MTV3: Pako maahanmuuttajavaltaisista kouluista näkyy jo Helsingissä 11.1.2011
Kun asuntopolitiikan seurauksena jonkin asuinalueen maahanmuuttajataustaisten tai alhaisemman tulotason perheiden osuus kasvaa, kasvaa myös syntyperäisten suomalaisten pako alueen kouluista.
- Näiltä alueilta, joilla on tavanomaista enemmän maahanmuuttajia, lähtevät syntyperäiset suomalaiset hakemaan lapsilleen koulua muilta alueilta. Tämä on ongelma, jota kukaan ei ole vielä oikein selvästi tunnustanut, mutta hyvin perustein voidaan epäillä, että tätä tapahtuu jo, kertoo Helsingin opetustoimen johtaja Rauno Jarnila.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rauno Jarnila. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rauno Jarnila. Näytä kaikki tekstit
tiistai 11. tammikuuta 2011
torstai 22. huhtikuuta 2010
Opettaja-lehti: Helsinki satsaa opetukseen
Opettaja-lehti: Helsinki satsaa opetukseen 23.4.2010
[...]
Maahanmuuttoa
Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on pääkaupungissa kasvanut selvästi koko 2000-luvun alun. Yhä useampi oppilas tarvitsee tukitoimia.
Koulutkin ovat erilaistumassa: osassa vieraskielisiä oppilaita on paljon ja osassa ei lainkaan tai vähän. Kansainvälistyminen ei ole Jarnilan mukaan jakautunut Helsingissä tasapuolisesti.
Lisätyn tuen eli positiivisen diskriminaation rahanjaossa otetaan huomioon muun muassa se, miten paljon koulussa on äidinkieleltään vieraskielisiä lapsia.
– Vieraskieliseen opetukseen vihkiytyneet ja harjaantuneet opettajat eivät pidä suuriakaan oppilasmääriä ongelmana. Osassa Helsinkiä jotkut voivat pitää sitä pulmana, mutta ei kaikkialla. Haluaisin, että vieraskielisiä olisi eri puolilla kaupunkia. Keskittämistä pitäisi välttää.
Jarnilan mielestä Suomessa on luontaista vieraanvaraisuutta maahanmuuttajia kohtaan.
– Maahanmuutto ei aiheuta opetuspuolella niin jyrkkää vastakkainasettelua kuin muussa julkisessa keskustelussa. Maahanmuutosta ei tarvitse ainakaan Helsingin takia tehdä teemaa ensi vuoden eduskuntavaaleihin – ei minkään puolueen tai yksittäisen ehdokkaan.
[...]
Maahanmuuttoa
Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on pääkaupungissa kasvanut selvästi koko 2000-luvun alun. Yhä useampi oppilas tarvitsee tukitoimia.
Koulutkin ovat erilaistumassa: osassa vieraskielisiä oppilaita on paljon ja osassa ei lainkaan tai vähän. Kansainvälistyminen ei ole Jarnilan mukaan jakautunut Helsingissä tasapuolisesti.
Lisätyn tuen eli positiivisen diskriminaation rahanjaossa otetaan huomioon muun muassa se, miten paljon koulussa on äidinkieleltään vieraskielisiä lapsia.
– Vieraskieliseen opetukseen vihkiytyneet ja harjaantuneet opettajat eivät pidä suuriakaan oppilasmääriä ongelmana. Osassa Helsinkiä jotkut voivat pitää sitä pulmana, mutta ei kaikkialla. Haluaisin, että vieraskielisiä olisi eri puolilla kaupunkia. Keskittämistä pitäisi välttää.
Jarnilan mielestä Suomessa on luontaista vieraanvaraisuutta maahanmuuttajia kohtaan.
– Maahanmuutto ei aiheuta opetuspuolella niin jyrkkää vastakkainasettelua kuin muussa julkisessa keskustelussa. Maahanmuutosta ei tarvitse ainakaan Helsingin takia tehdä teemaa ensi vuoden eduskuntavaaleihin – ei minkään puolueen tai yksittäisen ehdokkaan.
klo
12.39
Avainsanat:
Helsinki,
kieli,
koulu,
maahanmuuttajat,
positiivinen syrjintä,
Rauno Jarnila,
vaalit
perjantai 27. marraskuuta 2009
HS: Neljässä helsinkiläiskoulussa jo puolet oppilaista on maahanmuuttajia
Helsingin Sanomat: Neljässä helsinkiläiskoulussa jo puolet oppilaista on maahanmuuttajia 27.11.2009
Parissakymmenessä Helsingin suomenkielisessä peruskoulussa jo vähintään joka neljäs oppilas on maahanmuuttajataustainen.
