Helsinki, Espoo ja Vantaa vaativat ulkomaalaisten rekisteröintikäytäntöjen yhtenäistämistä

Tiedote: Helsinki, Espoo ja Vantaa vaativat ulkomaalaisten rekisteröintikäytäntöjen yhtenäistämistä 3.5.2013
Kannanotto (doc)
Helsingin Uutiset: Yli 5 prosenttia Helsingin ulkomaalaisista ”tietymättömissä”

Helsingin, Espoon ja Vantaan maahanmuuttoasioista vastaavat johtajat ovat jättäneet kuntaministeri Henna Virkkuselle tänään kannanoton maistraattien ulkomaalaisiin soveltamien rekisteröintikäytäntöjen yhtenäistämisestä.

Kannanoton mukaan vakinaisesti maassa asuvien ja oleskeluoikeuden saaneiden henkilöiden väestörekisteriin rekisteröityminen ja kotikunnan merkitseminen ei kaikissa maistraateissa perustu yhtenäisiin väestötietolain tulkintoihin. Esimerkiksi Helsingissä laillisesti asuvalta ulkomaalaiselta saattaa puuttua rekisteristä kotikunta, josta seuraa rajoituksia henkilöiden oikeuksiin käyttää julkisia palveluita.

”Kaikilla henkilöillä, myös ulkomaan kansalaisilla, joilla on vakinainen oleskeluoikeus Suomessa, tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kotikuntaan ja asuinkuntansa palveluihin, riippumatta siitä, minkä maistraatin alueella he asuvat. On ongelmallista, että samaa lakia tulkitaan eri tavoin eri osassa maata. Kysymys on kuitenkin jokaisen perusoikeudesta, oikeudesta kotikuntaan”, toteaa Helsingin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Kaupungit tukevat kannanotollaan vähemmistövaltuutetun Valtiovarainministeriölle jättämää esitystä, että mikäli ulkomaalaisen henkilöllisyydestä ei ole saatavissa muuta selvitystä, tulisi hänet merkitä väestötietojärjestelmään ulkomaalaisrekisterissä olevin tiedoin.

Kannanotossa esitetään myös pysyvien henkilötunnusten myöntämistä välittömästi rekisteröitymisen tai oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä ulkomaalaisille.

”Henkilötunnus on välttämätön edellytys työpaikan saamiseksi ja ylipäätään asumiselle Suomessa”, toteavat maahanmuutosta vastaavat pääkaupunkiseudun johtajat. On tärkeää, että henkilöllä ei ole monia tunnuksia ja hänelle vahvistetaan vain yksi identiteetti Suomessa.

Lisäksi Helsinki, Espoo ja Vantaa toivovat Valtiovarainministeriöltä toimia maasta muuttaneiden poistamiseen väestötietojärjestelmästä.

”Nykylainsäädäntö ei mahdollista henkilön kotikunnan muuttamista sillä perusteella, että hänestä ei ole saatu tietoa tai häneen ei ole saatu yhteyttä”, huomauttaa Viljanen.

”Tällaiset henkilöt merkitään väestötietojärjestelmään ns. tietymättömissä oleviksi tai vailla vakinaista asuntoa oleviksi – käytännöt vaihtelevat maistraateittain. Esimerkiksi Helsingissä 5,3 % väestötietojärjestelmään merkityistä ulkomaalaisista on tietymättömissä olevia vaikka tosiasiallisesti osa heistä on muuttanut kokonaan pois Suomesta.”

Maahanmuuttojohtajat kiirehtivät valtiovarainministeriön lainsäädäntömuutoksia, sillä pääkaupunkiseutu kansainvälistyy nopeasti ja epäyhtenäisistä tulkinnoista ja käytännöistä aiheutuu huomattavaa haittaa paitsi maahanmuuttajille, myös merkittäviä ongelmia ja ylimääräistä työtä kaupungeissa työskenteleville viranomaisille.

_____________________________________

Helsingin Uutiset: Yli 5 prosenttia Helsingin ulkomaalaisista ”tietymättömissä”

Helsinki, Espoo ja Vantaa vaativat maasta muuttaneiden henkilöiden poistamista väestötietojärjestelmästä.

Nykylainsäädäntö ei mahdollista henkilön kotikunnan muuttamista sillä perusteella, että hänestä ei ole saatu tietoa tai häneen ei ole saatu yhteyttä. Tällaiset henkilöt merkitään väestötietojärjestelmään tietymättömissä oleviksi tai vailla vakinaista asuntoa oleviksi.

– Esimerkiksi Helsingissä 5,3 prosenttia väestötietojärjestelmään merkityistä ulkomaalaisista on tietymättömissä olevia vaikka tosiasiallisesti osa heistä on muuttanut kokonaan pois Suomesta, kertoo Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien maahanmuuttoasioista vastaavat johtajat ovat jättäneet kuntaministeri Henna Virkkuselle perjantaina kannanoton maistraattien ulkomaalaisiin soveltamien rekisteröintikäytäntöjen yhtenäistämisestä Suomessa.

Kannanoton mukaan vakinaisesti maassa asuvien ja oleskeluoikeuden saaneiden henkilöiden väestörekisteriin rekisteröityminen ja kotikunnan merkitseminen ei kaikissa maistraateissa perustu yhtenäisiin väestötietolain tulkintoihin. Esimerkiksi Helsingissä laillisesti asuvalta ulkomaalaiselta saattaa puuttua rekisteristä kotikunta, josta seuraa rajoituksia henkilöiden oikeuksiin käyttää julkisia palveluita.

– Kaikilla henkilöillä, myös ulkomaan kansalaisilla, joilla on vakinainen oleskeluoikeus Suomessa, tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kotikuntaan ja asuinkuntansa palveluihin, riippumatta siitä, minkä maistraatin alueella he asuvat. On ongelmallista, että samaa lakia tulkitaan eri tavoin eri osassa maata, Ritva Viljanen jatkaa.

Kannanotossa esitetään myös pysyvien henkilötunnusten myöntämistä ulkomaalaisille välittömästi rekisteröitymisen tai oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä. Henkilötunnus on välttämätön edellytys työpaikan saamiseksi ja ylipäätään asumiselle Suomessa.