Karjalainen: Mistä näitä skinipoikia oikein tulee?

Karjalainen:
Markku Liikamaa: Mistä näitä skinipoikia oikein tulee?
4.9.2009

Helsingin Sanomat:
Annamari Vänskä: Syrjäiset pakolaiskeskukset tukevat apartheidin logiikkaa

Vihreä Lanka:
Elina Grundstöm: Metsä ei katso ihonväriä

Viime viikkoina meillä on nostanut päätään, jos ei suoranainen rasismi niin ainakin vahva maahanmuuttajavihamielisyys, etenkin tummaihoisia maahanmuuttajia kohtaan. Huippuna voidaan pitää Kontioniemen vastaanottokeskuksen asukkaiden liikkumisen rajoitusyrityksiä ja Nurmeksen pääkallotauluja, joilla joku on halunnut viestittää thaimaalaisille marjanpoimijoille, että teillä ei ole mitään oikeutta poimia meidän marjojamme.

Maahanmuuttajavastaisuus aktivoituu. Moni näyttää nyt olevan valmis jo lainvastaisiin liikkumisvapauden rajoituksiin. Onkin otettu melkoinen askel perinteisistä neekeri-huuteluista: nyt ovat liikkeelle aikuiset ihmiset, mikä on kokonaan eri asia kuin keskenkasvuiset skinipojat.

On turha väittää, että Kontioniemessä tai Nurmeksessa vaikuttimina olisi jotain muuta kuin rasismi. Erilaisuus koetaan uhkana, josta pitää päästä eroon, ja jos muu ei auta, niin pannaan pystyyn kieltoja ja oikein kirjaimellisesti kieltotauluja. Ihan puhtaan omavaltaisesti.

Poliisin toivoisikin nyt, kun se on esitutkinnan tapauksista käynnistänyt, tutkivan niitä aidosti rasistisina rikoksina. Syrjintärikoksen kyllä tunnistaa rasistiseksi, mutta marjanpoimintakieltotaulun pystyttäjää olisi syytä epäillä rasistisesta rikoksesta eikä vain jokamiehenoikeuksien vastaisesta pakottamisesta.

Joensuussa leviää tällä hetkellä perinteisempikin rasismi. Viime talvesta lähtien kaupungilla on liikkunut muutamia poikajoukkoja, jotka ovat pukeutuneet perinteistä skiniasua muistuttavasti ja jotka humalapäissään huutelevat ulkomaalaisille ja ahdistelevat heitä.

Poliisillekin on kertynyt tutkittavaksi tälle vuodelle jo 36 rasistiseksi luokiteltua rikosta. Määrä on poikkeuksellisen suuri, sillä koko maassakaan poliisin tietoon ei ole niitä tullut kuin 185. Viime vuosina rasistisista rikoksista on tehty Pohjois-Karjalassakin vain muutama ilmoitus vuodessa.

Keskiviikkona Joensuun käräjäoikeus käsitteli yhden ilmiselvästi rasistisin motiivien kaupungilla riitaa haastavan poikaporukan edesottamuksia. Pojat esiintyivät sen verran haastavasti oikeudessa – osalla oli päällään huppari, joka julisti, että ”kaikki poliisit ovat paskiaisia” –, että oikeusistunto ei taida jäädä heidän viimeisekseen, jos ensimmäinen olikin.

Jäämme odottamaan, kuinka tälle porukalle käy. Käykö yhtä huonosti kuin 90-luvun aateveljille?

Tässä on pakko kysyä kuin DNA-mainoksessa, että mistä näitä poikia aina tulee. Kaveriporukka, vanhemmat ja ympäristö tulevat ensimmäisenä selittäjänä mieleen.

Täytyykin sanoa, että jos maakunnan vauraimman kylän asukkaat eivät voi sietää ulkomaalaisia palloilukentällään vaan vaativat heidän ”aitaamistaan” turvapaikkakeskukseen, niin eipä tarvitse paljon ihmetellä, että skinipoikia käräjäsaleissa riittää.

Mitä isät edellä, sitä pojat perässä. Ja jos oma isä ei kiroa maahanmuuttajia, niin naapurin esimerkki riittää.

Isien kieltotauluista on lyhyt askel poikien ”suoraan toimintaan”. Muutama olut, ja tyhjäpäisestä poikajoukosta tulee ryhmä, joka omassa nuoruuden uhossaan voi tehdä mitä tahansa.

Kirjoittaja on Karjalaisen rikos- ja oikeustoimittaja.
_____________________________________

Helsingin Sanomat:

Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa toimii aktiivinen kyläyhdistys, joka harjoittaa omaa pakolaispolitiikkaa.

