Suomenmaa: Tutkija: Suurin osa turvapaikanhakijoista on ammattitaitoisia aikuisia – "Eivät kaipaa holhousta vaan työtä ja kielenopetusta" 5.5.2016
Kotouttaminen kannattaisi aloittaa mahdollisimman varhain, Ismo Söderling sanoo
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Markku Pakkanen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Markku Pakkanen. Näytä kaikki tekstit
torstai 5. toukokuuta 2016
keskiviikko 15. joulukuuta 2010
Kouvolan Sanomat: Rohkeutta päättäjille
Kouvolan Sanomat, mielipide: Ashraf Benyamin: Rohkeutta päättäjille 15.12.2010
Olen todella iloisesti yllättynyt valtavasta kannatuksesta, jota olen saanut monilta kirjoituksestani (KoSa 9.12.) maahanmuuttajanaisten uimavuoroista. Lämmin kiitos teille kaikille! Se vahvistaa, että suomalainen katuihminen haluaa pitää omasta kulttuuristaan kiinni eikä halua luopua siitä. Sitten se on se yhteiskunta, josta olen ylpeä asuessani. Maassa maan tavalla -periaatteella eletään koko maailmassa paitsi muutamassa Euroopan maassa, jotka ovat antaneet periksi tässä asiassa. Nyt ne maksavat siitä kovan hinnan. Toivottavasti Suomi ei seuraa niitä. Vaara alkaa olla jo niin lähellä, Tukholmassakin.
Olen todella iloisesti yllättynyt valtavasta kannatuksesta, jota olen saanut monilta kirjoituksestani (KoSa 9.12.) maahanmuuttajanaisten uimavuoroista. Lämmin kiitos teille kaikille! Se vahvistaa, että suomalainen katuihminen haluaa pitää omasta kulttuuristaan kiinni eikä halua luopua siitä. Sitten se on se yhteiskunta, josta olen ylpeä asuessani. Maassa maan tavalla -periaatteella eletään koko maailmassa paitsi muutamassa Euroopan maassa, jotka ovat antaneet periksi tässä asiassa. Nyt ne maksavat siitä kovan hinnan. Toivottavasti Suomi ei seuraa niitä. Vaara alkaa olla jo niin lähellä, Tukholmassakin.
keskiviikko 2. joulukuuta 2009
YLE: Thors: Turvapaikanhakijan toimeentulotukea pienennetään
YLE Uutiset: Thors: Turvapaikanhakijan toimeentulotukea pienennetään 2.12.2009
Turvapaikanhakijoiden rahana maksettavaa toimeentulotukea aiotaan pienentää. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) ehdottaa, että jatkossa turvapaikanhakijan toimeentulotuen perusosa olisi 30 prosenttia pienempi kuin muilla Suomessa asuvilla.
Esimerkiksi yksinasuvan aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki pienenisi runsaalla 80 eurolla eli 20 prosenttiyksiköllä. Tuki olisi noin 292 euroa kuussa.
Jos turvapaikanhakija saa vastaanottokeskuksessa kaikki päivittäiset ateriat, toimeentulotuen perusosaa aiotaan vähentää vielä enemmän. Tällöin tuesta vähennettäisiin 79 prosenttia. Uudessa asetuksessa ei myöskään enää tehtäisi eroa aikuisen ja alaikäisen välillä.
Tällä hetkellä aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 10 prosenttia muita Suomessa asuvia pienempi, alaikäisen 15 prosenttia pienempi.
Turvapaikanhakijoiden rahana maksettavaa toimeentulotukea aiotaan pienentää. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) ehdottaa, että jatkossa turvapaikanhakijan toimeentulotuen perusosa olisi 30 prosenttia pienempi kuin muilla Suomessa asuvilla.
Esimerkiksi yksinasuvan aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki pienenisi runsaalla 80 eurolla eli 20 prosenttiyksiköllä. Tuki olisi noin 292 euroa kuussa.
