Vantaan Sanomat: Viharikosten kasvu ei näy Vantaalla

Vantaan Sanomat: Viharikosten kasvu ei näy Vantaalla 11.11.2010

Poliisin tilastojen mukaan rasistiset rikokset eivät nosta päätään Vantaalla niin kuin valtakunnassa keskimäärin.

Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, uskoo Itä-Uudenmaan poliisin rikosylikomisario Timo Nyyssönen.

–Tietoomme tulleet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Vantaalla lievemmän rikoksen uhri ei välttämättä halua tehdä asiastaan poliisijuttuja, Nyyssönen arvelee.

Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen mukaan poliisille ilmoitettujen viharikosten määrä kasvoi Suomessa yli viidenneksen viime vuonna. 85 prosenttia tapauksista sisälsi rasistisia piirteitä.

Viharikoksilla tarkoitetaan tekoja, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa ryhmää kohtaan.

–Etnisen tai kansallisen taustan lisäksi motiivina voi olla uhrin uskonnollinen vakaumus tai elämänkatsomus, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu tai vammaisuus, täsmentää selvityksen tehnyt tutkija Laura Peutere.

Viharikosten kasvu ei viranomaistietojen perusteella näy Vantaalla – pikemminkin päinvastoin.

–Etnisiä konflikteja tai muita rasismiin liittyviä uhkia ei ole näköpiirissä. Samaa viestiä olemme kuulleet kaupungin turvallisuuspäälliköltä, Nyyssönen kertoo.

Itä-Uudenmaan poliisi tilastoi viharikosten sijaan tapaukset, joihin liittyy rasismi. Rasismijutut ovat tavallisesti pahoinpitelyjä, vahingontekoja, laittomia uhkauksia tai kunnianloukkauksia.

Marraskuun alkuun mennessä poliisin tietoon kertyi Vantaalla 15 rasismijuttua. Suuntaus on hieman laskeva, sillä koko viime vuonna niitä kirjattiin 25.

Etnisiä konflikteja tai muita uhkia ei ole näköpiirissä.”

Selvityksen mukaan poliisille ilmoitettiin Suomessa viime vuonna 1007 viharikosta, kun edellisvuonna niitä oli 859.

Eniten rasistisia rikosepäilyjä kirjattiin Helsingissä. Yleensä rikosta tutkitaan pahoinpitelynä.

Viime vuoden rasistisissa jutuissa epäilty oli tyypillisimmin 15–24-vuotias suomalaismies.

Asianomistajista lähes 60 prosenttia oli Suomen kansalaisia, muun muassa romaneja ja maahanmuuttajien lapsia. Ulkomaalaisista uhriksi joutuivat yleisimmin somalit.

Muut kuin etnisyyteen tai kansallisuuteen perustuvat viharikokset ovat poliisin rekisterissä harvinaisia.

Sisäasiainministeriön kansliapäällikön Ritva Viljasen mukaan tilanteeseen puuttuminen edellyttää laajaa viranomaisyhteistyötä.

–Poliisi on pyrkinyt madaltamaan ilmoittamiskynnystä eri toimenpitein, kouluttamalla poliiseja ja tekemällä yhteistyötä vähemmistöryhmien kanssa. Kaupunkien turvallisuussuunnittelussa vähemmistöjen kohtaamat uhat otetaan osaksi suunnitelmaa.

Viljasen mukaan syrjimättömyys on perusoikeus, jota viranomaisten tulee turvata.

–Viharikokset ovat hyökkäys yksilöä, hänen edustamaansa väestöryhmää sekä oikeusvaltiota kohtaan.