Kaleva kertoo, että vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää toivoo internetissä rasistisia kannanottoja levittävien haastamista oikeuteen. Suurpään mukaan rasistista meteriaalia on niin paljon, ettei siitä pääse eroon, mutta ainakin organisoitu rasistinen toiminta pitäisi tällä tavoin pystyä estämään.
Kaleva: uutinen
23.12.2007
Uusi Suomi: uutinen
23.12.2007
Internetistä on muodostunut merkittävä kanava erilaisille rasistisille ilmiöille ja kannanotoille. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään mielestä netin kautta levitettävään rasismiin pitää pystyä puuttumaan. Hän toivoo, että toisia ihmisiä syrjivän ja kansanryhmiä vastaan kiihottavan aineiston levittäjiä saataisiin oikeuteen sen todistamiseksi, että netissä julkaiseminen voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
"Vallalla tuntuu olevan selvästi sellainen käsitys, että netissä voi pistää ulos mitä tahansa", Suurpää huomauttaa. Toisrotuisiin ennakkoluuloa kylvävää aineistoa löytyy nettisivustoilta valtavat määrät. Vähemmistövaltuutettu ei osaa arvioida, kuinka suuri on se joukko, joka tätä levittää. Hän olettaa, että kyse on pienestä osasta väestöä, mutta se toimii sitäkin näkyvämmin ja reagoi herkästi erilaisilla keskustelupalstoilla.
Keskusrikospoliisi seuraa netissä julkaistavia aineistoja. Myös vähemmistövaltuutetun toimisto tekee ajoittain kampanjanomaisesti nettiseurantaa. "Kyllä sieltä löytyy yhtä toista. Ei siellä viitsi kauan surffailla", Suurpää huokaa.
Suurpää myöntää, että rasistista materiaalia on niin paljon, ettei kaikkeen voida puuttua eikä kaikesta päästä eroon. Mutta pahimpiin ylilyönteihin pitäisi hänen mielestään käydä käsiksi. "Se täytyy pystyä estämään, ettei tästä kehkeydy organisoidumpaan rasistista toimintaa."
Vähemmistövaltuutettu arvioi asenneilmaston olevan Suomessa vielä sellainen, ettei kansanryhmien vastainen kiihotus ole päässyt ryöstäytymään kansanhuviksi. Hän huomauttaa, ettei nettirasismi ole yksin Suomen ongelma vaan sitä ilmenee kaikkialla.
sunnuntai 23. joulukuuta 2007
perjantai 21. joulukuuta 2007
HS: Helsinkiläiskoulu kielsi äidinkielen puhumisen tunneilla
Helsingin Sanomien mukaan Helsingin opetusvirasto on kieltänyt Mellunmäessä sijaitsevaa Laakavuoren ala-astetta rajoittamasta oppilaittensa äidinkielen puhumista oppitunneilla. Koulussa on ollut käytössä suositus, jonka mukaan oppilaiden tulisi käyttää oppitunneilla ja ruokailussa suomea heidän omasta äidinkielestään riippumatta. Välitunneilla kieli on ollut vapaa.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää opetusviraston ratkaisua oikeana. Hänen mielestään oppilaan oman äidinkielen puhuminen on perusoikeus ja sitä pitäisi jopa tukea.
Helsingin Sanomat:
Helsinkiläiskoulu kielsi äidinkielen puhumisen tunneilla
Vähemmistövaltuutettu: Äidinkielen puhumista ei pidä rajoittaa kouluissa
21.12.2007
...
Rehtori Janne-Pekka Nurmi perustelee käytäntöä pedagogisilla syillä. "Suomen kielen oppiminen helpottuu, mikä taas auttaa lapsia sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin."
Oppilaiden oman äidinkielen käytön salliminen johtaa Nurmen mukaan tunneilla helposti siihen, että oppilaat tulkkaavat opetusta toisilleen, eikä heikoimmin suomea osaavien kielitaito kehity.
Opetusviraston perusopetuslinjan vs. linjanjohtaja Marjo Pöllänen pitää kielten käytön rajoittamista vääränä tapana auttaa kotoutumista. Hän kertoo antaneensa rehtorille ohjeen, että suomen kielen vahvistumista on tuettava muilla keinoilla.
"Lähtökohtaisesti kaikilla oppilailla on oikeus käyttää omaa äidinkieltään, ja koulu pitää huolta siitä, ettei se johda eristäytymiseen. Toki suomen kieltä opiskellessa on suositeltavaa käyttää suomea."
...
Nurmi sanoo allekirjoittavansa tutkimustulokset, joiden mukaan hyvä äidinkielen taito edesauttaa vieraiden kielten oppimista. Hän korostaa, että oppilaille tarjotaan opetusta paitsi suomeksi, myös heidän omalla äidinkielellään.
"Meillä opetetaan kuutta äidinkieltä, ja lähikouluissa lukematonta määrää muita."
Laakavuoren koulussa on 210 oppilasta. Suurimpia maahanmuuttajataustaisia ryhmiä ovat somalit, venäläiset, albaanit ja virolaiset.
Nurmen mielestä Laakavuoren kielisuositusta ei voi rinnastaa Uppsalan kielikohuun, sillä koulu ei ole rajoittanut äidinkieltä vapaa-ajalla. Suomi on myös Ruotsissa virallinen vähemmistökieli.
...
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää Helsingin opetusviraston menettelyä oikeana, kun se ojensi koulun rehtoria, joka oli rajoittanut kotikielen puhumista tunneilla ja ruokaillessa.
...
"Perusoikeuksiin kuuluu oman äidinkielen puhuminen", Suurpää huomauttaa. Hänen mielestään kielen säilyttämistä pitäisi jopa tukea.
Etenkin suomen kielen käytön "suositus" ruokatunneilla kuulostaa vähemmistövaltuutetun korvissa pahalta. Hän arvelee, että lapset mieltävät suositukset ja toiveet kielloksi.
