Vihreä Lanka: Taneli Haikka: Persun syleily

Vihreä Lanka: Taneli Heikka: Persun syleily 7.3.2011
Taneli Heikan kommentti 8.3.2011

Ero on huima. Ruotsin lehdistö ampuu persunsa alas taivaalta. Suomessa media syleilee persut osaksi järjestelmää.

Nyt kun persujen vaaliohjelma on tullut julki, tiedetään, että persut ja ruotsidemokraatit ovat samasta ydinpuusta. Molempien maiden kansallismieliset populistit yrittävät kääntää kellon 1950-luvulle. Ne haluavat yhden kansan, identiteetin ja taiteen. Kovat rangaistukset, raskaan teollisuuden ja ydinperheen. Niiden ohjelmissa on rasistinen juonne ja yhtymäkohtia kansallissosialistiseen identiteetti-, taide- ja teollisuuspolitiikkaan.

Kun ruotsidemokraatit nousi valtiopäiville 2010, Ruotsin lehdistö ryhtyi valtavaan protestiin pääkirjoituksia myöten: ei suvaitsemattomuudelle.

Suomessa tätä arvokeskustelu ei ole. Perussuomalaisten ohjelmassa on samat huolestuttavat elementit kuin ruotsidemokraateilla. Ne selitetään pois sanomalla, että rasismi ei ole puolueessa keskeistä. Sanotaan, että persut on vennamolainen maaseudun protestiliike – ikään kuin ”kunniakas” historia tekisi kunniattomasta nykypäivästä hyväksyttävää.

Persujen vaaliohjelma pitäisi repiä kappaleiksi johtavien älykköjen voimin. On vain hiljaisuus ja pari pakinaa. Älyköt ovat kuolleet ja mediaa laiskottaa. Dissidentit tekevät natsivertaukset nimettöminä YouTubessa.

Mistä lehdistön suhtautumisero kahdessa maassa johtuu? Yksi syy on, että Suomessa äänestäminen ei vaikuta mihinkään. Toimittajat katsovat sivusta, koska uskovat vaalien jälkeen kaiken jatkuvan ennallaan. Näkemys on kyyninen, mutta tosi.

Tästä seuraa toinen, vaarallisempi ilmiö. Koska äänestämisellä ei ole väliä, Suomen ja Ruotsin ero äänetysaktiivisuudessa on jo 20 prosenttiyksikköä.

Lehdistö on ollut osa tämän alamäen syntyä. Suomalainen media syleilee moniarvoisen demokratian vastaiset suuntaukset osaksi yhteiskuntaa. Näin tehtiin 1930-luvun äärioikeistolle ja 1970-luvun äärivasemmistolle. Näin tehdään persuille. Sieltä he pääsevät mädättämään systeemiä sisältä päin. Demokratian vastaisista tendensseistä ei näin koskaan täydy avoimesti keskustella.

Näin ei voi jatkua, mutta miten päästä pois kierteestä? Paradoksaalista on, että ainoa voima, joka sotkee konsensuksen seisovaa vettä, on – persujen nousu.

Meidän toimittajien on kysyttävä: mitä me teimme väärin, että kansan äänelle ei ollut muuta purkatumistietä kuin suomidemokraattien hyöky? Ja onko meidän sen virheen hyvittämiseksi todellakin vaieten hyväksyttävä tämä kansannousu?

Kirjoittaja on mediayrittäjä ja toimittaja. Kirjoitus on julkaistu alunperin 4. maaliskuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.

---


Taneli Haikan kommentti

Taneli Heikka | 08.03.2011 1:08
Hei

Kiitos kaikille palautteesta!

Kannatan laajaa sananvapautta ja ruotsalaisen median ratkaisua ottaa kantaa ruotsidemokraatteja vastaan. Kunnioitan myös tiedotusvälineen näkemystä kannattaa avoimesti mitä tahansa puoluetta, esimerkiksi ruotsidemokraatteja tai perussuomalaisia. Sanomalehdet ovat syntyneet tällaisten aatttellisten tehtävien ympärille, ja sellaisessa työssä ne ovat mielestäni parhaimmillaan.

Internet on tehnyt paljon hyvää työtä ja monipuolistanut sananvapautta esimerkiksi Hommaforumin muodossa, kuten uusimmassa kirjassamme Uusi kultakausi laajahkosti selostimme.

Perussuomalaisten politiikassa on mielestäni liberaalin demokratian vastaista se, että sen ihmiskäsityksen pohjana on etninen ja kansallinen eriarvoisuus. Tämä saa käytännössä myös rasistisia ilmenemismuotoja. Näin perussuomalaiset tuovat politiikkaan - samoin kuin tuovat vastaavat nationalistiset ja populistiset puolueet ympäri Euroopan - eriarvoistavan ihmiskäsityksen ensimmäistä kertaa sitten sosialistisen luokkaopin ja äärioikeiston etnisen erottelun. Tämä pitää minusta voida tuoda esiin.

Tästä ei kuitenkaa seuraa se, että perussuomalaisten äänestäminen pitäisi estää tai heidän mielipidettään pitäisi vähätellä. Ei toki. Jos suomalaiset haluavat perussuomalaiset valtaan, sitten on niin. Toivon, että heidän tavoitteensa toteutuvat, päinvastoin kuin suomalaisessa yleensä politiikassa, jossa vaalien jälkeen äänestäjät pettyvät.

Nationalistiset populistipuolueet ovat 5-30 prosentin puolueita ympäri Eurooppaa. Minusta perussuomalaisia pitäisi tarkastella osana tätä joukkoa. Ideologiat ovat varsin yhteneviä: mm kansallismielisyys, islam-vastaisuus, perhearvot, eu-vastaisuus, ulkomaalaisvastaisuus.

Perussuomalaisten ohjelmassa sinänsä on hyviäkin ideoita ja pidän sen esittämistavasta. Puolue on piristänyt poliittista keskustelua.

En ole vihreiden jäsen enkä mukana puolueen toiminnassa. Kirjoitan joka toinen viikko Mediapyövelit-palstaa.

Halla-ahon mukaan "tämä kirjoitus on paraatiesimerkki siitä, mitä toimittajat tekevät väärin. Jos toimittajat eivät tekisi koko ajan juuri tätä, persujen kannatus ei olisi 18 prosentissa." Halla-aholla on se tyypillinen ajatusvirhe, että media suunnittelisi perussuomalaisia koskevia kirjoituksiaan sillä perusteella, miten ne vaikuttavat puolueen kannatukseen.

Hän kysyy myös, miksi kolumnissa ei revitä kappaleiksi perussuomalaisten ohjelmaa. Siksi, että tämä on mediakriittiinen kolumni, jossa pilkotaan sopuleita.