keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Turkulainen: Turun lähikunnat ottavat nihkeästi pakolaisia

Turkulainen: Turun lähikunnat ottavat nihkeästi pakolaisia 2.12.2009

Turku on jo pitkään ollut maan kärkijoukkoa pakolaisten vastaanottamisessa. Turun lähikunnissa suhtautuminen pakolaisiin on sen sijaan ollut nihkeää.

– Viimeiset kolme vuotta on työn alla ollut vastaanottosopimusten teko naapurikuntien kanssa. Vasta nyt on asiassa edetty niin, että Naantali ja Lieto ovat päättäneet uusista vastaanottosopimuksista, kertoo maahanmuuttoasiantuntija Kalle Myllymäki Varsinais-Suomen TE-keskuksesta.

Turun lähikunnista pakolaisia vastaanottaa nyt myös Kaarina, joka on sopimuksen piirissä solmittuaan kuntaliitoksen Piikkiön kanssa. Myös Paimio on tekemässä vastaanottosopimusta. Kuntien vastaanottomäärät ovat kuitenkin vielä varsin pieniä Turkuun verrattuna.

– Turku otti jossain vaiheessa 200 pakolaista vuodessa, ja viimeisinä kolmena vuotena määrä on ollut noin 50 vuodessa. Ympäristökuntien suhteen ollaan vielä aika vaatimattomasti liikkeellä, eli tavoitteena on noin viisi pakolaista vuodessa. Tarve olisi toki suurempi, Myllymäki näkee.

Korvaukset eivät kata menoja

Myllymäen mukaan kuntien nihkeyttä pakolaisten otossa selittää varmasti ennakkoluulot. Osaselityksenä ovat myös kustannukset. Esimerkiksi Lieto ja Kaarina ottivat aiemmin pakolaisia mutta irtisanoivat sittemmin sopimuksensa.

– Jostain syystä kunnat katsoivat sen liian raskaaksi. Valtio maksaa osan pakolaisten kustannuksista, mutta kunnat ovat olleet sitä mieltä, että korvaukset ovat liian pieniä.

Kuntien saamat korvaukset eivät ole nousseet sitten vuoden 1992. Ensi vuoden budjetissa luvassa on kuitenkin indeksikorotus korvauksiin. Niitä maksetaan kuitenkin edelleen vain kolmelta vuodelta.

Suuret kaupungit houkuttelevat

Kuntien välien yhteistyö tietänee kuitenkin sitä, että paine pakolaisten vastaanottoon kasvaa myös suurkaupunkien ulkopuolella. Esimerkiksi jo ensi vuonna Turussa työskentelee pakolaisasioissa Turun seudun kuntien yhteisesti palkkaama yhteyshenkilö.

Pakolaisten hajauttaminen myös pienempiin kuntiin ei silti välttämättä tarkoita vastuun jakautumista. Moni sijoitettu pakolainen ei jää vastaanottokuntaansa.

– Fakta on, että suuret kaupungit houkuttelevat maahanmuuttajia. Hallinnollisilla päätöksillä ei pystytä ihmisiä sijoittamaan, Myllymäki muistuttaa.

---

Naantalissa vähiten pakolaisia Turun seudulla

Turussa on sijoitettuja pakolaisia lähes 2000 eli prosentin verran kaupungin väestöstä. Raisiossa, Liedossa ja Kaarinassa pakolaisten määrä on noin puoli prosenttia. Naantalissa pakolaisia on yhteensä neljä eli 0,02 prosenttia kaupungin väkiluvusta.

Onko pakolaisten vähäinen määrä häpeäksi Naantalille, Naantalin kaupungin peruspalvelujohtaja Juhani Kylämäkilä?

– Ei niinkään voi sanoa. Kaikki muutkaan kunnat eivät ole pakolaisia ottaneet. Lietokin tuli vasta nyt mukaan.

Kylämäkilän mukaan Naantalin pakolaisnihkeyttä selittää osaltaan valtion pienet korvaukset.

– Ne eivät ole riittävät. Kaikki palvelut kun annetaan, eivät korvaukset niitä kata.

Naantalin kaupunginhallitus päätti elokuussa neljän pakolaisen ottamisesta. Tulevaisuudessa pakolaisten vuosittainen ottomäärä olisi 5-10 vuodessa.