"Lapsi alkaa vältellä aika nopeasti äidinkielensä puhumista, jos huomaa, ettei se ole suotavaa. Tästä on runsaasti esimerkkejä. Pitää ajatella, minkälaisen viestin lapsi saa, kun törmää rajoituksiin."
Suurpää on saanut palautetta nimenomaan venäläisten keskuudesta. "Lapset ovat kokeneet myös ryssittelyä. Tällaiseen olisi puututtava heti."
Myös hallitusneuvos Marja Lahtinen opetusministeriöstä piti rehtorin kielisuositukseen puuttumista oikeana.
"Kouluille ei ole annettu minkäänlaisia ohjeita tai määräyksiä tällaisiin tilanteisiin. Opetussuunnitelmiin sen sijaan sisältyy oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen", Lahtinen kertoo.
Perusopetuslaissa säädetään sen sijaan opetuskielestä. "Jos koulu on suomenkielinen, niin siellä opetetaan suomeksi. Täytyy kuitenkin erottaa muut tilanteet opetuksesta."
"Ei ole yleistä, että äidinkieltä rajoitetaan. En ole ainakaan kuullut", hän jatkaa.
Asiantuntija Marget Kantosalo opetushallituksesta ei ole myöskään törmännyt kielirajoituksiin. Itse hän työskentelee maahanmuuttajien ammattikoulutuksen parissa.
"Jotkut opettajat ovat sitä mieltä, että oppilaat puhuvat liian huonoa suomea. He odottavat, että toisesta kulttuurista tulleiden olisi heti osattava uutta kieltä", Kantosalo kertoo.
Opettajien täydennyskoulutuksessa on alettu korostaa suvaitsevaisuutta, eri kulttuureista tulevien oppilaiden kohtaamista ja erikielisten opiskelijoiden hyväksymistä.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää opetusviraston ratkaisua oikeana. Hänen mielestään oppilaan oman äidinkielen puhuminen on perusoikeus ja sitä pitäisi jopa tukea.
Helsingin Sanomat:
Helsinkiläiskoulu kielsi äidinkielen puhumisen tunneilla
Vähemmistövaltuutettu: Äidinkielen puhumista ei pidä rajoittaa kouluissa
21.12.2007
...
Rehtori Janne-Pekka Nurmi perustelee käytäntöä pedagogisilla syillä. "Suomen kielen oppiminen helpottuu, mikä taas auttaa lapsia sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin."
Oppilaiden oman äidinkielen käytön salliminen johtaa Nurmen mukaan tunneilla helposti siihen, että oppilaat tulkkaavat opetusta toisilleen, eikä heikoimmin suomea osaavien kielitaito kehity.
Opetusviraston perusopetuslinjan vs. linjanjohtaja Marjo Pöllänen pitää kielten käytön rajoittamista vääränä tapana auttaa kotoutumista. Hän kertoo antaneensa rehtorille ohjeen, että suomen kielen vahvistumista on tuettava muilla keinoilla.
"Lähtökohtaisesti kaikilla oppilailla on oikeus käyttää omaa äidinkieltään, ja koulu pitää huolta siitä, ettei se johda eristäytymiseen. Toki suomen kieltä opiskellessa on suositeltavaa käyttää suomea."
...
Nurmi sanoo allekirjoittavansa tutkimustulokset, joiden mukaan hyvä äidinkielen taito edesauttaa vieraiden kielten oppimista. Hän korostaa, että oppilaille tarjotaan opetusta paitsi suomeksi, myös heidän omalla äidinkielellään.
"Meillä opetetaan kuutta äidinkieltä, ja lähikouluissa lukematonta määrää muita."
Laakavuoren koulussa on 210 oppilasta. Suurimpia maahanmuuttajataustaisia ryhmiä ovat somalit, venäläiset, albaanit ja virolaiset.
Nurmen mielestä Laakavuoren kielisuositusta ei voi rinnastaa Uppsalan kielikohuun, sillä koulu ei ole rajoittanut äidinkieltä vapaa-ajalla. Suomi on myös Ruotsissa virallinen vähemmistökieli.
...
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää Helsingin opetusviraston menettelyä oikeana, kun se ojensi koulun rehtoria, joka oli rajoittanut kotikielen puhumista tunneilla ja ruokaillessa.
...
"Perusoikeuksiin kuuluu oman äidinkielen puhuminen", Suurpää huomauttaa. Hänen mielestään kielen säilyttämistä pitäisi jopa tukea.
Etenkin suomen kielen käytön "suositus" ruokatunneilla kuulostaa vähemmistövaltuutetun korvissa pahalta. Hän arvelee, että lapset mieltävät suositukset ja toiveet kielloksi.
"Lapsi alkaa vältellä aika nopeasti äidinkielensä puhumista, jos huomaa, ettei se ole suotavaa. Tästä on runsaasti esimerkkejä. Pitää ajatella, minkälaisen viestin lapsi saa, kun törmää rajoituksiin."
Suurpää on saanut palautetta nimenomaan venäläisten keskuudesta. "Lapset ovat kokeneet myös ryssittelyä. Tällaiseen olisi puututtava heti."
Myös hallitusneuvos Marja Lahtinen opetusministeriöstä piti rehtorin kielisuositukseen puuttumista oikeana.
"Kouluille ei ole annettu minkäänlaisia ohjeita tai määräyksiä tällaisiin tilanteisiin. Opetussuunnitelmiin sen sijaan sisältyy oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen", Lahtinen kertoo.
Perusopetuslaissa säädetään sen sijaan opetuskielestä. "Jos koulu on suomenkielinen, niin siellä opetetaan suomeksi. Täytyy kuitenkin erottaa muut tilanteet opetuksesta."
"Ei ole yleistä, että äidinkieltä rajoitetaan. En ole ainakaan kuullut", hän jatkaa.
