HS: Naisten ympärileikkauksia paljastuu jatkuvasti Suomen synnytyssaleissa

Helsingin Sanomat: Naisten ympärileikkauksia paljastuu jatkuvasti Suomen synnytyssaleissa 13.3.2010

YLE Uutiset: Vasemmistoliitto: Nollatoleranssi lasten ympärileikkauksiin 14.3.2010

Suomalaisissa sairaaloissa käy jatkuvasti synnyttämässä ympärileikattuja maahanmuuttajanaisia. Asiaan ei liity rikosta, jos toimenpide on tehty naisille ennen kuin he asuivat Suomessa.

Ympärileikattujen naisten määrää ei tilastoida mitenkään, mutta Suomessa asuu noin 15 000 ihmistä, joiden perinnepiirissä ympärileikkaus on yleistä. Heistä noin 11 000 on somalialaistaustaisia.

Nyt synnytysikään on tulossa 1990-luvulla Suomessa syntynyt somalisukupolvi. Jos heidän joukossaan on ympärileikattuja, kyseessä on lapsen törkeä pahoinpitely. Rikos pitää tutkia uhrin mielipiteestä riippumatta, ja se vanhenee 20 vuodessa.

Ympärileikkaus on suomalaisen laintulkinnan mukaan rikos silloinkin, kun tyttö on lähetetty leikattavaksi ulkomaille. Asiasta ei ole ennakkotapauksia, ja terveydenhoitohenkilökuntaa on opastettu ilmoitusvelvollisuudestaan puutteellisesti.

"Rikos pitää ilmoittaa, mutta näyttöjen saaminen on vaikeaa", Ihmisoikeusliiton asiantuntija Janneke Johansson sanoo. "1990-luvulla vanhemmat eivät välttämättä olleet tietoisia lainsäädännöstä, koska sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö heräsi asiaan kantapään kautta."

---

Tyttöjen ympärileikkaukset yhä vieraita hoitajille

Ihmisoikeusliiton asiantuntija Saido Mohamed puhui ympärileikkauksista maahanmuuttajien kanssa työskenteleville Oravaisten nuorisotalolla.

Suomalaiset terveydenhoitoalan ammattilaiset saavat edelleen vain sattumanvaraista ohjeistusta, kuinka ennaltaehkäistä tyttöjen ympärileikkauksia. Tytön ympärileikkaus katsotaan Suomessa lapsen törkeäksi pahoinpitelyksi.

Sairaaloissa käy jatkuvasti synnyttämässä ympärileikattuja maahanmuuttajanaisia, ja tyttöjen riski joutua leikattaviksi kotimaihinsa on tiedetty pitkään.

"Jos syntyy tyttö, pestessä ja punnitessa yritän korostaa, että kyllähän tytär on täydellinen tällaisena", suomalainen kätilö kertoo.

HS:n haastattelemat kaksi kätilöä hoitavat ympärileikattuja maahanmuuttajanaisia, etupäässä somalialaisia, keskimäärin pari kertaa kuussa. Silti kätilöille ei ole annettu ohjeita, miten puhua ympärileikkauksista.

Käytännön toimet, kuten arpeutuneen limakalvon leikkaaminen auki ennen synnytystä, on opittu työn koulimilta kollegoilta. Kätilökoulussa asiasta puhuttiin pari tuntia, mutta siitäkin on kiittäminen opettajan henkilökohtaista kiinnostusta.

Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa tai tuleville lääkäreille ei anneta ympärileikkauksista järjestelmällistä koulutusta. Ihmisoikeusliiton kaksi työntekijää kiertävät puhumassa aiheesta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ja ammattikorkeakouluopiskelijoille Raha-automaattiyhdistyksen tuen turvin.

"Vaikka koulutetaan, väki vaihtuu ja asia jää unohduksiin. Tämä on ongelma erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella", tutkijatohtori Marja Tiilikainen Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan valtakunnallista toimintaohjelmaa, joka yhtenäistäisi ohjeet tyttöjen ympärileikkausten estämiseksi. Vielä ei ole varmaa, valmistuuko ohjelma tämän vuoden aikana ja kuka sen tekee. Ihmisoikeusliitossa on valittu ympärileikkausten ehkäisemiseksi hiljaisen tiedotuksen linja.

"Asenteita ei saa muuttumaan, jos loukkaa yhteisöjä", Ihmisoikeusliiton asiantuntija Janneke Johansson sanoo.

