Turkulainen: Myös Turun on suosittava työhönotossa maahanmuuttajia

Turkulainen: Myös Turun on suosittava työhönotossa maahanmuuttajia 13.3.2010

Helsingin kaupunki on täydentänyt rekrytointiohjeistustaan virastoille. Ohjeistuksen mukaan työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä. Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander sanoo, että ohjeistus on tulkittu mediassa väärin:

– Virastoille ei annettu mitään uutta ohjeistusta rekrytoinnista, vaan muistutettiin siitä tosiasiasta, mitä yhdenvertaisuuslaissa sanotaan. Turussakin on vastaava ohjeistus, Forsander toteaa. Hän on hämmästynyt siitä julkisesta kohusta, minkä ohjeistuksesta muistuttaminen synnytti. Yhdenvertaisuuslain mukaan kaikkien kuntien pitäisi toimia samalla tavalla.

– Yhdenvertaisuuslaki sanoo, että jos on kaksi tasaveroista hakijaa, vähemmistöryhmään kuuluvaa suositaan. Jos miesvaltaiseen työyhteisöön on tasaveroisina hakijoina mies ja nainen, naista suositaan, hän vertaa.

Maahanmuuttajien työllistyminen heikkoa

Myös Turussa on keskusteltu kiivaasti maahanmuuttajien työllistymisestä. Viimeksi asia nousi esille Turun kaupunginvaltuustossa kun listalla oli käsiteltävän Annika Lapintien (vas.) aloite toimeentulotukijonojen lyhentämisestä.

– Löytyyhän maahanmuuttajista selvä karmaiseva yhteenliittymä toimeentulotukiin. Irakista, Iranista, Afganistanista ja Somaliasta tulevat ryhmät työllistyvät heikosti. Sen voi todeta ihan työministeriön tilastosta, kaupunginvaltuutettu Olavi Mäenpää (sks) toteaa.

Mäenpään mielestä työllistymisen esteetkin ovat selviä:

– Islaminuskoisille on aika häpeällistä palvella vääräuskoisia. Lisäksi yksistään vaatetus estää työnteon. Mies, joka on puettu pitkään kaapuun, ei voi mennä tehtaaseen sorvin puikkoihin. Kohtahan hameenhelmat kiertyvät sorvinrattaisiin sukukalleuksia myöten.

– Suomeen tulee myös luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajia. Kamelikuskista on erittäin vaikea kouluttaa bussikuskia.

Maahanmuuttajakriittinen valtuutettu myöntää, että osin kyse on myös suomalaisten suhtautumisesta.

–En minä haluaisi maahanmuuttajia esimerkiksi poliisiin ammattiin, se saattaisi synnyttää syrjintää suomalaisia kohtaan, enkä islaminuskoisia lapsia ja nuoria opettamaan. Siinähän helposti tuputettaisiin omaa uskontoa.

Turun yliopistosta maahanmuuttajien työllistymisestä tohtoriksi väitellyt Annika Forsander kiistää, että maahanmuuttajien työllistyminen olisi näin vaikeaa.

–Pakolaisten lähtötaso on kieltämättä heikko, siksi poikkileikkaukset tilanteesta antavat väärän kuvan, kun katsotaan vain mikä x-prosentti on työttömänä. Tilastossa korostuvat vasta maahan tulleet.

–Siksi tutkijat katsovat pitkittäistilastoja, jotka paljastavat että maahnamuuttajien työllistyminen paranee merkittävästi ajan myötä ja pakolaisten heikko lähtötilanne tasoittuu suhteessa muihin ryhmiin.

Forsanderin mielestä yhdenvertaisuuslain soveltamista tarvitaan monestakin syystä.

– Meillä Suomen työmarkkinoilla on se tilanne, että noin puolet työpaikoista menee sosiaalisten verkostojen kautta. Tämä syrjii sellaisia ryhmiä, jotka ovat olleet pitempään työmarkkinoiden ulkopuolella, kuten pitkäaikaistyöttömiä, kotiäitejä ja maahanmuuttajia. Muissa maissa on jokapäiväistä ja tiedostettua, että rekrytoinnissa on reilut, eettiset käytänteet. Myös meillä pitäisi pyrkiä avoimempaan yhteiskuntaan ja avata mahdollisuuksia kaikille yhdenvertaisesti.

Ennakkoluulot jo katoamassa

Turun ammatti-instituutin liikenneopettaja Ismo Laine on jo 1990-luvun puolivälistä alkaen kouluttanut myös maahanmuuttajia työelämään.

– Linja-autonkuljettajakoulutukseen hakeutuvista jo kolmannes on maahanmuuttajia.

Laine sanoo, että koulutukseen hakeutuvilla on hyvä työmotivaatio, eikä työllistymisessäkään ole ollut vaikeuksia.

–Alussa oli hiukan sellaista, että maahanmuuttajataustaiset eivät esimerkiksi siivonneet busseja, kun pitivät siivousta naisten työnä. Nyt mitään sellaista ei enää ole. He tarttuvat töihin ja pitävät aikatauluista kiinni siinä missä suomalaisetkin.

Myös työnantajien ennakkoluulot ovat karisseet kokemuksien myötä. Laine arvelee, että yhä 30-40-vuotias suomalainen vetää työnhaussa pitemmän korren, mutta työnantajat arvostavat maahanmuuttajien sosiaalisuutta.

– Maahanmuuttajien kotimaassa kuljettajan ammatti on yleensä arvostettu. Niin he suhtautuvat työhönsä täälläkin. Iloisesti jutteleva kuljettaja saa linjalla asiakkailta myönteistä palautetta.

Myös maahanmuuttajien työllistämistä tutkinut Annika Forsander uskoo, että ennakkoluulot vähenevät kokemusten karttuessa.

–Mielipidekyselyiden perusteella suurissa kaupungeissa ollaan hyvin suvaitsevaisia. Netin vihakirjoittelu on pienen piirin pyörittämää.