Asiantuntija Marget Kantosalo opetushallituksesta ei ole myöskään törmännyt kielirajoituksiin. Itse hän työskentelee maahanmuuttajien ammattikoulutuksen parissa.
"Jotkut opettajat ovat sitä mieltä, että oppilaat puhuvat liian huonoa suomea. He odottavat, että toisesta kulttuurista tulleiden olisi heti osattava uutta kieltä", Kantosalo kertoo.
Opettajien täydennyskoulutuksessa on alettu korostaa suvaitsevaisuutta, eri kulttuureista tulevien oppilaiden kohtaamista ja erikielisten opiskelijoiden hyväksymistä.
perjantai 23. marraskuuta 2007
HS: Turvapaikanhakijoiden b-lupien muutos eduskuntaan keväällä
Helsingin Sanomat kertoo turvapaikanhakijoiden oleskelulupauudistuksesta. Sen myötä kaikki turvapaikanhakijat saavat oikeuden tehdä työtä ja oikeuden kotikuntaan. B-luvista eli tilapäisluvista luovutaan kokonaan. Jatkuva lupa antaa kaikille mahdollisuuden hakea perheenyhdistämistä.
Helsingin Sanomat: uutinen
23.11.2007 14:04
päivitys 14:21
Turvapaikanhakijoiden b-lupia koskeva uudistus etenee. Eduskunta saa asian käsiteltäväkseen keväällä, ja muutokset pyritään saamaan voimaan mahdollisimman pian, kertoo Eurooppa- ja maahanmuuttoministerin Astrid Thorsin (r) erityisavustaja Thomas Bergman.
Turvapaikanhakijoiden kaikkiin oleskelulupiin on tulossa oikeus tehdä työtä Suomessa. Lupiin sisältyisi myös oikeus saada Suomesta kotikunta.
Uudistuksessa Suomi luopuu kokonaan turvapaikanhakijoiden tilapäisistä eli niin sanotuista B-luvista. Vastedes luvat myönnetään aina jatkuvina, mikä tarkoittaa samalla oikeutta työhön ja kotikuntaan. Jatkuva oleskelulupa antaa myös mahdollisuuden hakea perheenyhdistämistä toisin kuin tilapäinen lupa.
...
Tilapäislupa on myönnetty, jos perusteita turvapaikkaan tai muuhun pysyvään oleskelulupaa ei ole ollut, mutta käännyttämiselle on ollut "tekninen esteitä". Käytännössä tekninen este on saattanut tarkoittaa esimerkiksi sisällissotaa.
Helsingin Sanomat: uutinen
23.11.2007 14:04
päivitys 14:21
Turvapaikanhakijoiden b-lupia koskeva uudistus etenee. Eduskunta saa asian käsiteltäväkseen keväällä, ja muutokset pyritään saamaan voimaan mahdollisimman pian, kertoo Eurooppa- ja maahanmuuttoministerin Astrid Thorsin (r) erityisavustaja Thomas Bergman.
Turvapaikanhakijoiden kaikkiin oleskelulupiin on tulossa oikeus tehdä työtä Suomessa. Lupiin sisältyisi myös oikeus saada Suomesta kotikunta.
Uudistuksessa Suomi luopuu kokonaan turvapaikanhakijoiden tilapäisistä eli niin sanotuista B-luvista. Vastedes luvat myönnetään aina jatkuvina, mikä tarkoittaa samalla oikeutta työhön ja kotikuntaan. Jatkuva oleskelulupa antaa myös mahdollisuuden hakea perheenyhdistämistä toisin kuin tilapäinen lupa.
...
Tilapäislupa on myönnetty, jos perusteita turvapaikkaan tai muuhun pysyvään oleskelulupaa ei ole ollut, mutta käännyttämiselle on ollut "tekninen esteitä". Käytännössä tekninen este on saattanut tarkoittaa esimerkiksi sisällissotaa.
torstai 22. marraskuuta 2007
HS: Suomi aikoo helpottaa työnhakuun tuloa
Helsingin Sanomat kirjoittaa, että uudenlaisella työnhakuviisumilla voisi hakea töitä puoli vuotta. Ulkoasiainsihteeri Timo Täyrysen mukaan työnhakuviisumikäytännön koemaiksi sopisivat Ukraina, Turkki, Tunisia ja Egypti. Jatkossa viisumeita myönnettäisiin arviolta 5000 vuodessa. Täyrynen perustelee oleskeluluparemonttia väestön vanhenemisella ja laittoman maahanmuuton torjunnalla.
Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:09
Suomi suunnittelee ulkomaisille työnhakijoille uudenlaista viisumia.
Työnhakuviisumilla työpaikkaa voisi etsiskellä Suomessa jopa puoli vuotta. Työt voisi myös aloittaa heti, koska oleskelulupaa ei tarvitsisi palata odottelemaan kotimaahan.
...
Työnhakuviisumia valmistellaan osana työntekijän oleskelulupajärjestelmän täysremonttia. Remonttiryhmää johtaa neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä. Ryhmä jättää ehdotuksensa Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille (r) joulukuun puolivälissä, minkä jälkeen niitä ryhtyvät arvioimaan muun muassa työmarkkinajärjestöt.
Lainmuutoksia päästään Kurrin mukaan valmistelemaan luultavasti ensi syksynä, joten ensimmäiset työnhakuviisumit Suomi myöntäisi todennäköisesti vuonna 2009.
Työnhakuviisumien myöntäminen alkaa luultavasti kokeiluna, johon osallistuisi vain muutamia maita.
"Koemaiksi sopisivat esimerkiksi Ukraina, Turkki, Tunisia ja Egypti, ehkä aluksi yhteensä tuhat viisumia vuodessa", hahmottelee ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen ulkoministeriöstä.
...
"Ehkä viisituhatta vuodessa", Täyrynen haarukoi karkeaa suuruusluokkaa.
