Turun Sanomat: Suuri osa ulkomaalaisista tutkinnonsuorittajista työllistyy Suomeen

Turun Sanomat: Suuri osa ulkomaalaisista tutkinnonsuorittajista työllistyy Suomeen 8.1.2013
CIMO: Suuri osa ulkomaalaisista tutkinnonsuorittajista työllistyy Suomeen
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO: Jäävätkö ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat Suomeen valmistuttuaan? Huomioita tutkinto-opiskelijoita koskevista tilastoista. Faktaa Express 2/2012. (pdf)
Demari: SDP:n varapuheenjohtaja Vainio teilaa opiskelumaksun: "Impivaaralaisuus paistaa läpi"
Outi Alanko-Kahiluoto: Korkeakoulutuksen pitää säilyä kaikille maksuttomana (blogi)

Suurin osa viime vuosina Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista jää Suomeen, ja heistä suuri osa työllistyy.

Tämä käy ilmi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn koostamista tilastoista, jotka perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin vuosilta vuonna 2007 ja 2009 valmistuneista korkeakouluopiskelijoista.

– Kaksi kolmasosaa vuonna 2007 Suomessa tutkintonsa suorittaneista ulkomaalaisista jäi valmistumisensa jälkeen Suomeen. Vuonna 2009 valmistuneiden kohdalla osuus oli jo 75 %, vastaava asiantuntija Irma Garam CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminnasta kertoo.

Puolet tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista oli vuoden kuluessa valmistumisestaan työllistynyt Suomeen. Vastaava luku suomalaisten opiskelijoiden kohdalla oli 86 %.

Yleisradio uutisoi maanantaina eduskunnassa jätetystä lakialoitteesta, jossa EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille esitetään lukukausimaksuja. Uutisen mukaan lakialoitteen jättäneet kansanedustajat pitävät ongelmana sitä, että suuri osa englanninkielisen tutkinnon Suomessa suorittaneista opiskelijoista työllistyy Suomen ulkopuolelle.

______________________

CIMO: Suuri osa ulkomaalaisista tutkinnonsuorittajista työllistyy Suomeen

Suurin osa viime vuosina Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista jää Suomeen, ja heistä suuri osa työllistyy.

Tämä käy ilmi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn koostamista tilastoista, jotka perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin vuosilta vuonna 2007 ja 2009 valmistuneista korkeakouluopiskelijoista.

– Kaksi kolmasosaa vuonna 2007 Suomessa tutkintonsa suorittaneista ulkomaalaisista jäi valmistumisensa jälkeen Suomeen. Vuonna 2009 valmistuneiden kohdalla osuus oli jo 75 %, vastaava asiantuntija Irma Garam CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminnasta kertoo.

Puolet tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista oli vuoden kuluessa valmistumisestaan työllistynyt Suomeen. Vastaava luku suomalaisten opiskelijoiden kohdalla oli 86 %.

Yleisradio uutisoi maanantaina eduskunnassa jätetystä lakialoitteesta, jossa EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille esitetään lukukausimaksuja. Uutisen mukaan lakialoitteen jättäneet kansanedustajat pitävät ongelmana sitä, että suuri osa englanninkielisen tutkinnon Suomessa suorittaneista opiskelijoista työllistyy Suomen ulkopuolelle.

_____________________________

Demari: SDP:n varapuheenjohtaja Vainio teilaa opiskelumaksun: "Impivaaralaisuus paistaa läpi"

Maksuton koulutus on periaatekysymys, erityisesti sitä sen pitää olla sosialidemokraateille, SDP:n varapuheenjohtaja, lahtelainen Eero Vainio sanoo.

– Uhkana on, että pitkällä sihdillä opiskelun maksullisuus leviää myös suomalaiseen koulutusjärjestelmään.

Valtaosa kansanedustajista kannattaa lukukausimaksuja EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille. Vainio ei hyväksy alkuunkaan ulkomaalaisopiskelijoiden rahastamista.

– Elämme koulutusyhteiskunnassa, jossa väki vanhenee nopeasti. Me tarvitsemme tänne uusia osaajia. Sitä paitsi EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden aiemmat opinnot kotimaissaan on jo maksettu.

Vainio näkee asiassa ymmärtämättömyyttä ja epäilee aloitteen perustuvan virheellisiin oletuksiin.