Kontioniemen kyläyhdistyksen "pakolaisvastaava" haluaisi poistaa Kontioniemen vastaanottokeskuksen asukkaat kunnan jalkapallo- ja leikkikentältä, koska pakolaiset "roskaavat, liikkuvat ryhminä ja meluavat".

Kyläläiset saivat viime viikolla kyläyhdistyksen kirjeen, joissa heitä kehotettiin käännyttämään pakolaiset pois kentältä ja uimarannalta. Kun tällaisesta apartheidista nousi meteli, siitä irtisanoutuivat niin Kontiolahden kunta, Kontioniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja kuin vastaanottokeskuksen toiminnanjohtajakin. Vastaanottokeskuksen lähelle kaavaillaan tosin omaa jalkapallokenttää "vapaa-ajan toiminnan kehittämisen" nimissä.

Nyt syyteharkinnassa oleva asia on liian helppo tuomita vain yhden ihmisen rasistisen mielen tuotteeksi. Siinä näkyy oikeistopopulistinen muukalaisvihamielisyys, joka on juurruttanut arkipuheeseen rasistisen "kantasuomalaisuuden" käsitteen.

Ennen kaikkea tapaus paljastaa suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan kätkeytyvän rasismin. Turvapaikanhakijoiden auttamista kannatetaan periaatteessa, mutta käytännössä vastaanottokeskusten ei haluta vaikuttavan "kantasuomalaisten" elämään.

Sama asenne selittää myös sitä, että vastaanottokeskukset eristetään kasvukeskusten ulkopuolelle pieniin, syrjäisiin ja vähäväkisiin kyliin.

Ilmiötä on turha selittää pelkästään turvapaikanhakijoita vastaanottaville kunnille tarjotuilla taloudellisilla kannustimilla.

Vastaanottokeskusten sijoittelupolitiikka vaikuttaa samoin kuin rasistinen ideologia: se vahvistaa mielikuvaa turvapaikanhakijoista ympäristöhaittoina, järjestyshäiriön aiheuttajina ja kutsumattomina vieraina.

ANNAMARI VÄNSKÄ

Kirjoittaja on visuaalisen kulttuurin tutkija Helsingin yliopistossa.

_______________________________________________
Vihreä Lanka: Elina Grundström
Kun suomi oli liittymässä EU:hun, yksi suurimmista huolenaiheista oli, että keskieurooppalaiset ryntäävät sankoin joukoin Suomen metsiin hyödyntämään ainutlaatuisia jokamiehenoikeuksiamme.

Huoli osoittautui täysin turhaksi. Marjat mätänivät EU-jäsenyyden jälkeen metsiin aivan niin kuin ennenkin. Itse asiassa marjanpoiminta on entisestäänkin vähentynyt 1990- ja 2000-luvuilla.

Keskustelu jokamiehenoikeuksien rajaamisesta koskemaan ainoastaan suomalaisia on virinnyt uudestaan viime vuosina, kun marjoille on vihdoinkin saatu poimijoita ja kun itäsuomalaisiin muuttotappiokuntiin on tullut ulkomaalaisia kesäasukkaita.

Tällä kertaa jokamiehenoikeuksia ei kuitenkaan haluta rajoittaa EU-kansalaisilta, vaan nimen omaan EU:n ulkopuolelta tulevilta thaimaalaisilta ja venäläisiltä.

Uusin kivi ennakkoluuloisten nipottajien kengässä ovat afrikkalaiset ja aasialaiset turvapaikanhakijat, joita on tänä vuonna pikasijoitettu maaseutupaikkakunnille.

Keskustelu on huipentunut tällä viikolla, kun Kontiolahdessa yritettiin estää turvapaikanhakijoita käyttämästä jalkapallokenttää ja uimarantaa ja Nurmeksessa uhkailtiin ulkomaalaisia marjanpoimijoita pääkallokylteillä.

Järkyttävintä on, että yritykset rajoittaa jokamiehenoikeuksia ja vapaata liikkumista eivät kohdistu kaikkiin ulkomaalaisiin, vaan niiden kohteeksi valikoituvat meistä ulkonäöltään poikkeavat kansallisuudet. Se ei ole mitään muuta kuin rasismia, jollaista sivistynyt kansakunta ei saa sietää.

Tarkennukset vaikkapa siitä, kuinka lähellä pihapiiriä marjoja saa poimia, ovat sitten asia erikseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että arviolta 90 prosenttia marjoista mätänee yhä metsiin.