Ihmisoikeusliiton somalialaistaustainen asiantuntija Saido Mohamed kerää maahanmuuttajanaisten pienryhmiä ja kertoo näille ympärileikkauksen olevan rikos silloinkin, kun tyttö lähetetään ulkomaille. Lisäksi hän korostaa terveyshaittoja.

Toimenpidettä ei kutsuta silpomiseksi, jotta jo ympärileikatut naiset säilyttäisivät arvokkuutensa ja dialogi olisi mahdollista. Työ on kantanut tulosta. 1990-luvun puolivälissä somalialaissyntyinen lääkäri Mulki Mölsä haastatteli Suomessa asuvia somalinaisia.

Naimattomista naisista vain 10 prosenttia ja naimisissa olevista naisista 33 prosenttia ilmoitti, ettei aio ympärileikkauttaa tyttäriään.

"Tuolloin ei ollut selkeitä ohjeita, ja olisi sinisilmäistä uskoa, että tyttöjä ei olisi lähetetty ulkomaille", Johansson sanoo.

Nykyisin somaliyhteisössä pidetään poikkeavana, jos joku lähettää tytön Afrikkaan ympärileikattavaksi. Virallisesti nämäkin ovat huhuja.

Suomessa ei tunneta ennakkotapausta, jossa vanhempi olisi tuomittu vankilaan osallisuudesta tyttären silpomiseen. Toisin on esimerkiksi Ruotsissa ja Ranskassa.

"Ympärileikkauksista puhuminen ei enää ole somaliyhteisössä tabu. Ihmiset ovat saaneet tietää, ettei islam vaadi ympärileikkausta. Pienten lasten äidit sanovat suoraan, etteivät aio ympärileikkauttaa tyttäriään", Saido Mohamed sanoo.

Päiväkotien ja koulujen henkilökunta sekä terveydenhoidon ammattilaiset ovat kysyneet Ihmisoikeusliiton työntekijöiltä neuvoa, kun ovat kuulleet, että tyttö lähetetään lomalle Afrikkaan.

Pari kolme kertaa yhteydenottajat ovat jälkikäteen kertoneet, että asianomaisten kanssa käytyjen keskustelujen ansiosta tyttöä ei lähetetty lomalle Afrikkaan.

"Ollaanko pelastettu tyttö vai ei? Ennalta ehkäisevässä työssä tuloksia on mahdoton arvioida", Johansson sanoo.

---

FAKTA

Hiljalleen katoavaa perinnettä

Tyttöjen ympärileikkauksia on monenlaisia. Ulkoisiin sukuelimiin voidaan tehdä pieni viilto tai vuodattaa pisara verta. Faraonisessa ympärileikkauksessa ulkoiset sukuelimet poistetaan liki kokonaan.

Islam ei vaadi tyttöjen ympärileikkausta, vaan kyseessä on vanhempi perinne. Perinnettä harjoitetaan myös joissain kristityissä, juutalaisissa ja animistisissa yhteisöissä.

Suomessa asuu noin 15 000 ihmistä, joiden perinnepiirissä ympärileikkaus on yleistä. Heistä noin 11 000 on somalialaistaustaisia.

Tavallisimmin ympärileikkaus tehdään 4–12 vuoden iässä. Leikkaus voidaan tehdä myös aiemmin, jos perhe esimerkiksi on muuttamassa Suomeen ja tietää maan lainsäädännön kieltävän ympärileikkauksen.

---

Kulttuurisokki puolin ja toisin

Naisten ympärileikkaukset ovat hyvin erilaisia, koska niitä tekevät niin ammattilaiset huippusairaaloissa kuin kouluttamattomat kyläkätilöt alkeellisilla välineillä.

Monesti ympärileikatut naiset paljastavat ensimmäisen kerran sukuelimensä ammatti-ihmiselle tullessaan Suomessa synnytykseen.

Kulttuurisokki on suuri puolin ja toisin, tosin sillä erotuksella, että hoitohenkilökunta antaa tunteiden nousta pintaan vasta vapaalla kollegoiden kanssa.

Ennen synnytystä kätilö tutkii naisen vaginan. Ympärileikatut ensisynnyttäjät pelkäävät monesti toimenpidettä niin, että heitä pitää rauhoitella ja käyttää puuduttavia geelejä.

"Tulee sellainen olo, että miten lapsi on saatu alulle, kun on vaikea saada kahta kapeaa naisen sormea emättimeen", kätilö kertoo.