Jos turvapaikanhakija saa vastaanottokeskuksessa kaikki päivittäiset ateriat, toimeentulotuen perusosaa aiotaan vähentää vielä enemmän. Tällöin tuesta vähennettäisiin 79 prosenttia. Uudessa asetuksessa ei myöskään enää tehtäisi eroa aikuisen ja alaikäisen välillä.
Tällä hetkellä aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 10 prosenttia muita Suomessa asuvia pienempi, alaikäisen 15 prosenttia pienempi.
keskiviikko 25. marraskuuta 2009
Verkkouutiset: "Menkää Suomeen, siellä jaetaan rahaa"
Verkkouutiset: "Menkää Suomeen, siellä jaetaan rahaa" 25.11.2009
Keskustan kansanedustajat Mikko Alatalo, Juha Mieto ja Markku Pakkanen jättivät keskiviikkona hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien turvapaikanhakijoiden sosiaalietuuksia Suomessa. Kysyjät haluavat vastausta kysymykseen, ovatko turvapaikanhakijoiden tuet kohtuullisia verrattuna kotimaamme kansalaisiin?
- Miten taataan, että työttömien ja muiden sosiaalietuuksien piirissä olevien Suomen kansalaisten ja turvapaikanhakijoiden etuudet ovat keskenään oikeudenmukaisella tasolla, Alatalo, Mieto ja Pakkanen kysyvät.
Keskustan kansanedustajat Mikko Alatalo, Juha Mieto ja Markku Pakkanen jättivät keskiviikkona hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien turvapaikanhakijoiden sosiaalietuuksia Suomessa. Kysyjät haluavat vastausta kysymykseen, ovatko turvapaikanhakijoiden tuet kohtuullisia verrattuna kotimaamme kansalaisiin?
- Miten taataan, että työttömien ja muiden sosiaalietuuksien piirissä olevien Suomen kansalaisten ja turvapaikanhakijoiden etuudet ovat keskenään oikeudenmukaisella tasolla, Alatalo, Mieto ja Pakkanen kysyvät.
keskiviikko 29. huhtikuuta 2009
Kansanedustaja Markku Pakkanen: Vastaanottokeskukset eivät ole koko ratkaisu
Verkkoapila:
Kansanedustaja Markku Pakkanen: Vastaanottokeskukset eivät ole koko ratkaisu
29.4.2009
Maahanmuuttoviraston tuoreet tilastot kertovat melkoisesta kasvusta turvapaikanhakijoiden määrässä. Jos tahti jatkuu samanlaisena, tulee Suomeen reilusti yli 6000 turvapaikanhakijaa tämän vuoden aikana.
Jos vertaamme lukuja 2000-luvun alkuvuosiin, on määrä moninkertaistunut. Muutos on siis merkittävä riippumatta siitä, miten ministeri Thors (r.) sen näkee.
Kaikkia hakemuksia ei luonnollisestikaan hyväksytä, ja hylkäysprosentti kasvaa oletettavasti samassa suhteessa kuin hakemusten määrä, mutta käsittelyajat pitenevät, ellei maahanmuuttovirastolle osoiteta riittäviä resursseja.
Vuosien sijaan oikea käsittelyaika olisi kuukausia. Näin myös hakijan kannalta päästäisiin inhimillisempään tulokseen, kun toimeton odotusaika lyhenisi. Tällä hetkellä käsittelyn pullonkaulan sijasta olemme laajentamassa "pulloa" eli lisäämässä hakijoiden säilytykseen tarkoitettuja vastaanottokeskuksia. On esitetty jopa 50 uuden keskuksen perustamista vuoden 2009 aikana, yksi mahdollisesti Kouvolassa.
Dublinin sopimuksen noudattaminen on yksi merkittävimpiä hylkäyssyitä Suomessa. Sopimus kehottaa käsittelemään EU:n alueelle tulleen pakolaisen turvapaikka-asian siinä maassa, johon hän alkujaan tuli, myös muita EU-maita sitovasti.
