Taloussanomat: Tästä alkaa asuinalueen alamäki

Taloussanomat: Tästä alkaa asuinalueen alamäki 3.12.2010

Kun kotikulmien kauppojen tilalle muuttaa kirpputoreja ja karaokebaareja, on syytä olla huolissaan. Ne ovat merkkejä siitä, että asuinalueen alamäki on alkanut. Lue, miksi asuinalueelta menee maine, miten tunnistat muut vaaran merkit ja miksi kierrettä on niin vaikea pysäyttää. Kotikulmilla on väliä, sillä huonon asuinalueen asukkaan elinikä voi jäädä jopa lähes kymmenen vuotta muita lyhyemmäksi.

Ei ole lainkaan sama, missä päin pääkaupunkia perheesi asuu ja missä lapsesi kasvavat.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen uuden tutkimuksen perusteella asuinalueiden taloudellinen ja sosiaalinen tilanne vaihtelee melkoisesti, ja kotipaikan valinta vaikuttaa hyvinkin paljon elämässä pärjäämiseen.
[...]
– Todella hälyttäviä merkkejä ghettoistumisesta – palavia roskiksia, nuorisojengejä, rikollisuutta – ei vielä toistaiseksi ole nähty, muistuttaa alueiden eriytymisselvityksen koonnut tutkija Annina Ala-Outinen.

Slummeja täällä ei vielä pitkään aikaan ole. Mutta huolestuttavinta on, että moni tavallinen kaupunginosa uhkaa nyt suistua rapistumisen kierteeseen, jota on vaikea pysäyttää.

[...]
Tutkimuksen mukaan laman runtelemat kaupunginosat ovat yhä herkempiä uusille vastoinkäymisille: uutta rikkautta ei sinne synny, mutta aiempaa köyhempiä ihmisiä etsiytyy näille nurkille yhä enemmän.

Kurjistumisen merkit: Maahanmuuttajat ja köyhyys

Kaupunkikuva ja ihan tavallinen katunäkymä kertovat paljon siitä, mihin suuntaan alue on menossa.

Missä kunnossa talot, liikkeet ja julkiset rakennukset ovat, onko kukkakaupan tilalle tullut karaokebaari, ovatko asukkaat päivisin töissä vai maleksiiko ostarilla poikkeuksellisen paljon toimetonta väkeä.

Pienituloisimpien, suurperheisten ja paljon sosiaalipalveluita tarvitsevien maahanmuuttajien keskittyminen jonnekin on yksi merkki alueen tulevasta alamäestä.

Kaupunginosan palveluverkko olisi juuri ja juuri kestänyt "alkuperäisten" köyhien asukkaiden huoltamisen, mutta uusien avuntarvitsijoiden vyöry kaataa korttitalon.

– Huono-osaisuuden kasautuminen aiheuttaa selvästi enemmän kuormitusta kaupunginosan palveluille: päivähoidolle, kouluille, terveysasemille ja sosiaalityölle, Ala-Outinen luettelee.

Isokaan joukko kouluttamattomia maahanmuuttajaperheitä ei tekisi Lauttasaaresta tai Töölöstä kurjalistoaluetta.

Kyse on kokonaisvaikutuksesta: jos alueella on jo valmiiksi paljon työttömyyttä ja köyhyyttä, moniongelmaisimpien maahanmuuttajien pakkosijoittaminen sinne kärjistää ongelmia.

Helsingin kaupunki on yrittänyt lievittää pulmaa niin sanotulla positiivisella diskriminaatiolla: heikommassa asemassa oleville ihmisryhmille tai kaupunginosille on annettu erityistukea.

Tutkimus vihjaa, että tämä ei kuitenkaan ole auttanut. Asukkaat ovat kokeneet palveluiden vain heikentyneen, ja asiakasvyöry väsyttää kaupungin työntekijöitä pahasti.
[...]
Ruotsissa kaupunkitutkijat ovat laskeneet, että kaupunginosa "sietää" noin 20 prosentin verran maahanmuuttajia. Jos määrä ylittää sen, kantaväestö alkaa etsiytyä muualle.

Heidän entisiin asuntoihinsa siirtyvät varakkaimmat maahanmuuttajat, ja taas heiltä tyhjiksi jääneisiin kaupungin vuokra-asuntoihin virtaa vielä köyhempää väkeä.

Tällaisia yli 20 prosentin maahanmuuttaja-alueita on Helsingissä seitsemän, kaikki idässä.

Tutkimuksen mukaan joitain näiden alueiden kunnallisia työpaikkoja on jo nyt vaikea täyttää. Esimerkiksi terveyskeskuslääkärit ja opettajat hakeutuvat toisiin kaupunginosiin, jos suinkin voivat.
[...]
Tutkimus ei anna kovin onnistunutta kuvaa Helsingin 1990-luvun ja 2000-luvun alun asuinaluepolitiikasta.

Virkamiehet eivät ajatelleet, mitä seuraa maahanmuuttajien keskittämisestä jo ennestään huono-osaisten ihmisten alueille. Kenen tahansa ihmisen on vaikea päästä sosiaaliseen nousuun kiinni, jos kukaan naapurikaan ei ole siihen pystynyt.

Tutkimuksen johtopäätöksiä on, että heikompiosaisten kaupunginosien houkuttelevuutta pitäisi pikaisesti parantaa, esimerkiksi kantaväestölle mieleistä pientalokaavoitusta lisäämällä.

Kaupungin asuntovälitystäkin olisi tehostettava, ettei maahanmuuttajille aina osoiteta vuokrakämppää samoilta kulmilta.

Tätä vain vaikeuttaa se, että kaupunki on rakennuttanut valtaosan vuokra-asunnoistaan tietyille kulmille. Mitään kokonaan uusia alueita ei ole vastedeskään tarjolla.

Kaupungin näkökulmasta kurjistuminen on myös itseään toteuttava ja median ruokkima kierre. Mitä enemmän jotain lähiötä mollataan, sitä enemmän ihmiset alkavat karttaa sitä.

– Leimaavalla kirjoittelulla on vaikutusta paitsi asukkaiden itsensä käsitykseen omasta alueestaan, myös potentiaalisten muuttajien päätöksiin, Ala-Outinen sanoo.