Työnhakuviisumin ja koko oleskeluluparemontin taustalla on väestön vanheneminen: kuka tekee työt, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle.
Täyrynen muistuttaa toisestakin perusteesta, laittoman maahanmuuton torjumisesta.
Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:09
Suomi suunnittelee ulkomaisille työnhakijoille uudenlaista viisumia.
Työnhakuviisumilla työpaikkaa voisi etsiskellä Suomessa jopa puoli vuotta. Työt voisi myös aloittaa heti, koska oleskelulupaa ei tarvitsisi palata odottelemaan kotimaahan.
...
Työnhakuviisumia valmistellaan osana työntekijän oleskelulupajärjestelmän täysremonttia. Remonttiryhmää johtaa neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä. Ryhmä jättää ehdotuksensa Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille (r) joulukuun puolivälissä, minkä jälkeen niitä ryhtyvät arvioimaan muun muassa työmarkkinajärjestöt.
Lainmuutoksia päästään Kurrin mukaan valmistelemaan luultavasti ensi syksynä, joten ensimmäiset työnhakuviisumit Suomi myöntäisi todennäköisesti vuonna 2009.
Työnhakuviisumien myöntäminen alkaa luultavasti kokeiluna, johon osallistuisi vain muutamia maita.
"Koemaiksi sopisivat esimerkiksi Ukraina, Turkki, Tunisia ja Egypti, ehkä aluksi yhteensä tuhat viisumia vuodessa", hahmottelee ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen ulkoministeriöstä.
...
"Ehkä viisituhatta vuodessa", Täyrynen haarukoi karkeaa suuruusluokkaa.
Työnhakuviisumin ja koko oleskeluluparemontin taustalla on väestön vanheneminen: kuka tekee työt, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle.
Täyrynen muistuttaa toisestakin perusteesta, laittoman maahanmuuton torjumisesta.
HS: Kuka saa vastuulleen työntekijän oleskeluluvat?
Helsingin Sanomien mukaan uuden työnhakuun oikeuttavan oleskeluluvan myöntäjiksi vaihtoehtoina ovat työvoimatoimistot tai Maahanmuuttovirasto. Tavoitteena on yhdistää yhteen paikkaan oleskeluluvan saanti ja työsuhteen ehtojen tarkastaminen.
Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:07
Ministeri Astrid Thorsin (r) käynnistämä luparemontti tähtää yksinkertaisuuteen, siihen, ettei uusien työntekijöiden houkuttelu Suomeen kariutuisi ainakaan byrokratian koukeroihin.
Työnhakuviisumi olisi askel oikeaan suuntaan: Suomeen voisi tulla hakemaan kunnolla töitä, ja jos paikan saisi, sen voisi ottaa heti vastaan.
Yksinkertaisuuden nimissä Suomi valmistautuu myös luopumaan työvoimapoliittisesta tarveharkinnasta.
Nykyäänhän työvoimaviranomaiset ensin arvioivat, tarvitseeko Suomi ulkomaisen työnhakijan tietoja ja taitoja, ja jos tulos on myönteinen, kirjoittavat puoltavan lausunnon.
Lausunto menee maahanmuuttoviranomaisille, jotka vasta lopulta päättävät, heruuko oleskelulupaa vai ei.
Thorsin remonttiryhmän tavoitteena on vaiheiden yhdistäminen: yksi ainoa viranomainen sekä myöntäisi työntekijän ensimmäisen oleskeluluvan että valvoisi ennalta, että työsuhteen ehdot kuten palkka ja työajat ovat kunnossa.
Ryhmän vetäjä, neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä lupaa joulukuussa esityksen siitä, kuka luvat saa vastuulleen.
Vaihtoehtoina ovat työvoimatoimistot tai Maahanmuuttovirasto, Ulkomaalaisviraston vuodenvaihteessa aloittava seuraaja.
"Työvoimaviranomaiset ovat työehtojen asiantuntijoita", Kurri pohtii.
"Maahanmuuttovirasto taas käsittelee työntekijän perheenjäsenten luvat. Olisi järkevää, että sama viranomainen huolehtisi koko perheestä."
Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:07
Ministeri Astrid Thorsin (r) käynnistämä luparemontti tähtää yksinkertaisuuteen, siihen, ettei uusien työntekijöiden houkuttelu Suomeen kariutuisi ainakaan byrokratian koukeroihin.
Työnhakuviisumi olisi askel oikeaan suuntaan: Suomeen voisi tulla hakemaan kunnolla töitä, ja jos paikan saisi, sen voisi ottaa heti vastaan.
Yksinkertaisuuden nimissä Suomi valmistautuu myös luopumaan työvoimapoliittisesta tarveharkinnasta.
Nykyäänhän työvoimaviranomaiset ensin arvioivat, tarvitseeko Suomi ulkomaisen työnhakijan tietoja ja taitoja, ja jos tulos on myönteinen, kirjoittavat puoltavan lausunnon.
Lausunto menee maahanmuuttoviranomaisille, jotka vasta lopulta päättävät, heruuko oleskelulupaa vai ei.
Thorsin remonttiryhmän tavoitteena on vaiheiden yhdistäminen: yksi ainoa viranomainen sekä myöntäisi työntekijän ensimmäisen oleskeluluvan että valvoisi ennalta, että työsuhteen ehdot kuten palkka ja työajat ovat kunnossa.
Ryhmän vetäjä, neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä lupaa joulukuussa esityksen siitä, kuka luvat saa vastuulleen.
Vaihtoehtoina ovat työvoimatoimistot tai Maahanmuuttovirasto, Ulkomaalaisviraston vuodenvaihteessa aloittava seuraaja.
"Työvoimaviranomaiset ovat työehtojen asiantuntijoita", Kurri pohtii.