– Tietynlainen impivaaralaisuus paistaa tästä läpi.

Vainion mukaan erityisesti venäläiset opiskelijat olisivat tervetulleita Suomeen, koska Venäjän merkitys vaikkapa Suomen turismille kasvaa hurjasti koko ajan.

– Rikkaiden venäläisten opiskelijalapsilla ei ole hädän päivää. Heidät voi rahalla pistää opiskelemaan esimerkiksi Britanniaan. Maksuton yliopistomaksu on kilpailuvaltti Suomelle, hän toteaa.

______________________________

Outi Alanko-Kahiluoto: Korkeakoulutuksen pitää säilyä kaikille maksuttomana (blogi)

119 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen lukukausimaksujen säätämiseksi EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille. Vihreät on ainoa puolue, jonka joukosta ei tukea lakialoitteelle annettu. Nyt myös aloitteen ainoa vasemmistoliittolainen allekirjoittaja on vetämässä nimensä aloitteesta pois. Vihreät ja vasemmisto eivät halua olla mukana avaamassa ovea koulutuksen maksullisuudelle.

Suomessa muutaman vuoden ajan käynnissä ollut lukukausimaksukokeilu on osoittautunut flopiksi. Korkeakouluista kokeiluun osallistui 24 koulutusohjelmaa. Useat korkeakoulut eivät edes halunneet kokeilla lukukausimaksujen keräämistä. Kokeiluun osallistui sata opiskelijaa, joista lukukausimaksun kokonaan itse maksavia oli 12, sillä suurin osa kokeiluun osallistuneista rahoitti opintonsa stipendillä.

Lukukausimaksujärjestelmä ei tuottanut taloudellista voittoa eikä lisännyt korkeakoulujen kansainvälisyyttä: koulutuksen maksullisuus ei toiminutkaan "houkuttimena" Suomeen. Myös Ruotsissa ja Tanskassa kokemukset lukukausimaksuista ovat olleet surkeita. Ruotsissa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden määrä romahti 80 prosentilla lukukausimaksujen vuoksi.

Heikot tulokset selviävät opetus- ja kulttuuriministeriön arviointiraportista. Sen mukaan kokeilusta on aineiston pienuuden vuoksi vaikea tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä, mitä tulee maksullisuuden vaikutuksista suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaan, hakijavirtoihin tai korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen.

119 kansanedustajan into ehdottaa maksullisuutta korkeakouluihin epäonnistuneen kokeilun jälkeen on siis täysin käsittämätön. Olisi älytöntä vakiinnuttaa jokin, jota ei ole pystytty onnistuneesti edes kokeilemaan.

Kummallista on myös lakialoitteen allekirjoittaneiden kokoomuksen kansanedustajien irtiotto hallitusohjelmasta. Siinä todetaan, että "lukukausimaksukokeilu arvioidaan" tällä hallituskaudella. Muusta hallitusohjelmassa ei puhuta, ja yleensä hallitusohjelmaa on ollut tapana kunnioittaa.

On suorastaan barbaarista ajatella, että koulutuksen maksullisuus lisäisi korkeakoulujen kansainvälisyyttä. Tieteen, opetuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys syntyy aivan muista tekijöistä kuin opiskelijoita rahastamalla. Siksi myös poliittiset opiskelijajärjestöt tyrmäävät lakialoitteen.

Miksi Vihreät ei edelleenkään kannata koulutuksen maksullisuuden lisäämistä? Kyse on arvoista. Lukukausimaksujen vakiinnuttaminen ulkomaisille opiskelijoille voi johtaa maksullisuuden yleistymiseen, siksi maksullisuudelle ei kannata avata ovea, ei edes raottaa. Vaarana on kaikkien englanninkielisten maisteriohjelmien muuttaminen vähitellen pysyvästi maksullisiksi. Lukukausimaksut ovat uhka koulutukselliselle tasa-arvolle ja yhteiskunnan eheydelle. Pitää ymmärtää, että maksullisuus johtaa epätasa-arvoiseen koulutuspolitiikkaan ja viime kädessä luokkayhteiskuntaan, jota emme Suomeen halua.

Kuten presidentti Niinistö toi uuden vuoden puheessaan esille, suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on tulevaisuudessakin oikeudenmukaisuudessa ja yhteisvastuussa. Ahneuden hinta on eriarvoisuuden kasvaminen.