Osmo Soininvaara: Hyssytteleekö suomalainen älymystö maahanmuuton ongelmia

Osmo Soininvaara: Hyssytteleekö suomalainen älymystö maahanmuuton ongelmia 8.10.2009

Tässä taas vastaukseni HS-raadin kysymykseen. Edellinen suututti rikospoliisit.

1) Kyllä

Keskustelu maahanmuutosta on kovin tuskallista ja polarisoitunutta. Oikeastaan minkään vivahteiden tuominen keskusteluun koetaan epäsopivaksi. Toisaalta maahanmuuttokriittiset ovat liittäneet kritiikkiinsä tiiviisti rasistiset argumentit – tai eivät ole ainakaan sanoutuneet rasistisista tukijoistaan eroon – jolloin jokaisen itseään kunnioittavan on pidettävä etäisyyttä kaikkiin muihinkin heidän ajatuksiinsa.

Meidän pitäisi pystyä puhumaan paljon avoimemmin maahanmuuttopolitiikan sisällöstä, jotta tänne tulevat ja myös kipeästi tarvittavat muuttajat pystyisivät maassamme hyvin menestymään ja tukemaan vanhenevan kansamme elatussuhdetta. Pieni kansallinen itsekkyys maahanmuuttopolitiikassa johtaisi siihen, että koko ulkomaalaisperäinen väestö voisi paremmin ja integroituisi positiiviseksi osaksi yhteiskuntaamme. Tarvitsemme humanitaarisen maahanmuuton ohella nykyistä enemmän siirtolaiskriteerein valikoitunutta työperäistä maahanmuuttoa.

Kysymys islamin haasteesta on otettava vakavasti. Suurin osa islamilaisista maista tulleista on tullut pakoon nimenomaan uskonnollista ahdasmielisyyttä, eivätkä ole hengeltään lainkaan islamistisia. Maltillinen islamilaisuus on monella tavoin myönteistä; kunnioittaa samoja arvoja kuin kristillisyyskin, mutta ottaa ne enemmän tosissaan. Perheet kantavat kantasuomalaisia paremmin huolta jäsenistään, päihteitä ei suosita ja vanhuksia kunnioitetaan.

Ongelma on fundamentalismissa. Kaikki uskonnollinen fundamentalismi on uskonnosta riippumatta pahasta, mutta olisi tosiasioiden kieltämistä olla havaitsematta, että islamin keskuudessa fundamentalismin osuus on muita uskontoja korkeampi ja nousussa kaikkialla maailmassa. Islamismin noususta kärsitään erityisesti islamilaisissa maissa, mutta ääriainekset ovat lisänneet huolestuttavasti kannatustaan myös maahanmuuttajien keskuudessa Euroopassa. Suomessa ei ääri-islamilaisia juuri ole, mutta jo Ruotsissa on. Tätä kehitystä on syytä pitää silmällä. Huomattakoon, että maailmalla myös kristillinen fundamentalismi nostaa päätään.

Islamin jyrkällä siivellä on sopeutumista suomalaisen yhteiskunnan periaatteisiin esimerkiksi suhteessa naisten asemaan. Suomessa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä. Monessa maassa on peräti eri lainsäädäntö islaminuskoisille ja muille. Esimerkiksi Malesiassa kristityt saavat juoda alkoholia, mutta islaminuskoiset eivät ja eri uskontokuntiin kuuluville on eri alaikäraja avioliiton solmimiselle. Tämä malli on mahdoton, jos islamilaiseen perheeseen syntynyt tai kerran uskontoon kääntynyt ei voi koskaan siitä vapautua. On myös kristillisyyden suuntauksia, jotka asettavat jäsenilleen rankkoja määräyksiä, mutta niistä pääsee eroon, kun eroaa uskonnollisesta yhteisöstä. Kielto vaihtaa uskontoa on ehkä pahiten ristiriidassa Suomen lainsäädännössä noudatettujen periaatteiden kanssa.