"Maahanmuuttovirasto taas käsittelee työntekijän perheenjäsenten luvat. Olisi järkevää, että sama viranomainen huolehtisi koko perheestä."
keskiviikko 7. marraskuuta 2007
Yhteiset Lapsemme: Nuoret ja rasismi internetissä
Yhteiset Lapsemme:
Nuoret ja rasismi internetissä
7.11.2007
Vähemmistövaltuutetun toimisto, SPR, Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Pelastakaa Lapset ry järjestivät marraskuun 7. päivänä mielenkiintoisen iltapäiväseminaarin. Aiheena oli Nuoret ja arkipäivän rasismi – internet ongelmana ja tukimuotona. Internetiä lähestyttiin sekä mahdollisuutena tarjota tukea rasismia kokeneille nuorille että rasistisen aineiston valvonnan ja suodattamisen näkökulmasta. Iltapäivän kuluessa nettipalstojen seuraamisen tarve konkretisoitui myös järkyttävällä tavalla, kun kesken tilaisuuden saimme tekstiviestin Jokelan koulussa käynnissä olevasta murhenäytelmästä, jota oli fiktiivisesti esitetty muutamaa päivää aiemmin nuorten suosimalla YouTube-sivustolla.
Vt. vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen avasi seminaarin pohdiskelemalla sananvapauden rajoja: ”Moni ymmärtää sananvapauden väärin. Sananvapaudella on rajat. Sananvapaus ei ole ehdoton oikeus, ja sitä voidaan käyttää väärin. Jos perusoikeudet, kuten ihmisarvo ja sananvapaus, joutuvat vastakkain, niin silloin punnitaan, kummalle oikeudelle annetaan suurempi painoarvo. Selkeäksi periaatteeksi on vahvistunut, etteivät ihmisarvoa loukkaavat, kansanryhmää vastaan kiihottavat lausumat tai kunnianloukkaukset kuulu sananvapauden piiriin.”
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myös linjannut, ettei sananvapautta voi harjoittaa niin, että se on selkeästi ihmisoikeussopimuksen hengen ja kansainvälisesti sovittujen ja hyväksyttyjen ihmisoikeusperiaatteiden vastaista. Rasistinen propaganda on kielletty myös Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa.
Rajat ulottuvat myös nettiin
Rainer Hiltunen painotti, että sananvapautta rajoittava lainsäädäntö koskee myös internetiä. Keskustelupalstoilla esiintyy usein rasistisia lausumia, jotka ovat niin törkeitä, että ne täyttävät rikoksen tunnusmerkistön. Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” –sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Rikoksen törkeysastetta lisää näyttö näiden ilmaisujen tahallisuudesta ja niiden käytöstä loukkaamistarkoituksessa.
Rikoslaissa on säädetty myös tietyt internetissä levitettävät kuvat ja viestit kielletyiksi. Kriminalisointi ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lakipykäliä pitää pystyä soveltamaan myös käytännössä. Sananvapauden rajoja on hyvä täsmentää oikeuskäytännön kautta.
Internetissä olleita tapauksia on viety myös oikeuteen. Vuonna 2006 vähemmistövaltuutettu teki poliisille tutkintapyynnön noin 40 internet –sivustosta. Vuoden 2007 aikana tutkintapyyntöjä on tehty muutama lisää. Näitä tapauksia ei ole käsitelty vielä tuomioistuimessa. Osassa esitutkinta on kesken, osa on siirtynyt syyteharkintaan ja yhdessä tapauksessa esitutkinta on keskeytetty, koska tekijän henkilöllisyyttä ei ole saatu selville.
”Ongelmana onkin usein, että netissä voi esiintyä anonyymisti, eikä tekijän henkilöllisyyttä pystytä selvittämään. Kokemukset muiden internetissä esiintyvien kiellettyjen aineiston kohdalla kehitetyistä toiminta- ja yhteistyötavoista ovat kuitenkin osoittaneet, että rasistiseen aineistoon on mahdollista puuttua”, Rainer Hiltunen korosti.
Mitä sitten yksityinen netinkäyttäjä voi tehdä? ”Jos huomaa keskustelupalstalla rasistista materiaalia, niin kannattaa ilmoittaa sivuston ylläpitäjälle. Jos aineistoa ei kohtuullisessa ajassa poisteta, niin voi ottaa yhteyttä viranomaisiin. Rasistisesta materiaalista internetissä voi tehdä tutkintapyynnön tekijän kotipaikkakunnan poliisille. Jos henkilöllisyys ei ole selvillä tai kotipaikasta ei ole tietoa, niin tutkintapyyntö voidaan tehdä Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle.
Erilaisia – samanarvoisia tukichatti
Suunnittelusihteeri Mirella Huttunen Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:stä toi esille huolen siitä, että rasistinen kirjoittelu on lisääntynyt internetissä ja nuorten asenteet ovat koventuneet. ”Netti tarjoaa nuorille suhteellisen vapaan tilan toimia. Pienikin ääriryhmä saa suuren yleisön. Tarvitaan systemaattinen tapa toimia, jotta rasistista aineistoa voidaan suodattaa pois netistä. Lisäksi tarvitaan tukikeinoja rasismia kokeneille nuorille. Korostan myös, että rasisminvastainen työ pitäisi ulottaa kaikkeen nuorisotyöhön”, Mirella Huttunen sanoi.
Mirella Huttunen kertoi myös tukimuodoista, joita on järjestetty Euroopan neuvoston Kaikki erilaisia – kaikki samanarvoisia –ohjelman puitteissa. Pelastakaa Lapset ry ja SPR ovat järjestäneet ns. teemachatteja nuorten suosimilla keskustelupalstoilla. Chattien tarkoituksena on ollut antaa rasismia kohdanneille nuorille mahdollisuus keskustella keskenään sekä jakaa kokemuksia ja ajatuksia koulutettujen chattipäivystäjien kanssa. Kampanjavuoden aikana on järjestetty yhteensä viisi teemachattia muun muassa HabboHotelli- , Suomi24- ja IRC-Galleria –sivustoilla.
