Helsingin Sanomat, mielipide: Ben Zyskowicz: Kerjäämiskielto on perustuslain mukainen 4.5.2013
Professori Martin Scheinin jatkoi keskustelua kerjäämiskiellon perustuslainvastaisuudesta (HS Mielipide 28. 4.).
Tässä asiassa kritisoin todellakin muun muassa Scheininin mielipidettä eli tulkintaa perustuslaista. Kuten totesin mielipidesivuilla 27. 4., kerjäämisasiassa ei, toisin kuin yhdeksässä muussa esimerkissäni (HS Mielipide 21. 4.), ole olemassa arvovaltaista tulkintaratkaisua. Tältä osin Scheinin oli minua arvostellessaan oikeassa.
Scheininin mukaan hänen sisäministeriön työryhmän esittämän kerjäämiskiellon kritiikkinsä "ydin" oli kieltämistapa. Väliraportissaan 24. 6. 2010 työryhmä esitti kuitenkin yleistä kerjäämiskieltoa: "Järjestyslain 7. pykälään lisättäisiin julkisella paikalla itseään elättääkseen tapahtuvaa kerjäämistä koskeva kielto." Tällaisia kieltoja on voimassa useissa maissa, jotka Suomen tavoin ovat sitoutuneet Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Scheinin katsoi HS:n haastattelussa vuonna 2010, että "koko selvitystyö on kohdistettu yhteen ihmisryhmään. On hyvin vaikea nähdä, että lopputuloksena voisi olla muuta kuin romaneja syrjivä lainsäädäntö" (HS Sunnuntai 11. 7. 2010). Kritiikki kohdistui siis sääntelyn lopputulokseen.
Minun tulkintani kielletystä syrjinnästä on toinen: olemme Suomessa ilman perustuslaillisia esteitä kieltäneet esimerkiksi moniavioisuuden, katuprostituution, khat-huumeen käytön ja – alkuperäisessä muodossaan – juutalaisislamilaisen teurastustavan. Eivätkö nämäkin säädökset kohdistu käytännössä lähinnä tiettyihin etnisiin ryhmiin tai kansalaisuuksiin?
Säädöksen peruste ei voi eikä saa olla syrjivä, mutta sääntelyn kohdistuminen käytännössä lähinnä joihinkin väestöryhmiin ei sellaisenaan voi tehdä siitä perustuslain vastaista.
Professori Kaarlo Tuorin laaja kirjoitus (HS Mielipide 30. 4.) sisälsi monia perusteltuja näkökohtia. Hän kirjoitti kuitenkin, että "asiantuntijat eivät käy valiokunnassa kertomassa omia mielipiteitään. Heidän tehtävänään on välittää valiokuntaan tietoa Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten vaatimuksista ja valiokunnan aikaisemmin noudattamasta tulkintalinjasta".
Kyse ei ole kuitenkaan, kuten ei juridiikassa muutoinkaan, mistään mekaanisesta "välittämisestä", vaan kulloisenkin asiantuntijan tulkinnasta siitä, mitä esimerkiksi ihmisoikeussopimukset tai perustuslakimme vaativat. Nyt puheena oleva kerjäämiskielto on tästä oiva esimerkki.
Osaltani päätän keskustelun tällä foorumilla jo yli kymmenen vuoden takaiseen lainaukseen hyvin laajasti arvostetulta oikeustieteen professorilta.
"Olisi onnetonta, jos moraalia ja perusarvoja koskeva keskustelu olisi vastaisuudessa perusoikeuksien tulkinnoista käytävää juridista väittelyä ja sanasaivartelua. Se olisi yhtä epädemokraattista kuin se, että muutama harva ad hoc valittu yliopiston professori muodostaa perustuslakivaliokunnassa asiallisesti Suomen ylimmän perustuslakituomioistuimen" (Aulis Aarnio, Oikeus-lehti 2000).
Ben Zyskowicz
kansanedustaja (kok), Helsinki