Eläintarhan ala-asteella, Meri-Rastilan ala-asteella, Ressun peruskoulussa ja Soinisen koulussa oppilaista noin puolet on maahanmuuttajataustaisia.
Koulutoimenjohtaja Rauno Jarnila pitää selvänä, ettei ole hyvä sijoittaa maahanmuuttajia liiaksi samoille alueille. Hän pitää kuitenkin mahdottomana opetusministeri Henna Virkkusen (kok) ajatusta, että maahanmuuttajataustaisten lasten määrä pitäisi olla alle 20 prosenttia koulua kohti.
Parissakymmenessä Helsingin suomenkielisessä peruskoulussa jo vähintään joka neljäs oppilas on maahanmuuttajataustainen.
Eläintarhan ala-asteella, Meri-Rastilan ala-asteella, Ressun peruskoulussa ja Soinisen koulussa oppilaista noin puolet on maahanmuuttajataustaisia.
Koulutoimenjohtaja Rauno Jarnila pitää selvänä, ettei ole hyvä sijoittaa maahanmuuttajia liiaksi samoille alueille. Hän pitää kuitenkin mahdottomana opetusministeri Henna Virkkusen (kok) ajatusta, että maahanmuuttajataustaisten lasten määrä pitäisi olla alle 20 prosenttia koulua kohti.
tiistai 27. lokakuuta 2009
HS: "Valkoisten pako" on uhka myös Helsingin kouluissa
Helsingin Sanomat: "Valkoisten pako" on uhka myös Helsingin kouluissa 27.10.2009
Maailmalta tuttu white flight -ilmiö on mahdollinen uhkakuva myös Helsingin kouluissa, toteaa koulutoimen johtaja Rauno Jarnila.
Termi tarkoittaa valkoisten pakoa eli tilannetta, jossa valkoinen kantaväestö ryhtyy karttamaan kouluja, joissa maahanmuuttajien osuus on suuri. Helsingissä on kouluja, joissa maahanmuuttajataustaisia lapsia on jo lähes puolet.
Maailmalta tuttu white flight -ilmiö on mahdollinen uhkakuva myös Helsingin kouluissa, toteaa koulutoimen johtaja Rauno Jarnila.
Termi tarkoittaa valkoisten pakoa eli tilannetta, jossa valkoinen kantaväestö ryhtyy karttamaan kouluja, joissa maahanmuuttajien osuus on suuri. Helsingissä on kouluja, joissa maahanmuuttajataustaisia lapsia on jo lähes puolet.
maanantai 19. lokakuuta 2009
YLE: Suomalaiset karsastavat maahanmuuttajavaltaisia kouluja
YLE Uutiset: Suomalaiset karsastavat maahanmuuttajavaltaisia kouluja 19.10.2009
Suomalaisperheet ottavat lapsensa yhä useammin pois koulusta, jossa on paljon maahanmuuttajia. Perheet jopa muuttavat alueelta pois saadakseen lapsensa toiseen kouluun.
Eteläsuomalaisessa koulussa ja sen lähialueilla alkoi tapahtua kummia muutamia vuosia sitten, kun maahanmuuttajaoppilaiden osuus nousi koulussa lähelle neljääkymmentä prosenttia. Suomalaistaustaiset perheet alkoivat rehtorin mukaan muuttaa alueelta pois.
- Sillon kun oltiin alle 30 prosentissa ei tätä ilmiötä ollut, mutta kun lähestyttiin 40 prosenttia, poismuutto alkoi, kertoo koulun rehtori.
Suomalaisperheet ottavat lapsensa yhä useammin pois koulusta, jossa on paljon maahanmuuttajia. Perheet jopa muuttavat alueelta pois saadakseen lapsensa toiseen kouluun.
Eteläsuomalaisessa koulussa ja sen lähialueilla alkoi tapahtua kummia muutamia vuosia sitten, kun maahanmuuttajaoppilaiden osuus nousi koulussa lähelle neljääkymmentä prosenttia. Suomalaistaustaiset perheet alkoivat rehtorin mukaan muuttaa alueelta pois.
- Sillon kun oltiin alle 30 prosentissa ei tätä ilmiötä ollut, mutta kun lähestyttiin 40 prosenttia, poismuutto alkoi, kertoo koulun rehtori.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)