Seminaarissa chattivalvojat Kristofer Vänttinen ja Boris Grahn kertoivat ”sheriffin” työstään netissä. Lukiolaispoika Kristofer Vänttinen kertoi aloittaneensa chattivalvojan uran Pelastakaa Lapset ry:n joulunajan mantelichatissa, ja motiivikseen tälle vapaaehtoistyölle halun olla mukana tukemassa rasismia kokeneita nuoria. Olipa mukava nähdä ja kuulla tämän nuoren miehen puhetta!
Kristoffer Vänttisen mukaan Habbo Hotellin chateissa tulee enemmän esille kiusaamisen liittyvät asiat, eikä niinkään rasismi. Lapset ja nuoret ovat aika suvaitsevaisia, ja ennakkoluulot kohdistuvat enimmäkseen toisiin nuorisokulttuuriryhmiin kuten esimerkiksi ”hevareihin” ja ”hoppareihin”. Teemachateissäkin aiheet rönsyilevät aika paljon.
”Hei haloo, onks´valoo?”
Mitä keinoja ”nettisheriffit” sitten käyttävät? Ensimmäinen keino on filtteröinti eli loukkaavat sanat ja herjaavat ilmaisut poistetaan. Palkatut moderaattorit valvot nettipalstoja ja hiljentävät tai poistavat ns. mölisijät keskustelupalstalta. Chattivalvoja Boris Grahn kertoi, että vaientaminen tehoaa hyvin nettirasisteihin. Hiljentämisellä tarkoitetaan sitä, että ko. henkilö ei saa mielipiteitään näkyviin keskustelupalstalle, mutta voi seurata toisten keskustelua. Ongelmana on se, että sama henkilö voi kirjautua uudestaan toiselle nimimerkillä chattiin.
Jos vaientaminen ei auta, niin rasistista herjaa heittävä keskustelija voidaan ”potkaista” ulos chatista pannaamalla hänen tiekoneensa IB-verkkonumero. Normaalisti estäminen tehdään 50 minuutiksi, mutta pannassa oloa voidaan pidentää yhdestä tunnista aina 72 tuntiin. ”Tässä ongelmana on se, että jos nuori on kirjautunut nettiin esimerkiksi Helsingin kaupungin kirjaston tietokoneelta, niin kaikki Helsingin kaupungin kirjaston tietokoneet joutuvat pannaan, koska niillä on sama verkkonumero”, Boris Grahn selitti kuulijoille. ”Toinen ongelma on, että ammattimaiset rasistit käyttävät kiertoteitä ja kirjatuvat chattiin jonkun toisen tietokoneen kautta”. Boris Grahn valotti tätä kertomalla, että oli itsekin laittanut pannaan muun muassa jordanialaisen ja egyptiläisen yliopiston tietokoneita, joita sivureittejä käyttävät nettihäiriköt olivat käyttäneet hyväkseen nettiin kirjautumisessa. Uuden teleliikennelain mukaan IB-verkkonumeroita ei saa myöskään enää antaa, mikä vaikeuttaa nettisheriffien työtä. Kokemuksen rintaäänellä Boris Grahn pitikin parhaana keinona sitä, että kaikki keskustelijat kirjautuisivat nettikeskusteluihin oikealla henkilöllisyydellä, joka olisi tarvittaessa verifioitavissa.
Puuttua pitää!
Monikulttuurisen nuorisotyön koordinaattori Sini Perho Helsingin kaupungin Nuorisoasiain keskuksesta kertoi Joensuussa tekemästään väitöskirjatutkimuksesta, joka käsittelee arkipäivän rasismia nuorten keskuudessa. Hän painotti kasvattajien vastuuta nuorten asennekasvatuksesta. ”Systemaattinen rasisminvastainen eetos pitää tuoda kaikkeen nuorisotyöhön. Lähtökohtana pitää olla ihmisoikeuksien kunnioittaminen”, Sini Perho sanoi ja jatkoi: ”Kannatan kyllä tätä ”jankutuspedagogiikka” - pohdi, ihmettele ja puutu systemaattisesti”. Samoilla linjoilla oli myös IRC Galleria -sivuston lastensuojeluvastaava Matti Kari: ”Ainoa todellinen keino vaikuttaa rasistisen aineiston poistamiseen netistä pitkällä aikavälillä on asennekasvatustyö.”
Seminaarin loppukeskustelussa tuotiin esille, että hyvä etninen itsetunto on tärkeä asia. Se auttaa hyväksymään myös erilaisia ihmisiä. Tärkeänä asiana painotettiin myös terveen isänmaallisuuden erottamista nationalismista ja muista ääriliikkeistä. Lasten ja nuorten arvo- ja asennekasvatuksen merkitystä ei myöskään voi koskaan korostaa liikaa. Se on yhteinen vastuumme.
Kaiken kaikkiaan seminaarista jäi chattiummikollekin käsitys, että suomalaisten sivustojen ylläpito ja valvonta on hoidettu hyvin ja ammattitaitoisesti. Haasteita ja suodatettavaa kuitenkin riittää: esimerkiksi IRC Galleria –sivustolla on keskimäärin 850 000 kävijää viikossa ja lähes 7 miljoonaa valokuvaa. Ulkomaisilla sivustoilla ei myöskään aina ole samanlaista valvontaa kuin kotimaisilla. Kaiken internetissä olevan aineiston läpikäyminen reaaliajassa on ongelmallista.
