YLE: Kunnat haluavat tuplakorvauksen pakolaisten sijoittamisesta

YLE Uutiset: Kunnat haluavat tuplakorvauksen pakolaisten sijoittamisesta 2.12.2009

Verkkouutiset: Kuntaliitto pulassa pakolaisten kanssa

Suomen Kuntaliiton pakolaispoliittiset linjaukset, Liite 1, 119 §

Kunnat vaativat valtiota tuplaamaan kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta maksettavat korvaukset. Kuntaliiton mukaan valtion maksamat laskennalliset korvaukset ovat jääneet vuoden 1993 tasolle, mutta kustannukset ovat nousseet siitä 50 prosenttia.

Valtion tarjoama 10 prosentin korotus ensi vuodelle ei riitä alkuunkaan, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Tällä hetkellä kunta saa vastaanottamastaan alle 7-vuotiaasta pakolaisesta 6 223 euroa vuodessa ja vanhemmasta 1 900 euroa vuodessa. Korvauksia maksetaan enintään kolmen vuoden ajan, mikä kismittää kuntia, sillä pakolaisilla on monesti paljon pidempään kestäviä erikoistarpeita. Kuntaliiton mukaan tukea pitäisi saada ainakin niin pitkään, kun tulijan henkilökohtaista kotoutumissuunnitelmaa toteutetaan. Sellainen voidaan laatia viideksi vuodeksi.

Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita ottaa nyt vastaan 140 - 150 kuntaa. Valtio pyrkii solmimaan vastaanottosopimuksia mahdollisimman laajalti erilaisten kuntien kanssa. Pakolaisia päätyy myös pienempiin kuntiin, joissa mm. ensiasunnon osoittamisvelvoite voi olla helpompi hoitaa.

Yleisesti ottaen maahanmuuttoliike kuitenkin suuntautuu kasvukeskuksiin, etenkin pääkaupunkiseudulle. Oleskeluluvan saamisen jälkeen ihminen on vapaa muuttamaan maan sisällä, ja etelään väkeä vetävät mm. toiset maahanmuuttajat ja paremmat työnsaantimahdollisuudet.

_______________________________________________

Verkkouutiset: Kuntaliitto pulassa pakolaisten kanssa

Kuntaliitto vaatii valtiolta tuntuvasti lisää rahaa kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen ja sijoittamiseen.

Perheenyhdistämiset, omaehtoinen muutto toisista kunnista ja inkerinsuomalaisten paluumuutto lisäävät kuntiin tulevien kotoutettavien määrää enemmän kuin ennalta on odotettu.

Asia kipeä paikka aikana, jolloin kuntien tulot ovat talouskriisin takia vähentyneet tuntuvasti.

Kuntaliiton hallitus hyväksyi liiton pakolaispoliittiset linjaukset keskiviikkona.

- Pakolaisten vastaanotosta valtion kunnille maksamat laskennalliset korvaukset ovat jääneet vuoden 1993 tasolle. Samaan aikaan sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat nousseet lähes 50 prosenttia. Valtion vuoden 2010 budjettiin tarjottu kymmenen prosentin korotus ei riitä alkuunkaan, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sanoo.

Tällä hetkellä kunta saa yli 7-vuotiaasta pakolaisesta 1900 euroa ja enintään 7-vuotiaasta 6223 euroa kolmen vuoden ajan.

Lisäksi valtio korvaa kunnalle tiettyjä erityiskustannuksia, muun muassa tulkkipalvelun.

Pitkäaikaisen sairauden aiheuttamia huomattavia kuluja korvataan, jos henkilö on ollut hoidon tarpeessa Suomeen tullessaan.

Korvauksia täytyisi Kuntaliiton mielestä nostaa, jotta korvausmäärä vastaisi nykyisten kustannusten tasoa.

Vastaanottajilla vaaditaan osaamista

Kuntaliitto on samoilla linjoilla valtioneuvoston kotouttamislaista antaman selonteon kanssa pakolaisten vastaanoton vapaaehtoisuudesta.

Kunnat ovat sijainniltaan, resursseiltaan ja yhdyskuntarakenteeltaan hyvin erilaisia. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Mäki-Lohiluoma korostaa myös kuntalaisten oikeutta yhdenvertaisuuteen.

- Kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuuksia järjestää pakolaisille heidän tarvitsemiaan erityispalveluja. Kuntien vapaaehtoisuutta sijoittaa pakolaisia puoltaa myös se, että kaikkien kuntalaisten on saatava tasavertainen kohtelu.


Päätös on aina vaikea

Kunta tekee aina suuren päätöksen pakolaisia vastaanottaessaan. Ne joutuvat pohtimaan asiantuntemuksensa ja resurssiensa riittävyyttä.

Mäki-Lohiluoma muistuttaa, että asiat ovat usein varsin arkisia.

- Kunnanisät joutuvat miettimään, mistä tulijoille voidaan löytää asunnot. Heidän on ratkaistava alueet, jonne heille saa pysyvät asunnot, missä he saavat palvelunsa yhtä vaivattomasti, kuin muutkin kuntalaiset ja kuinka palvelut hoidetaan. Samalla tulisi pystyä pitämään asuinalueet etnisesti tasapainoisina.


