Yle: Suomi valmistelee Syyriasta palaaville sopeutusohjelmaa – "Jihadisteja ei hyysätä"

Yle: Suomi valmistelee Syyriasta palaaville sopeutusohjelmaa – "Jihadisteja ei hyysätä" 23.10.2014

Sisäministeriö suunnittelee, miten Syyrian sota-alueelta kotoutuvat voidaan palauttaa yhteiskuntakelpoisiksi parhaalla tavalla. Loppuvuodesta pyritään päättämään, kuka olisi uskottava taho vetämään niin sanottua exit-ohjelmaa.

Kaikki maat miettivät kuumeisesti, mitä Syyriasta palaaville pitäisi tehdä ja miten radikalisoitumista voitaisiin estää.

Myös Suomen viranomaiset on matkustaneet eri puolilla Eurooppaa kuulemassa kokemuksia.

– On ymmärrettävää, että on tahoja, jotka ajattelevat että tämä yhdellä ratkaisulla ratkeaisi. Mutta jos tämä olisi helppoa, tämä olisi ratkaistu jo, toteaa Tarja Mankkinen, sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö sisäministeriöstä.

Julkisuutta on hallinnut puhe passien ja kaksoiskansalaisuuden ottamisesta pois. Mankkisen mukaan sisäministeriössä on jo pitempään pohdittu jonkinlaisen exit-ohjelman luomista.

Exit tarkoittaa mahdollisuutta päästä eroon haitallisesta toiminnasta.

– Joka maassa on tehty arvio, että osa on Syyriassa varmasti syyllistynyt rikoksiin ja heidät pitää saada edesvastuuseen. Mutta sitten on henkilöitä, jotka eivät ole tehneet rikoksia.
– Heihin pitää kohdistaa tapoja, jotta he palaavat normaalielämään eivätkä lähde radikalisoitumisen polulle, hän sanoo.

"Ei isketä terroristin leimaa heti otsaan"

Poliisin tehtävä on seuloa palaajien joukosta ne, jotka ovat vaarallisia. Mutta loppuja ei voi jättää yksin radikaalien kokemustensa kanssa.

– Osa heistä on vielä itsekin lapsia. Osalla voi olla mielenterveysongelmia. Yhteiskunnan kannalta olisi järkevää tässä vaiheessa kiinnittää heihin huomiota eikä odottaa, että ongelmat kärjistyvät, Tarja Mankkinen sanoo.

Jos henkilöä kohtelee kovan luokan kriminaalina, vaarana on, että siitä tulee itseään toteuttava ennuste. Tätä ovat korostaneet muun muassa monet terrorismitutkijat.

– Pitää olla tapoja lähestyä nuoria, ettei isketä terroristin leimaa otsaan heti, vaan katsotaan Tanskan mallin tyyppisesti, mikä se ongelma itse asiassa on ja haetaan ongelmaan ratkaisut.

– Jihadisteja ei tässä hyysätä. Jos he syyllistyvät rikoksiin, heitä kohdellaan niin kuin kaikkia muitakin rikollisia, Mankkinen painottaa.

Suomalainen sovellus Tanskasta

Sisäisestä turvallisuudesta vastaavan Tarja Mankkisen mukaan Suomessa toimii jo sovellus edistyksellisenä pidetystä Tanskan mallista. Se on pieni Ankkuri-tiimi, joka on työskennellyt pari vuotta Pasilan poliisiasemalla.

Siinä sosiaalityöntekijä, nuorisotyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja poliisi yrittävät yhdessä estää riskirajoilla olevia nuoria ajautumasta rikoskierteeseen. Samanlaista toimintaa on muun muassa Oulussa ja Kanta-Hämeessä.

Tiimin uusi kohderyhmä ovat Syyriasta palaavat tai lähtöä mahdollisesti suunnittelevat.

– Pyrimme kartoittamaan tämän ihmisen tilanteen: mitä kaikkea hän on nähnyt, onko hän kenties traumatisoitunut, onko hän terveydenhuollon palveluja vailla. Sitten reagoidaan sen mukaan, kertoo pääkaupunkiseudun Ankkuri-tiimin esimies, komisario Jarmo Heinonen.

– Jokainen voi kuvitella, että taistelualueella julmuuksia nähnyt, kenties itse taisteluihin osallistunutkin ihminen, hänen ongelmansa eivät ratkea yhden viranomaisen keinoin. Ja mitä kenties kolmannen sektorin palveluita olisi, jotka voisivat näitä ihmisiä tukea matkalla osaksi suomalaista yhteiskuntaa, hän selittää.

Opettajien pitää olla hereillä

Ankkuri-työmallia ollaan nyt laajentamassa koko Suomeen. Poliisin halutaan olevan valmiina tarttumaan radikalisoitumiskysymyksiin.
– Tavoitteena on, että exit-toimintaa tulee jossain muodossa. Parhaillaan mietitään, mikä olisi paras taho tällaista toimintaa järjestämään ja mikä kohderyhmä, Tarja Mankkinen kertoo.

Sisäministeriö korostaa, että kuntien pitää olla hereillä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi opettajien, lastensuojelutyöntekijöiden ja mielenterveyshoitajien kouluttamista huomaamaan radikalisoitumisen merkit.

– Lastensuojelulakihan antaa lastensuojeluviranomaisille erittäin suuret valtuudet puuttua tilanteeseen. Ja näitä pitäisi käyttää. Tätä ei voi poliisi yksin ratkaista.

Opettajien pitäisi ottaa tunnilla puheeksi, jos huomaa ääri-ilmiöiden kiinnostavan oppilaita.

– Tiedetään jo tapauksia, että luokassa pieni porukka on muuttanut käyttäytymistään, ehkä pukeutumistaan ja esittänyt äärimielipiteitä. Kouluissa pitäisi olla valmius, että puhutaan siitä, mistä tässä on kysymys. Tästä ei saisi tulla tabua, Mankkinen rohkaisee.

Mistä on kyse?
- Suomi haluaa sopeuttaa radikalisoitumisvaarassa olevat yhteiskuntaan
- Rikollisiin syyllistyneitä rangaistaan, mutta muut tarvitsevat yksilöllisempiä toimia
- Esikuvana on Pasilan Ankkuri-tiimi, jossa hoitaja ja sosiaalityöntekijä tekee yhteistyötä poliisin kanssa