Seminaariyleisö oli kuitenkin yksimielinen siitä, että internetin edessä ei pidä alistua ajatteluun, että sitä on mahdotonta valvoa. ”On aivan sama kuin jos sanoisimme, että kyllä ne huumekauppiaat löytävät aina uusia reittejä. Ei meidän niitä kannata jahdata. Se mikä on lainvastaista, niin siihen pitää puuttua”, suunnittelija Mikko Cortés Téllez opetusministeriöstä kiteytti osuvasti.
keskiviikko 26. syyskuuta 2007
YLE: Somalisukupolvi valmistumassa koulusta
YLE: Somalisukupolvi valmistumassa koulusta 26.9.2007
Tuhannet Suomessa syntyneet somalit siirtyvät lähivuosina koulusta työmarkkinoille. Somalien työllisyystilanne on viime vuosina parantunut, mutta ikääntyvöt somalimiehet ovat vaarassa syrjäytyä.
Maahanmuuttajat työllistyvät entistä paremmin. Vaikka esimerkiksi somalien työtilanne on parantunut ankealta 1990-luvulta, varsinkin ikääntyvillä somalimiehillä voi olla syrjäytymisvaara kun työpaikkaa ei löydy.
Tuhannet Suomessa syntyneet somalit siirtyvät lähivuosina koulusta työmarkkinoille. Somalien työllisyystilanne on viime vuosina parantunut, mutta ikääntyvöt somalimiehet ovat vaarassa syrjäytyä.
Maahanmuuttajat työllistyvät entistä paremmin. Vaikka esimerkiksi somalien työtilanne on parantunut ankealta 1990-luvulta, varsinkin ikääntyvillä somalimiehillä voi olla syrjäytymisvaara kun työpaikkaa ei löydy.
perjantai 21. syyskuuta 2007
Aamulehti: Maila-Katriina Tuominen: Islamilaisen puolueen tavoitteet eivät sovi Suomeen
Aamulehden kolumnissa Maila-Katriina Tuominen arvostelee uuden islamilaisen puolueen tavoitteita. Hänen mukaansa monikulttuurisuuden huumassa ei saisi hyväksyä ihmisoikeuksia loukkaavia ja rikollisia tekoja.
Aamulehti: Maila-Katriina Tuominen: Islamilaisen puolueen tavoitteet eivät sovi Suomeen 21.9.2007
Sharia-laki voimaan, muslimilapset pois koulujen musiikkitunneilta, halal-teurastaminen ja poikien ympärileikkaus laillisiksi! Siinäkö Suomen tulevaisuus?
Kenties, jos Suomeen perustetun islamilaisen puolueen puheenjohtajan Abdullah Tammen toiveet toteutuvat.
Uusi puolue ilmoittaa tavoitteekseen terveiden elintapojen edistämisen. Käytännössä se tarkoittaa alkoholijuomien poistamista kaupoista ja kioskeista, muslimilasten vapauttamista koulun musiikkitunneista ja liikuntatuntien uimahallikäynneistä.
Aikaa myöten tavoitteena on islamilaisen lain, sharian, saattaminen voimaan Suomessa. Tammen sanoin: "Se olisi mahtavaa!"
[...]
Hälytyskellojen on syytä alkaa soida, kun puhutaan kunniamurhista, tyttöjen ja naisten ympärileikkauksesta, järjestetyistä avioliitoista, moniavioisuudesta.
Pitäisikö ne suvaitsevaisuuden nimissä hyväksyä, koska ne ovat osa joidenkin maahan muuttaneiden kulttuuria ja perinteitä?
Yksiselitteisesti: ei.
Vaikka suvaitsevaisuuspuhe on läpäissyt suomalaisen yhteiskunnan, ei sillä voi oikeuttaa ihmisoikeuksia loukkaavia eikä rikollisia tekoja. Suomessa pätevät Suomen lait ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset, jotka Suomi on ratifioinut.
Vaikka esimerkiksi tyttöjen ympärileikkausta ei ole nimeltä mainiten tuomittu Suomen laissa, rikoslaki tuomitsee ihmisen ruumiillista koskemattomuutta loukkaavat teot. Lain koura ylittää myös maan rajat, mikäli käy ilmi, että tyttö on lähetetty silvottavaksi Suomen ulkopuolelle esimerkiksi kesäloman aikana.
[...]
Nyt on kuitenkin syytä kuunnella tarkkaan, mitä islamilaisen puolueen aktivistit puhuvat ja miten he selittävät vaikkapa sharia-lain, joka oikeuttaa muun muassa kuolemantuomion tai ruoskimisen rangaistuksena rikoksesta.
Puolueen kautta poliittinen islam saattaa saada jalansijan myös Suomessa, vaikka sitä ei sanotakaan ääneen.
Aamulehti: Maila-Katriina Tuominen: Islamilaisen puolueen tavoitteet eivät sovi Suomeen 21.9.2007
Sharia-laki voimaan, muslimilapset pois koulujen musiikkitunneilta, halal-teurastaminen ja poikien ympärileikkaus laillisiksi! Siinäkö Suomen tulevaisuus?
Kenties, jos Suomeen perustetun islamilaisen puolueen puheenjohtajan Abdullah Tammen toiveet toteutuvat.
Uusi puolue ilmoittaa tavoitteekseen terveiden elintapojen edistämisen. Käytännössä se tarkoittaa alkoholijuomien poistamista kaupoista ja kioskeista, muslimilasten vapauttamista koulun musiikkitunneista ja liikuntatuntien uimahallikäynneistä.
Aikaa myöten tavoitteena on islamilaisen lain, sharian, saattaminen voimaan Suomessa. Tammen sanoin: "Se olisi mahtavaa!"
[...]
Hälytyskellojen on syytä alkaa soida, kun puhutaan kunniamurhista, tyttöjen ja naisten ympärileikkauksesta, järjestetyistä avioliitoista, moniavioisuudesta.
Pitäisikö ne suvaitsevaisuuden nimissä hyväksyä, koska ne ovat osa joidenkin maahan muuttaneiden kulttuuria ja perinteitä?
Yksiselitteisesti: ei.
Vaikka suvaitsevaisuuspuhe on läpäissyt suomalaisen yhteiskunnan, ei sillä voi oikeuttaa ihmisoikeuksia loukkaavia eikä rikollisia tekoja. Suomessa pätevät Suomen lait ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset, jotka Suomi on ratifioinut.