______________________________________________

Suomen Kuntaliiton pakolaispoliittiset linjaukset
Liite 1, 119 §

Suomi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n (United Nations High Commissioner for Refugees) esityksen pohjalta. Eduskunta vahvistaa vuosittain Suomen pakolaiskiintiön, joka on jo useana vuonna ollut 750. Näistä noin 100 on nk. hätätapauksia, jotka vakavan sairauden, välittömän hengenvaaran tai muutoin erityisen vaikean tilanteen vuoksi tarvitsevat nopean uudelleensijoituksen.

Kiintiöpakolaisten vastaanoton lisäksi Suomeen saapuu turvapaikanhakijoita, joita nyt saapuu huomattavasti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä valtio on lisännyt vastaanottokeskuskapasiteettia.

Vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 2 679 kappaletta. Vuoden 2008 ensimmäiseen puoliskoon verrattuna hakemusmäärä on lähes kolminkertaistunut. Jos hakijamäärät pysyvät samalla tasolla loppuvuoden, voidaan arvioida, että turvapaikanhakijoiden kokonaismäärä nousee tänä vuonna noin 6 000:teen. Voimakkainta kasvu oli somalialaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla, joiden määrä yli viisinkertaistui. Kasvu oli voimakasta myös afganistanilaisten ja irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla.

Vuoden 2009 alkupuoliskolla Suomesta haki turvapaikkaa yhteensä 338 yksin tullutta alaikäistä. Suurimmat ryhmät näistä ovat irakilaiset ja somalialaiset. Yksin tulleita alaikäishakijoita arvioidaan saapuvaksi tänä vuonna yli 600. Määrä jäisi näin hieman pienemmäksi kuin viime vuonna. Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat sijoitetaan omiin yksiköihin turvapaikkaprosessin ajaksi. Suuren ryhmän muodostavat edellisten ryhmien perheenjäsenet, jotka tulevat Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Suomeen on lisäksi muuttanut entisen Neuvostoliiton alueelta suomalaiset sukujuuret omaavia inkerinsuomalaisia paluumuuttajia. Maahanmuuttovirasto (Migri) käsittelee kaikki turvapaikanhakemukset ja tekee päätöksen oleskeluluvan myöntämisestä. Migri myönsi vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla oleskelulupia turvapaikanhakijoille yhteensä 462 kpl, kielteisiä päätöksiä annettiin 941 henkilölle.

Kunnat voivat halutessaan ottaa vastaan pakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Kunnat vastaanottavat pakolaisia työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. Lisäksi kuntiin muuttaa itsenäisesti toisiin kuntiin sijoitettuja pakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita samoin kuin suoraan vastaanottokeskuksista oleskeluluvan saaneita. Omaehtoinen muutto suuntautuu erityisesti suuriin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin.

Kunnat voivat saada valtiolta korvausta pakolaisten vastaanotosta aiheutuviin kustannuksiin. Kunnan kotouttamisohjelman laatiminen sekä kunnan ja työvoima- ja elinkeinokeskuksen välinen sopimus ovat edellytyksiä vastaanotosta aiheutuvien kustannusten korvaamiselle. Kunta saa valtiolta korvausta yli seitsemänvuotiaasta pakolaisesta 1900 euroa ja sitä nuoremmasta 6223 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Lisäksi kunnalle korvataan tiettyjä erityiskustannuksia, muun muassa tulkkipalvelun kustannuksia ja pitkäaikaisen sairauden aiheuttamia huomattavia kuluja, jos henkilö on ollut hoidon tarpeessa Suomeen tullessaan.

Pakolaisten vastaanotosta kunnille maksettavat kustannusten korvaukset ovat pysyneet samoina vuodesta 1993. Nyt valtion talousarvioehdotuksessa 2010 kuntakorvausta esitetään nostettavaksi kymmenellä prosentilla. Korvauksia tulisi nostaa noin 50 %, jotta korvausmäärä vastaisi nykyisten kustannusten tasoa.

Kuntapaikoista on pula. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa odottaa kuntapaikkaa noin 300 oleskeluluvan saanutta. Näistä osa on kiintiöpakolaisia, jotka eivät ole saaneet kuntapaikkaa mutta ovat jo tulleet Suomeen. Valtio on alkanut kannustaa oleskeluluvan saaneita muuttamaan oma-aloitteisesti kuntiin. Jos kunta ei tiedä muuttajista eikä se tee TE-keskuksen kanssa sopimusta kustannusten korvaamisesta, se ei voi saada laskennallista korvausta eikä erityiskustannusten korvauksia. Maahanmuuttaja ei tällaisessa tapauksessa pääse kotouttamislain mukaisten kunnan järjestämien kotouttamistoimenpiteiden piiriin. Uusia haasteita on odotettavissa myös perheenyhdistämisen kautta saapuvien perheenjäsenten kuntaan tulosta. Erityisen suuri määrä perheenjäseniä on lähitulevaisuudessa odotettavissa pääkaupunkiseudulle somalialaisten perheenyhdistämisen kautta.

Keskustelu kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittamisesta on erittäin ajankohtaista. Kotouttamislain kokonaisuudistus on parhaillaan käynnissä. Myös siinä yhteydessä pakolaisten kuntasijoituksia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. On tarpeellista, että Kuntaliiton hallitus ottaa kantaa keskusteluun.

Ehdotus:
Hallitus päättää hyväksyä Kuntaliiton pakolaispoliittiset linjaukset liitteen 1, 119 § mukaisesti.



Lisätietoja:
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, puh. 09 771 2007
Keijo Sahrman, puh. 09 771 2531
Anu Wikman-Immonen, puh. 09 771 2532