Väitteistä huolimatta sopimus on siis sinänsä toimiva, että voimme suoraan todeta hakemuksen kuuluvan jollekin muulle maalle tai tulleen ratkaistuksi aiemmin. Ongelmaksi on kuitenkin osoittautunut EU-maiden kansallisten viranomaisten tehottomuus, kun kiertolaisuus EU:n sisällä on näin suuressa määrin edelleen mahdollista.
Toinen huolestuttava piirre on alaikäisten yksin maahan saapuvien määrän reipas kasvu. Maalaisjärki sanoo, ettei kymmenvuotias lapsi pääse omine voimineen Irakista tai Somaliasta Suomeen, vaan taustalla täytyy olla organisaattori. Lapsen viaksi tätä ei pidä missään nimessä katsoa, mutta EU:ssa tulisi paneutua asiaan ja selvittää maahantulokanavia ja niihin mahdollisesti liittyvää ihmiskauppaa.
Yksin tulleiden lasten osalta myös perheiden yhdistäminen on haaste, koska yhtä lasta kohden löytyy useita eri-ikäisiä tulijoita.
Kolmanneksi tuntuu oudolta, että hakijoita tulee myös Turkista, Venäjältä ja monista muista maista, joissa ihmisoikeustilanteen pitäisi olla ainakin nimellisesti kunnossa. Osa näistä maista haaveilee jopa EU-jäsenyydestä.
Turvapaikkahakemuksia ei voi näidenkään maiden osalta sivuuttaa ilman käsittelyä, mutta paikallaan olisi esimerkiksi Turkin kanssa keskustella, mitkä ovat edellytykset EU-jäsenyydelle, jos toistuvasti turkkilaisille myönnetään turvapaikkoja EU-maissa.
Suomalaista lainsäädäntöä kiristämällä emme kykene vaikuttamaan hakijoiden määrään, jos käsittelyprosessi kestää kauan ja muualla toimivat kanavat ohjaavat hakijoita Suomeen. Jokainen hakija on joka tapauksessa käsiteltävä ihmisenä, koska joukossa on myös todellisen turvan tarpeessa olevia henkilöitä.
Nopein reagointimahdollisuus on resurssien lisääminen hakemusten käsittelyyn. Samaan aikaan on otettava ponnekkaammin esiin EU-maiden sisäinen pakolaisliikenne sekä yhteistyö alkuperämaiden tilanteiden selvittämisessä.
Kun huomioimme sen, että valtakunnantasolla turvapaikkahakemusten käsittelyä ei ole resursoitu riittävästi, on kaupunginhallituksen päätös täällä Kouvolassa ottaa aikalisä vastaanottokeskusasian selvittämiseksi paikallaan.
Keskuksen sijoittaminen ei ole niin yksiselitteinen asia, kuin on annettu ymmärtää. Kun uusien keskusten määrässä puhutaan monista kymmenistä, on asia jo mittaluokaltaan sellainen, että hallitukselta voi edellyttää tarkempaa syventymistä ongelman perimmäisiin syihin.
Ministeri Thorsiin kohdistunut arvostelu tässä suhteessa ei ole ollut täysin aiheetonta ja merkittävämmäksi arvostelun tekee vielä sen tuleminen hallituspuolueiden tahoilta.
Kansanedustaja Markku Pakkanen: Vastaanottokeskukset eivät ole koko ratkaisu
29.4.2009
Maahanmuuttoviraston tuoreet tilastot kertovat melkoisesta kasvusta turvapaikanhakijoiden määrässä. Jos tahti jatkuu samanlaisena, tulee Suomeen reilusti yli 6000 turvapaikanhakijaa tämän vuoden aikana.
Jos vertaamme lukuja 2000-luvun alkuvuosiin, on määrä moninkertaistunut. Muutos on siis merkittävä riippumatta siitä, miten ministeri Thors (r.) sen näkee.
Kaikkia hakemuksia ei luonnollisestikaan hyväksytä, ja hylkäysprosentti kasvaa oletettavasti samassa suhteessa kuin hakemusten määrä, mutta käsittelyajat pitenevät, ellei maahanmuuttovirastolle osoiteta riittäviä resursseja.
