomesta

Helsingin Sanomat:
Yhä harvempi hakee turvapaikkaa Suomesta
21.6.2007

Turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt entistä jyrkempään laskuun tänä vuonna.

Työministeriö joutunee lopettamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia, koska jopa joka toinen vuodepaikka uhkaa jäädä tyhjäksi.

Suomesta haki turvapaikkaa 500 ihmistä tammi–toukokuussa. Koko vuoden hakijamäärä jää hieman yli tuhanteen, jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena.

Hakijoiden määrä vähenisi tällöin puoleen viime vuoteen verrattuna. Jo viime vuonna hakijoita oli 35 prosenttia vähemmän kuin 2005.

Turvapaikanhakijoiden määrä vähenee kolmatta vuotta putkeen.

Työministeriö joutui sulkemaan Punkalaitumen ja Vaasan vastaanottokeskukset sekä Tampereen keskuksen Peltolammin-yksikön jo viime vuonna. Ministeriö päätti tuolloin lakkauttaa myös Perniön keskuksen.

Nyt vaihtoehtoina on joko sulkea lisää vastaanottokeskuksia tai pienentää niiden paikkamääriä, työministeriön erikoissuunnittelija Veikko Pyykkönen kertoo.

Todennäköisempi vaihtoehto lienee kokonaisten keskusten lakkauttaminen.

Päätöksiä keskusten kohtaloista lienee luvassa jo lähiviikkoina. Pyykkönen ei suostu arvioimaan, kuinka montaa keskusta uhkaa lakkauttaminen.

Suomen 13 vastaanottokeskuksen noin 1600 vuodepaikan käyttöaste voi romahtaa 70 prosentista 50 prosentin tuntumaan, jos paikkamäärää ei vähennetä.

Ulkomaalaisviraston tulosalueen johtajan Matti Heinosen mielestä hakijamäärän väheneminen ei ole yllätys.

Hän kertoo, että turvapaikanhakijoiden pääsy Eurooppaan ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja on vaikeutunut syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen.

Turvapaikanhakijoiden määrä ei välttämättä vähene pitkään. Heinonen huomauttaa, että pelkästään Irakin tilanne voi kääntää hakijamäärän nousuun koko Euroopan tasolla.

Ruotsissa hakijoiden määrä onkin jo kasvanut pitkälti juuri irakilaisten ansiosta.

"Ruotsissa oli viime vuonna kymmenkertainen määrä hakijoita Suomeen verrattuna. Tänä vuonna ero näyttää olevan 30-kertainen", Heinonen huomauttaa.

Pyykkösen ja Heinosen mukaan Ruotsin mahdolliset ratkaisut saattavat lisätä hakijoiden määrää Suomessa.

"Ruotsin suhteellisen uusi hallitus voi tehdä liikkeitä, jotka saattavat vaikuttaa suoraan Suomeen. Kokemuksesta tiedämme, että kun yksi maa tiukentaa toimiaan, hakijoiden määrä kääntyy siinä maassa laskuun, mutta sen naapurimaissa nousuun", Heinonen huomauttaa.

HS: EU kaavailee pakolaisten sirottelua maasta toiseen

Helsingin Sanomat kirjoittaa EU:n pohtivan pakolaisten jakamista jäsenmaiden kesken. Komission ehdotuksen eli ns. vihreän kirjan mukaan pakolainen voisi joutua muuttamaan Euroopassa maasta toiseen. EU aikoo myös yhtenäistää turvapaikan myöntämisen perusteet. Kolmas uudistus olisi koko EU-alueen kattava oikeus turvapaikkaan esimerkiksi huonon terveydentilan tai vanhuuden takia, vaikka ei olisikaan varsinaista suojelun tarvetta.

Helsingin Sanomat:
EU kaavailee pakolaisten sirottelua maasta toiseen
16.6.2007

Vihreä kirja - Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuus
Bryssel 6.6.2007

Euroopan unioni pohtii pakolaisten ja muiden suojeluun oikeutettujen tasapuolista jakamista jäsenmaiden kesken.

Tulevaisuuden pakolainen saattaa suunnitelman toteutuessa joutua muuttamaan Euroopan unionin yhdestä jäsenmaasta toiseen.
[...]
Vihreä kirja on komission ehdotus, jonka on tarkoitus tehdä unionin 27 jäsenmaan kirjavista turvapaikkamenettelyistä yksi yhtenäinen ja tasapuolinen järjestelmä.

Nykyisellään turvapaikkahakemukset jakautuvat epätasaisesti unionimaiden kesken. Esimerkiksi Ruotsiin jätetään vuosittain noin 20 000 turvapaikkahakemusta, kun taas Viro vastaanotti viime vuonna vain viisi hakemusta.
[...]
Lisäksi unioni suunnittelee jäsenilleen yhteistä turvapaikkahakemusten käsittelyjärjestelmää, joka yhtenäistäisi myös turvapaikan myöntämisen perusteita.

Nyt jokainen EU-maa päättää itselleen jätetyistä turvapaikkahakemuksista, mikä puolestaan johtaa EU:n mukaan niin sanottuun turvapaikkaturismiin: turvapaikanhakijat matkustavat EU-maasta toiseen ja jättävät hakemuksia sinne tänne.

"Turvapaikkakäytäntöjen yhtäläistäminen on kannatettavaa, kunhan järjestelmää ei yhtenäistetä heikoimman eurooppalaisen mallin mukaan", [Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja] Kim Remitz toteaa.

Komission kolmas uudistus olisi yhtäläisen, koko EU-alueella pätevän aseman antaminen sekä pakolaisille että niille, joilla on oikeus suojeluun niin sanottujen muiden syiden perusteella. Hakija voi saada turvapaikan esimerkiksi huonon terveydentilan tai vanhuuden takia, vaikka hänellä ei olisikaan varsinaista suojelun tarvetta.

Yhtäläinen asema takaisi, että kaikilla suojeluun oikeutetuilla olisi samat oikeudet esimerkiksi EU-maiden työmarkkinoilla. Nyt osa unionin jäsenistä sallii suojeluun oikeutettujen työskennellä, osa taas rajoittaa työskentelyä.
[...]