Verkkouutiset: Maahanmuuttajat hakevat yhä enemmän ammattikoulutukseen

Verkkouutiset/STT: Maahanmuuttajat hakevat yhä enemmän ammattikoulutukseen 3.3.2011

Tiedote: Opetushallitus: Selvitys maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen tilasta lukuvuonna 2009 – 2010

Julkaisu: Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen tila lukuvuonna 2009–2010 (pdf)

Ammatilliseen koulutukseen hakeutuu aiempaa enemmän maahanmuuttajia.

Opetushallituksen selvityksen mukaan maahanmuuttajataustaisten hakijoiden määrä nousi vuodesta 2008 vuoteen 2009 lähes neljänneksellä.

Kevään 2009 yhteishaussa maahanmuuttajahakijoita oli 4,5 prosenttia kaikista hakijoista. Vieraskielisistä hakijoista ammattikoulutukseen valitaan kuitenkin vain 55 prosenttia, kun kaikista hakijoista koulutukseen pääsi 88 prosenttia.

Lisäksi ammattiin opiskelevat maahanmuuttajat keskeyttävät opiskelunsa hieman useammin kuin muut. Merkittävimmät syyt keskeyttämiseen olivat siirtyminen toiseen oppilaitokseen, opetuskielen osaamisvaikeudet ja motivaatio-ongelmat. Selvityksen kyselyyn vastasi 98 koulutuksen järjestäjää.

Selvityksessä ehdotetaan, että kaikkien koulutuksen järjestäjien tulisi laatia maahanmuuttajakoulutuksen strategia ja tukea maahanmuuttajaopiskelijoita opinnoissaan.

__________________________________________

Tiedote: Selvitys maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen tilasta lukuvuonna 2009–2010

Turun ammatti-instituutin kehitysyksikkö selvitti Opetushallituksen toimeksiannosta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ammatillisen opetussuunnitelmaperusteisen peruskoulutuksen tilaa ja opetusjärjestelyjä lukuvuonna 2009–2010. Tavoitteena oli myös selvittää maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisen syiden jatkoseurantaa sekä tehdä toimenpide-esityksiä opetusjärjestelyjen kehittämiseksi.

Selvitystyön toimeksianto liittyi opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen väliseen tulossopimukseen vuodelle 2010.

Tietoa kerättiin kaikilta suomen- ja ruotsinkielisiltä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiltä. Kyselyyn vastasi 98 koulutuksen järjestäjää, joista 89 oli suomenkielisiä, kuusi ruotsinkielistä ja kolme kaksikielistä. Näistä 63 koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa opiskeli maahanmuuttajaopiskelijoita lukuvuonna 2009 – 2010.

Maahanmuuttajataustaisten hakijoiden määrä nousi vuodesta 2008 vuoteen 2009 lähes neljänneksellä. Kevään 2009 yhteishaussa maahanmuuttajahakijoita oli noin 2 800 eli 4,5 prosenttia kaikista hakijoista. Vieraskielisistä hakijoista koulutukseen hyväksyttiin 55 prosenttia, kun kaikista hakijoista hyväksyttyjä oli 88 prosenttia. Kaikista hyväksytyistä opiskelijoista maahanmuuttajataustaisia oli 2,8 prosenttia.

Joustavan valinnan kriteerein opiskelemaan haki 80 prosenttia maahanmuuttajataustaisista hakijoista. Heistä suurimmalla osalla valinnan perusteena olivat koulutodistusten vertailuvaikeudet. Lähes kaikkien vieraskielisten hakijoiden kielitaito varmistettiin valintavaiheessa kielitestillä.

Useimmiten maahanmuuttajaopiskelijat opiskelivat suomea tai ruotsia joko omissa ryhmissään tai suomi tai ruotsi toisena kielenä tavoitteiden mukaan yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Vastausten mukaan sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä tavoitteiden mukaan kieltä opiskelevien että toista kotimaista kieltä opiskelevien osuus on kasvanut.

Ammatillisen perustutkinto-opiskelun keskeyttäneiden maahanmuuttajaopiskelijoiden osuus oli lukuvuonna 2009-2010 keskimäärin 13,4 prosenttia kyselyyn vastanneiden koulutuksen järjestäjien oppilaitoksissa. Oppilaitosten yleinen keskeyttämisprosentti oli 8,3 prosenttia. Viime vuosina ammattiin opiskelevien keskeyttämisprosentti on yleisesti ollut laskusuunnassa, vieraskielisten opiskelijoiden keskeyttäminen pysynyt lähes ennallaan.

Lukuvuonna 2009-2010 keskeyttäneistä maahanmuuttajaopiskelijoista 43 prosenttia oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Määrällisesti eniten opintoja keskeytettiin tekniikan ja liikenteen alalla, suhteellisesti eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Keskeyttämisistä 69 prosenttia oli negatiivisia. Merkittävimmät keskeyttämissyyt olivat siirtyminen toiseen oppilaitokseen, opetuskielen osaamisen vaikeudet sekä motivaatio-ongelmat.

Sekä suhteellisesti että määrällisesti eniten opintoja keskeytettiin niiden koulutuksen järjestäjien ylläpitämissä oppilaitoksissa, joissa oli paljon (yli 100) maahanmuuttajaopiskelijoita. Suhteellisesti toiseksi eniten keskeytettiin opintoja oppilaitoksissa, joissa opiskeli vähän (alle 10) maahanmuuttajaopiskelijoita.

Yleisimmin maahanmuuttajaopiskelijoiden keskeyttämisen ehkäisemiseksi käytettiin samoja tukimuotoja kuin kantaväestön opiskelijoiden keskeyttämisen ehkäisemiseksi.

Selvityksen tulosten perusteella tiedon keruu- ja seurantajärjestelmiä tulee kehittää, jotta saadaan ajan tasalla olevaa tietoa niin koulutuksen vaikuttavuudesta kuin vieraskielisten opiskelijoiden ohjaus- ja tukitarpeista, jotta osattaisiin paremmin suunnata ohjaus- ja tukitoimia niitä tarvitseville. Koulutustarjonnan kohdentamisessa tulee huomioida maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen tarpeet. Kaikkien koulutuksen järjestäjien tulee laatia maahanmuuttaja-koulutuksen strategia ja varmistaa, että hyviksi todetut toimintatavat maahanmuuttajaopiskelijoiden tukemiseksi otetaan käyttöön.