Seksistä puhuminen on yleensä tabu, mutta sen kätilöt ovat kuulleet, että naiset voivat pyörtyä yhdyntäkipuihin.

Aiemmin Somaliassa liki kaikki ympärileikkaukset tehtiin raskaimman mukaan, faraonisesti. Siinä klitoris ja sisemmät häpyhuulet leikataan pois. Ulompien häpyhuulten pintaa vaurioitetaan ja rikotut pinnat ommellaan yhteen niin, että emättimen kohdalle jää vain pieni aukko.

Kätilöt leikkaavat arpikudoksen auki ennen synnytystä. Joskus naiset tai heidän tukihenkilönsä pyytävät synnytyksen jälkeen uudelleenompelua, mutta tähän ei Suomen terveydenhuollossa suostuta.

"Monet ovat hirveän tyytyväisiä, kun leikkaus on avattu eivätkä antaisi kenenkään laittaa itseään uudestaan umpeen."

---

Poliisille täytyy ilmoittaa

Sairaaloiden pitää ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille ja näiden edelleen poliisille, jos on syytä epäillä tytön ympärileikkausta.

Vuoden 2008 alussa muutettu säädös tunnetaan kuitenkin terveydenhuollossa huonosti.

"Ei terveydenhoitohenkilökunta ole käräyttämässä, kun juna meni jo", HS:n haastattelema kätilö kertoo. "Korjausleikkauksia tehdään, jos nainen niin haluaa. Mutta sekin heidän pitää itse ymmärtää pyytää."

Toinen haastatelluista kätilöistä ei ole koskaan avustanut synnytyksessä somalinaista, joka ei olisi ympärileikattu. Toinen ei ole aivan varma. Naiset ovat olleet pääosin sen ikäisiä, että tuskin ovat syntyneet Suomessa.

Somalipakolaisia alkoi tulla maahan 1990-luvun alussa. Pikku hiljaa Suomessa 1990-luvulla syntyneet somalinaiset alkavat saada lapsia. Mitä kätilön ja synnytyslääkärin pitää tehdä, jos koko elämänsä Suomessa asunut ensisynnyttäjä paljastuu ympärileikatuksi?

Periaatteessa vastaus on yksinkertainen. Lapsen törkeässä pahoinpitelyssä uhrin mielipiteellä tutkinnan tarpeellisuudesta ei ole merkitystä, ja rikos vanhenee vasta 20 vuodessa.

"Rikos pitää ilmoittaa, mutta näyttöjen saaminen on vaikeaa", Ihmissuojeluliiton Janneke Johansson sanoo. "1990-luvulla vanhemmat eivät välttämättä olleet tietoisia Suomen lainsäädännöstä, koska sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö heräsi asiaan kantapään kautta."

Haastateltuja kätilöitä ei ole ohjeistettu, mitä ja kenelle tällaisessa tapauksessa pitäisi ilmoittaa.

__________________________________________________

YLE: Vasemmistoliitto: Nollatoleranssi lasten ympärileikkauksiin

Puoluesihteeri Sirpa Puhakka (vas.) hoputtaa sosiaali- ja terveysministeriötä saamaan valmiiksi tyttöjen ympärileikkauksia estävän toimintaohjelmansa.

Aihe nousi taas esille, kun Helsingin Sanomat uutisoi lauantaina suomalaishoitajien vajavaisista tiedoista ympärileikkausten ehkäisyssä.

Puhakka vaatii lopultakin ympärileikkausten estämiseen selkeän ohjeistuksen - varsinkin, kun hoitohenkilökunta ei saa tarpeeksi tietoa ympärileikattujen tyttöjen ja naisten kohtaamisesta ja hoitamisesta.

- Tiedossa näyttää olevan huonosti perusasia, että ympärileikkauksessa on kyse lapsen törkeästä pahoinpitelystä. Tavoitteena on oltava nollatoleranssi lasten ympärileikkauksiin, sanoo Puhakka.

Hän muistuttaa myös, että hoitohenkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille ympärileikkausuhasta.

Puhakan mukaan sosiaali- ja terveusministeriö on jo nyt jälkijunassa valmistelussaan, kun se lupaa ympärileikkauksia estävän toimintaohjelmansa valmistuvan mahdollisesti ensi vuonna.

- Tarvitaan laajaa kolmikantayhteistyötä maahanmuuttajien sekä viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kesken, hän Puhakka.