Vuosien sijaan oikea käsittelyaika olisi kuukausia. Näin myös hakijan kannalta päästäisiin inhimillisempään tulokseen, kun toimeton odotusaika lyhenisi. Tällä hetkellä käsittelyn pullonkaulan sijasta olemme laajentamassa "pulloa" eli lisäämässä hakijoiden säilytykseen tarkoitettuja vastaanottokeskuksia. On esitetty jopa 50 uuden keskuksen perustamista vuoden 2009 aikana, yksi mahdollisesti Kouvolassa.
Dublinin sopimuksen noudattaminen on yksi merkittävimpiä hylkäyssyitä Suomessa. Sopimus kehottaa käsittelemään EU:n alueelle tulleen pakolaisen turvapaikka-asian siinä maassa, johon hän alkujaan tuli, myös muita EU-maita sitovasti.
Väitteistä huolimatta sopimus on siis sinänsä toimiva, että voimme suoraan todeta hakemuksen kuuluvan jollekin muulle maalle tai tulleen ratkaistuksi aiemmin. Ongelmaksi on kuitenkin osoittautunut EU-maiden kansallisten viranomaisten tehottomuus, kun kiertolaisuus EU:n sisällä on näin suuressa määrin edelleen mahdollista.
Toinen huolestuttava piirre on alaikäisten yksin maahan saapuvien määrän reipas kasvu. Maalaisjärki sanoo, ettei kymmenvuotias lapsi pääse omine voimineen Irakista tai Somaliasta Suomeen, vaan taustalla täytyy olla organisaattori. Lapsen viaksi tätä ei pidä missään nimessä katsoa, mutta EU:ssa tulisi paneutua asiaan ja selvittää maahantulokanavia ja niihin mahdollisesti liittyvää ihmiskauppaa.
Yksin tulleiden lasten osalta myös perheiden yhdistäminen on haaste, koska yhtä lasta kohden löytyy useita eri-ikäisiä tulijoita.
Kolmanneksi tuntuu oudolta, että hakijoita tulee myös Turkista, Venäjältä ja monista muista maista, joissa ihmisoikeustilanteen pitäisi olla ainakin nimellisesti kunnossa. Osa näistä maista haaveilee jopa EU-jäsenyydestä.
Turvapaikkahakemuksia ei voi näidenkään maiden osalta sivuuttaa ilman käsittelyä, mutta paikallaan olisi esimerkiksi Turkin kanssa keskustella, mitkä ovat edellytykset EU-jäsenyydelle, jos toistuvasti turkkilaisille myönnetään turvapaikkoja EU-maissa.
Suomalaista lainsäädäntöä kiristämällä emme kykene vaikuttamaan hakijoiden määrään, jos käsittelyprosessi kestää kauan ja muualla toimivat kanavat ohjaavat hakijoita Suomeen. Jokainen hakija on joka tapauksessa käsiteltävä ihmisenä, koska joukossa on myös todellisen turvan tarpeessa olevia henkilöitä.
Nopein reagointimahdollisuus on resurssien lisääminen hakemusten käsittelyyn. Samaan aikaan on otettava ponnekkaammin esiin EU-maiden sisäinen pakolaisliikenne sekä yhteistyö alkuperämaiden tilanteiden selvittämisessä.
Kun huomioimme sen, että valtakunnantasolla turvapaikkahakemusten käsittelyä ei ole resursoitu riittävästi, on kaupunginhallituksen päätös täällä Kouvolassa ottaa aikalisä vastaanottokeskusasian selvittämiseksi paikallaan.
Keskuksen sijoittaminen ei ole niin yksiselitteinen asia, kuin on annettu ymmärtää. Kun uusien keskusten määrässä puhutaan monista kymmenistä, on asia jo mittaluokaltaan sellainen, että hallitukselta voi edellyttää tarkempaa syventymistä ongelman perimmäisiin syihin.
Ministeri Thorsiin kohdistunut arvostelu tässä suhteessa ei ole ollut täysin aiheetonta ja merkittävämmäksi arvostelun tekee vielä sen tuleminen hallituspuolueiden tahoilta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
