Karjalan Maa/Hannu Takkula: Maahanmuuttajien omaksuttava suomalaisen yhteiskunnan perusarvot

Karjalan Maa/Hannu Takkula: Maahanmuuttajien omaksuttava suomalaisen yhteiskunnan perusarvot 4.3.2010

Keskustelu maahanmuutosta tuntuu olevan vaikeaa meille suomalaisille. Kokemukseni on, että asiasta harvoin puhutaan asiallisesti, ilman ylilyöntejä tai kärjistämistä. Viime päivinä julkisuudessa olleet uhkaukset maahanmuuttopolitiikasta vastaavaa ministeri Astrid Thorsia kohtaan ovat olleet järkyttävä ja tuomittava esimerkki tästä.

Tällaiseen uhkailuun ei uskoisi Suomessa kenenkään alistuvan, vaikka jakaisikin erilaisen näkemyksen maahanmuuttopolitiikasta ministerin kanssa. Demokraattisessa valtiossa meillä on ilmaisunvapaus ja sen vuoksi vaikeatkin asiat tulisi käsitellä avoimesti.

Tiedän kyllä, että asian ympärillä on myös paljon puhumattomuutta ja pelkoa siitä, että tulee väärinymmärretyksi ja leimatuksi. Mutta siitäkin huolimatta, meidän tulee kansakuntana avoimesti kohdata tämä tulevaisuutemme kannalta oleellinen kysymys, jolla on valtavat vaikutukset ei vain meidän, vaan lastemme ja lastenlastemme elämään.

Erityisesti keskustelun kohteena on muslimimaista saapuvat maahanmuuttajat sekä heidän kulttuurista juontavat tapansa. Tämä on luonnollista, koska he tulevat pääsääntöisesti yhteiskunnista joissa ei ole ihmisoikeuksia ja mielipiteenvapautta, eli sellaista demokraattista oikeusvaltion perustaa, minkä päälle meidän suomalainen yhteiskuntamme on rakentunut. Tästä johtuen meidän avoin ja suvaitsevainen kulttuurimme on heille vieras. Kun kansalaiset havaitsevat kokemustensa pohjalta sen, että suurimmalla osalla islaminuskoisia ei ole aikomustakaan omaksua pohjoismaiseen tasa-arvoon liittyviä perinteitä ja käytäntöjä, se luonnollisesti aiheuttaa vastareaktion. Kansalaisten yleinen ajatus lähtee siitä, että maassa on oltava maan tavalla, sen lakeja ja järjestystä kunnioittaen.

Erityisen ongelmalliseksi näyttää nousevan kysymys sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Meidän on vaikea hyväksyä alistavaa suhtautumista naisiin ja erityisesti nuorien tyttöihin. Äärimmilleen vietynä tämä kulttuuri on näkynyt kunniamurhina, joita Ruotsissa on tehty jo useita. Ruotsissa laajaa maahanmuuttoa on ollut jo vuosikymmeniä. Viimeaikaiset kunniamurhat ovat kuitenkin osoittaneet, että muslimikulttuurin sisäiset arvot ovat Ruotsissa vain vahvistuneet, vaikka ne ovat kansallisen lainsäädännön vastaisia.

Myös eri puolilla Euroopan unionia käydään keskustelua naisten oikeudesta käyttää kasvot peittävää huntua katukuvassa. Uskonnonvapauteen kuuluu tietty oikeus omaan kulttuuriin, mutta on silti paikallaan miettiä, onko hunnun käytön salliminen niin räikeä loukkaus pohjoismaista tasa-arvoajattelua kohtaan, että se tulisi kieltää. Monissa tapauksissa hunnun käytön kieltäminen johtaisi siihen, että monet muslimimiehet eivät sallisi vaimojensa liikkua kaupungilla ollenkaan. Tähän asiaan törmäsin useissa keskusteluissa islamilaisen yhteisön edustajien kanssa viime vuonna kun EU:ssa vietimme kulttuurien välisen vuoropuhelun teemavuotta. Tiedän myös, että noissakin keskusteluissa esille noussut ajatus perustaa Suomeen islamilainen koulu, jossa elettäisiin pelkästään islamin arvojen pohjalta, on asia, joka huolestuttaa monia suomalaisia.

Islam puhuttaa myös EU-parlamentissa. Viime joulukuinen, Jylland Posten lehteen muutama vuosi sitten Muhammed karrikatyyrin piirtäneen, Kurt Westergaardin murhayritys oli osoitus siitä, että hän saa elää loppuelämänsä vartioituna. Vaikka hänen pilapiirrostaan voidaan pitääkin hyvän maun vastaisena ja tuomittavana, niin ei se kuitenkaan voi olla tappoon oikeuttava asia. Toiseksi uusi Italialainen EU-parlamentin jäsen, Magdi Allam kulkee jopa parlamentti rakennuksen sisällä viiden turvamiehen ympäröimänä, koska hänen kääntymisensä islamista kristinuskoon on tuonut hänelle muslimiveljeskunnalta tappotuomion. Kun tähän lisätään elokuvaohjaaja Theo van Gogh murha ja Hollantilaisen kansanedustaja Ali Hirsin saama tappouhkaus, niin kyllä nämä esimerkit laittavat kysymään, miten tämä on mahdollista meidän Euroopassa? Ja missä ovat ne maltilliset muslimit, jotka nousevat vastustamaan tällaisen fundamentaalisen islamin uhkauksia.

Nämä edellä mainitsemani esimerkit jo osaltaan osoittavat sen, että meidän on kiireesti saatava aikaan asiallinen ja rakentava keskustelu maahanmuutosta sekä Eurooppalaisista arvoista. Kun perinteisen Euroopan väkiluku laskee tulevina vuosikymmeninä rajusti ja maahanmuuttajien määrä kasvaa huomattavasti, on ennusteiden mukaan Suomessakin tämän kehityksen seurauksena islamilainen enemmistö vuonna 2055. Tämä tiedostaen meidän on käytävä asialliseen keskusteluun siitä, millaisten arvojen varaan me haluamme rakentaa tulevaisuuden Eurooppaa.


4.3.2010, Hannu Takkula, Euroopan parlamentin jäsen, Keskusta