Ympäristökeskus: Maahanmuuttajien luontoasenteista on vain vähän tietoa

Ympäristökeskus: Maahanmuuttajien luontoasenteista on vain vähän tietoa 11.3.2010
Raportti: Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus - maahanmuuttajat luontoalueiden kokijoina ja käyttäjinä (pdf)
Vihreä Lanka: Siirtolapuutarha voi auttaa maahanmuuttajaa kotoutumaan
Vihreä Lanka: Maahanmuuttajat saavat ympäristöoppia

Suomeen asettuneiden maahanmuuttajien luontoasenteista ja luontoalueiden käytöstä on vain vähän tietoa. Erityisesti tarvittaisiin tietoa maahanmuuttajien suhtautumisesta kaupunkiluontoon, sillä valtaosa heistä elää kaupungeissa. Suomen ympäristökeskuksen juuri ilmestyneessä raportissa suositellaan maahanmuuttajien näkemyksien ottamista huomioon kaupunkiympäristöä suunniteltaessa.

Kansainvälisestikin tutkimuksia maahanmuuttajien ja kaupunkiluonnon suhteesta on niukasti, eikä harvoja muualla tehtyjä tutkimuksia voida suoraan soveltaa Suomen oloihin. Osa maahanmuuttajista voi suhtautua kaupunkiluontoon aivan eri tavoin kuin valtaväestö. Suomalaiselle miellyttävä kaupunkimetsä voi tuntua kotoisalta Virosta tai Venäjältä tulleesta, mutta se voi olla pelottava paikka somalialaistaustaiselle.

Maahanmuuttajilla on usein tiedon puutetta, vääriä käsityksiä ja ennakkoluuloja suomalaisesta luonnosta. Tällöin he voivat tulkita esimerkiksi jokamiehenoikeuksia eri tavalla kuin syntyperäiset suomalaiset.

Maahanmuuttajat mukaan suunnitteluun

Pääkaupunkiseudun maankäytön suunnittelussa on jo osin tiedostettu, että maahanmuuttajat on tarpeen ottaa suunnittelussa huomioon nykyistä paremmin. Yksittäisten suunnittelijoiden aktiivisuuden ansiosta vuorovaikutuksen kehittämisestä on joitakin onnistuneita esimerkkejä. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on selvittänyt maahanmuuttajien näkökulmia työpajojen avulla. Maahanmuuttajien osallistumiseen on paneuduttu myös yksittäisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa Vantaan Hakunilassa ja Espoon Suvelassa.

Vantaan Hakunilassa Ravurinaukion suunnittelun käynnistyessä alue haluttiin tehdä läheiseksi asukkaille ja siellä järjestettiin monikulttuurinen asukasjuhla, johon osallistui runsaasti maahanmuuttajia. Juhlasta haluttiin tehdä jokavuotinen perinne, johon alueen asukkaat kerääntyisivät "tulille" keskustelemaan ja seurustelemaan. Helsingissä on järjestetty japanilaisten Hanami-kirsikankukkajuhlat, Roihuvuoren kaupunginosassa, jonne on perustettu kirsikkapuupuisto lähinnä japanilaistaustaisten henkilöiden lahjoituksien avulla.

Parhaimmillaan viherympäristö tukee maahanmuuttajien sopeutumista. Esimerkiksi siirtolapuutarhojen viljelypalstoilla voi viljellä omaan ruokakulttuuriin kuuluvia kasveja ja samalla tutustua naapureihin.

– Jotta maahanmuuttajien tarpeet voidaan huomioida ja heidän ideansa hyödyntää, tarvitaan suunnittelussa aitoa vuorovaikutusta. Maahanmuuttajat ovat arvokas oivallusten lähde, jota ei kannata jättää käyttämättä, vanhempi tutkija Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskuksesta korostaa.

Raportin kirjoittamisesta vastannut Maija Faehnle on parhaillaan tutustumassa maahanmuuttajien näkemysten huomioon ottamiseen kaupunkiympäristöjen suunnittelussa Kanadassa.

– Täällä on muun muassa tehty monikulttuurisuutta näkyväksi puistoissa tuomalla niihin paikallisten eri kulttuureja edustavien taiteilijoiden veistoksia , toteaa Maija Faehnle.
Lisätietoja

* Raportti: Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus - maahanmuuttajat luontoalueiden kokijoina ja käyttäjinä

Vanhempi tutkija Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus
puh. 0400 148 856

tutkija Maija Faehnle Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitos puh. +358 40 754 2857

__________________________________________

Vihreä Lanka: Siirtolapuutarha voi auttaa maahanmuuttajaa kotoutumaan

Maahanmuuttajat pitää ottaa mukaan kaupunkiympäristön suunnitteluun, suosittelee Suomen ympäristökeskuksen torstaina julkaisema raportti Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus.

Raportin mukaan maahanmuuttajilla on usein vääriä käsityksiä luonnosta. He voivat tulkita esimerkiksi jokamiehenoikeuksia eri tavalla kuin syntyperäiset suomalaiset.

Kaupunkiluonto voi myös tukea maahanmuuttajien sopeutumista. Esimerkiksi siirtolapuutarhojen viljelypalstoilla voi viljellä omaan ruokakulttuuriin kuuluvia kasveja.

"Jotta maahanmuuttajien tarpeet voidaan huomioida ja heidän ideansa hyödyntää, tarvitaan suunnittelussa aitoa vuorovaikutusta", Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Jari Lyytimäki toteaa.

Kuvateksti:
Kotoutuksen kehto? Siirtolapuutarhoista voisi olla apua maahanmuuttajille.

---

Vihreä Lanka: Maahanmuuttajat saavat ympäristöoppia

Ensimmäinen valtakunnallinen maahanmuuttajille suunnattu ympäristöopas julkaistiin tänään torstaina.

”Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu monia luonnon kunnioittamiseen liittyviä asioita aina jokamiehenoikeuksista kierrättämiseen. On erittäin arvokasta jakaa tätä tietoa kaikille Suomessa asuville”, sanoo ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk).

Oppaassa tarjotaan tietoa sähkön ja veden säästämisestä, jätteiden lajittelusta, kierrätyksestä ja ympäristömerkeistä. Lisäksi oppaassa kerrotaan muun muassa jokamiehenoikeuksista. Opas on saatavilla suomeksi, arabiaksi ja somaliksi.

Oppaan on laatinut tamperelainen Ekokumppanit Oy, joka on saanut työhön rahoitusta ympäristöministeriöltä ja Suomen Pakolaisavulta.

Kuvateksti:
Eko-oppia. Uusi julkaisu opastaa maahanmuuttajia Suomen luontoon ja ympäristöön.