Kainuun Sanomat: Palveluiden erot huomioitava

Kainuun Sanomat, pääkirjoitus: Palveluiden erot huomioitava 3.12.2009

Ei ole järkevää laitostaa turvapaikanhakijoita, ja tuskin sillä säästettäisiin rahaakaan.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) on saanut hallituksen enemmistön tuen esitykselleen, jonka mukaan turvapaikanhakijoille annettavaa toimentulotukea leikataan (KS 3.12.). Tuki olisi vastaisuudessa noin kolmanneksen pienempi kuin muilla toimeentulotuen saajilla.

Thors perustelee esitystään vastaanottokeskuksissa annettavilla palveluilla – kuten mahdollisuudella katsella televisiota ja käyttää internetiä ilmaiseksi. Turvapaikanhakijoilla on vastaanottokeskuksissa käytössään myös tavanomaiset kodinhoitovälineet ja siivous- ja harrastusvälineitä. Toimeentulotuella on selvittävä ruoka- ja vaatemenoista ja vähäisistä terveydenhuoltomenoista. Jos vastaanottokeskuksesta saa kaikki päivittäiset ateriat, toimeentulotuen perusosasta vähennetään lähes neljä viidesosaa.

Turvapaikanhakijoiden toimeentulotuki on Suomessa parempi kuin muissa Euroopan maissa. Käytännöt ovat monenkirjavat. Yksin asuvan tai yksinhuoltajan kohdalla on Suomessa ja Ruotsissa maksettavan tuen ero lähes 170 euroa kuukaudessa ja lapsesta maksettavan lisän ero lähes sata euroa. Saksassa ja Belgiassa annetaan muutaman kymmenen euron taskuraha, ja varsinainen tuki tulee ruokana ja palveluina.

Suomen muuta Eurooppaa parempien rahallisten etuuksien on epäilty houkuttelevan turvapaikanhakijoita. Tutkittua tietoa väitteen tueksi ei ole. Tuen supistamisen pääasiallisena pontimena ministeri Thorsilla onkin naapureiden ja muiden EU-maiden malli. Suomen käytännön halutaan olevan linjassa niiden kanssa.

Muutoksista päätettäessä on otettava huomioon, että turvapaikanhakijoiden oloja on järjestetty kovin eri tavoin eri vastaanottokeskuksissa.

Laitosmaisissa oloissa, joissa hakijat asuvat saman katon alla, ruokailun ja muiden palveluiden järjestäminen talon puolesta onnistuu.

Sen sijaan hajautetuissa vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijoilta edellytetään alusta alkaen omatoimisuutta. Esimerkiksi Kajaanissa on noin 250 turvapaikanhakijaa sijoitettu 42 asuntoon eri puolille kaupunkia. Niissä asukkaat vastaavat itse aterioistaan, eikä vastaanottokeskus järjestä heille myöskään televisioita eikä internet-yhteyksiä. Kajaanin hajautettu malli on saanut asiantuntijoilta kiitosta.

Rahana tai ruokana annettavan tuen välillä puntaroitaessa on pohdittava sitä, mikä merkitys turvapaikanhakijoille on mahdollisuudella pyörittää itse arkeaan ja ruokahuoltoaan. Se on joka tapauksessa edessä, jos asianomainen saa turvapaikan tai oleskeluluvan. Omista asioista vastaaminen kotouttaa ja tuo elämään sisältöä.

Ei ole järkevää laitostaa ihmisiä, ja tuskin sillä säästettäisiin rahaakaan.

Thorsin uudistuspakettiin kuuluu myös lakihanke, jolla EU-alueelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeutta toimeentulotukeen rajoitettaisiin. Ongelma koskee lähes yksinomaan Bulgarian romaneja.

Bulgarian ja Romanian romanien lähtö vauraampiin EU-maihin turvanpaikanhakijoiksi tai kerjäämään loppuu kuitenkin vain sillä, että heidän kotimaansa tosissaan alkavat parantaa romaniensa asemaa ja takaavat heille ihmisoikeudet. EU:lla luulisi olevan keinoja siihen painostamiseen.