Yle: Turvapaikanhakijoilla rajuja sotavammoja – "Sirpaleita kehossa, raajoja poissa"

Yle: Turvapaikanhakijoilla rajuja sotavammoja – "Sirpaleita kehossa, raajoja poissa" 3.2.2016

Maahanmuuttovirasto ei osaa kertoa vammautuneiden tarkkaa määrää, koska heitä ei ole tilastoitu mitenkään. Turvapaikanhakijalla oleva sotavamma voi olla todiste osallistumisesta taisteluihin, mikä saattaa aiheuttaa turvallisuusuhan.

Suomeen saapuneilla turvapaikanhakijoilla on havaittu erittäin rajuja sotavammoja, kertoo Maahanmuuttovirasto.

Vammat ovat olleet esimerkiksi katkenneita raajoja ja sirpaleita kehossa. Vammautuneiden joukossa on ollut miesten ja naisten lisäksi myös lapsia.

– Siellä on henkilöitä, jotka ovat saaneet sirpaleita kehoonsa ja raajoja on ollut poissa. Selkeästi voi nähdä, että vammat ovat tulleet sodassa, kertoo ylitarkastaja Rauni Koppelo Maahanmuuttovirastosta.

Maahanmuuttovirasto ei osaa kertoa vammautuneiden tarkkaa määrää, koska heitä ei ole tilastoitu mitenkään.

Suomeen saapui viime vuonna yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Valtaosa heistä tuli Irakista, Afganistanista ja Somaliasta eli pääosin maista, joissa käydään sotia.

Myös siviilejä

Turvapaikanhakijalla oleva sotavamma voi olla todiste osallistumisesta taisteluihin. Taisteluihin osallistunut turvapaikanhakija voi taas aiheuttaa kohdemaassaan turvallisuusuhan.

Sotavammojen perään ei kuitenkaan terveystarkastuksessa kysytä.

– Me emme kysy sitä, mistä vammat ovat tulleet, mikäli asiakas ei sitä itse kerro. Alaikäisten kohdalla vammat tulevat esille terveystarkastuksessa ja silloin vammojen alkuperää kysellään. Täytyy muistaa, että terveydenhuolto ei voi vaikuttaa millään tavalla turvapaikkaprosessiin, vaan turvapaikkayksikkö tekee omien kriteereidensä pohjalta päätöksen, Koppelo sanoo.

Koppelo huomauttaa, että loukkaantuneissa on ollut myös konfliktialueilla asuneita siviilejä.

– Lisäksi vammoja on tullut kidutuksen jäljiltä ja muutoin matkan varrelta.

Koppelo kertoo, että turvapaikanhakija saa sotavammoihin hoitoa, jos hänen jokapäiväinen elämä vaikeutuu niiden vuoksi. Hän kertoo esimerkin tapauksesta, jossa turvapaikanhakija oli menettänyt sodassa jalkansa, eikä hänellä ollut proteesia.

– Onneksi siinä tarvittiin enää vain paikallista hoitoa, jotta jalka saatiin umpeen ja sovitimme siihen sitten lopulta proteesin.

Jäljitys vaikeaa

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan sotavammojen jäljittäminen turvapaikkaprosessin aikana on hankalaa. Hakijan täytyy itse esitellä vammojaan, jotta ne ylipäänsä edes huomattaisiin.

– Me emme voi oma-aloitteisesti lähteä tutkimaan henkilön mahdollisesti kehossa olevia jälkiä. Jos henkilö ei itse mainitse mitään ja ei ole toimittanut lääkärinlausuntoa, jossa vammat näkyisivät, niin kyllähän niiden on aika mahdotonta tulla ilmi.

Repo sanoo, että Maahanmuuttovirasto on kiinnostunut hakijan terveystiedoista lähinnä vain silloin, kun hän väittää tulleensa kidutuksen uhriksi.

– Se on tietenkin eri asia, jos henkilöllä on kasvoissa tai käsissä näkyviä vammoja, niin totta kai puhuttelussa on syytä ottaa puheeksi ja pyrkiä selvittämään, että mitä tämä on.

Revon mukaan selkeästi taistelutoimintaan viittaavat vammat selvitetään perinpohjaisesti, jos niitä huomataan.

– Selvitämme, mihin organisaatioon turvapaikanhakija on kuulunut ja mitä hän on tehnyt. Tällä voi olla vaikutusta siihen kun arvioimme, että mitä voi tapahtua jos henkilö palaa kotimaahansa. Toisaalta se voi antaa perusteita epäilyihin, onko henkilö syyllistynyt sotarikoksiin.