Rannikkoseutu: Työttömyys koettelee kouluttautunutta maahanmuuttajaa

Rannikkoseutu: Työttömyys koettelee kouluttautunutta maahanmuuttajaa 6.9.2010

Raision Timalissa suomalaista kulttuuria opettanut Degni Filio harmittelee, etteivät suomalaiset työnantajat hyödynnä pitkälle opiskelleiden maahanmuuttajien tietoja ja taitoja.

Afrikassa Norsunluurannikolla syntynyt filosofian tohtori Filio tuntee useita kaltaisiaan maahanmuuttajia. He ovat suorittaneet Suomessa vähintään yhden akateemisen loppututkinnon ja saaneet useita apurahoja.

Oppineet haluaisivat satunnaisten pätkätöiden ja työttömyysjaksojen sijaan olla hyödyksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Moni toivoo voivansa antaa esimerkkiä toisille maahanmuuttajille ja hyvittää koulutuksensa kulut tunnollisena veronmaksajana. Viime aikoina korkeasti koulutettuja ei ole otettu helpolla edes niin sanottuihin hanttihommiin.

– Useat suomalaisetkin ovat vailla koulutustaan vastaavaa työpaikkaa, mutta miksi akateemisesti koulutetuista maahanmuuttajista vain minimaalinen murto-osa jää Suomeen? kysyy Filio.

Kalliin koulutusjärjestelmän työttömiksi jätettävät hedelmät päästetään enempiä ajattelematta karkaamaan ulkomaille toisin kuin Isosta-Britanniasta, Kanadasta, Yhdysvalloista tai Australiasta, missä valtion laitokset tarjoavat töitä korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille.

Suomalaisen koulujärjestelmän antamille tiedoille on runsaasti käyttöä maailmalla. Yksi vaihtoehto olisi Filion mielestä, että koulutetulle maahanmuuttajalle annettaisiin mahdollisuus viedä suomalaisia toimintamalleja ja kulttuuria synnyinmaahansa.

– Maahanmuuttaja voisi halutessaan lähteä Suomesta kahdeksi - kolmeksi vuodeksi. Riittävällä valtion myöntämällä palkkatuella siivitetty työ antaisi koulutetuille maahanmuuttajille mielekästä tekemistä ja se olisi samalla konkreettista kehitysapua, ideoi tutkimuksissaan naisten lisääntymisterveyteen keskittynyt Filio.

Työn saaminen uudesta kotimaasta täytyisi silti säilyä ensisijaisena tavoitteena. Työyhteisön on todettu olevan tehokas kulttuurituntemuksen, kielitaidon ja itsetunnon kehittäjä. Maahanmuuttajan kotoutuminen on äärimmäisen hankalaa, jos hän syrjäytyy työmarkkinoilta.

Filio on havainnut, että varsin monet ulkomailta tulevat nuoret tietävät, mitä he voivat saada ja mitä eivät. Akateeminen koulutus ei ole enää muodissa. Sen sijaan auto-, putki- ja sähköala sekä jotkin ammattikorkeakoulujen linjat ovat osoittautuneet hyviksi valinnoiksi.

Mediassa liikkuneista arvioista huolimatta Filio ei usko, että maahanmuuttajien työttömyys lietsoisi terrorismia Pohjolassa. Yksikään hänen tuntemansa imaami ei kehottaisi väkivaltaan Suomessa, missä on paneuduttu maahanmuuttajien kohtaamiin haasteisiin paljon paremmin kuin esimerkiksi Ranskassa.

Vaikeasta työtilanteesta huolimatta Filio kertoo rakastavansa Suomea, missä mies on asunut 26 vuotta. Hänen tuntemiensa maahanmuuttajien elämä sujuu pääsääntöisesti hyvin. Suomeen tulijat saavat luku- ja kirjoitustaidon, lääkäripalveluja, lääkkeitä, puhdasta vettä ja sähköä. Esimerkiksi Somaliasta lähteneiden kohdalla lapsikuolleisuus on hävinnyt lähes kokonaan, ja odotettu elinikä on noussut jopa 10-20 vuodella.

Omaan tilanteeseensa Filio suhtautuu toiveikkaasti. Hän lähetti kesällä opetustyönsä ohella reilut 50 työhakemusta. Sosiologiaan ja lääketieteelliseen antropologiaan erikoistunut turkulainen tutkija on pitänyt kymmenen vuoden ajan yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa kursseja, jotka mahdollisesti jatkuvat syksyllä.