Vaikka esimerkiksi tyttöjen ympärileikkausta ei ole nimeltä mainiten tuomittu Suomen laissa, rikoslaki tuomitsee ihmisen ruumiillista koskemattomuutta loukkaavat teot. Lain koura ylittää myös maan rajat, mikäli käy ilmi, että tyttö on lähetetty silvottavaksi Suomen ulkopuolelle esimerkiksi kesäloman aikana.
[...]
Nyt on kuitenkin syytä kuunnella tarkkaan, mitä islamilaisen puolueen aktivistit puhuvat ja miten he selittävät vaikkapa sharia-lain, joka oikeuttaa muun muassa kuolemantuomion tai ruoskimisen rangaistuksena rikoksesta.
Puolueen kautta poliittinen islam saattaa saada jalansijan myös Suomessa, vaikka sitä ei sanotakaan ääneen.
perjantai 14. syyskuuta 2007
Talouselämä: Petteri Järvinen: Säästäkää edes suvivirsi
Talouselämä: Petteri Järvinen: Säästäkää edes suvivirsi 14.9.2007
Jouduin keväällä asioimaan toistuvasti Helsingin käräjäoikeudessa. Aulassa on iso taulu, johon heijastetaan päivän juttujen osapuolten nimet. Jo muutaman päivän jälkeen huomioni kiinnittyi listan vierasperäisiin nimiin.
Yksinkertaisen ja täysin epätieteellisen arvioni mukaan ainakin neljäsosa rikosjuttujen asianosaisista oli nimestä päätellen ulkomaalaisia. Erityisesti pisti silmään, että lähes joka päivä listalla esiintyi vähintään yksi Muhammed.
Suomen väestöstä ulkomaalaisia on noin kaksi prosenttia; pääkaupunkiseudulla luku lienee jonkin verran korkeampi. Silti heidän osuutensa rikosjutuista on suhteettoman suuri.
Maahanmuuttajien rikokset ovat asia, josta ei mielellään puhuta julkisuudessa.
Jouduin keväällä asioimaan toistuvasti Helsingin käräjäoikeudessa. Aulassa on iso taulu, johon heijastetaan päivän juttujen osapuolten nimet. Jo muutaman päivän jälkeen huomioni kiinnittyi listan vierasperäisiin nimiin.
Yksinkertaisen ja täysin epätieteellisen arvioni mukaan ainakin neljäsosa rikosjuttujen asianosaisista oli nimestä päätellen ulkomaalaisia. Erityisesti pisti silmään, että lähes joka päivä listalla esiintyi vähintään yksi Muhammed.
Suomen väestöstä ulkomaalaisia on noin kaksi prosenttia; pääkaupunkiseudulla luku lienee jonkin verran korkeampi. Silti heidän osuutensa rikosjutuista on suhteettoman suuri.
Maahanmuuttajien rikokset ovat asia, josta ei mielellään puhuta julkisuudessa.
perjantai 7. syyskuuta 2007
Sivistys.net: Monikulttuurisuuden ja rasismin vaikea yhtälö
Muukalaisviha on professori Karmela Liebkindin mukaan vaarallisempaa kuin rasismi. – Rasismi suostuu siihen, että ihmiset ovat erilaisia, vaikkakin jotkut alempiarvoisia, mutta muukalaisviha vaatii kaikkia olemaan samanlaisia, Liebkind väittää.
keskiviikko 15. elokuuta 2007
Kuntalehti: Annika Forsander: Maahanmuutto on Helsingin megatrendi
Kuntalehti: Annika Forsander: Maahanmuutto on Helsingin megatrendi 15.8.2007
Annika Forsander on Suomen ensimmäinen maahanmuuttoasioiden johtaja
Helsingin väestönlisäyksestä kaksi kolmasosaa tulee maahanmuutosta. Keväällä maahanmuuttoasioiden johtajaksi valitun Annika Forsanderin mukaan maahanmuutto on yksi kaupungin megatrendi. Helsinki on alkanut reivata maahanmuuttopolitiikkaansa reaktiivisesta entistä proaktiivisempaan suuntaan.
– Maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia ei haluta nähdä yksiselitteisesti sosiaalitoimen asiana ja rasitteena vaan resurssina kaupungille. Tämän takia maahanmuuttoasioiden ohjausta ja koordinointia toteutetaan nykyään henkilöstökeskuksessa eikä sosiaalivirastossa. Se on suuri periaatteellinen muutos, kommentoi Annika Forsander.
Annika Forsander on Suomen ensimmäinen maahanmuuttoasioiden johtaja
Helsingin väestönlisäyksestä kaksi kolmasosaa tulee maahanmuutosta. Keväällä maahanmuuttoasioiden johtajaksi valitun Annika Forsanderin mukaan maahanmuutto on yksi kaupungin megatrendi. Helsinki on alkanut reivata maahanmuuttopolitiikkaansa reaktiivisesta entistä proaktiivisempaan suuntaan.
– Maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia ei haluta nähdä yksiselitteisesti sosiaalitoimen asiana ja rasitteena vaan resurssina kaupungille. Tämän takia maahanmuuttoasioiden ohjausta ja koordinointia toteutetaan nykyään henkilöstökeskuksessa eikä sosiaalivirastossa. Se on suuri periaatteellinen muutos, kommentoi Annika Forsander.
perjantai 10. elokuuta 2007
Sanna Aaltonen: Tutkijan morkkis
Nuorisotutkimuksen verkkokanava Kommentti/Sanna Aaltonen: Tutkijan morkkis 10.8.2007
Leena Suurpää: Mielen Osoituksen Tunne – kokemuksia pariisilaisilta kaduilta 26.1.2010
Elokuun 2009 teema: Rasisminvastainen nuorisotyö verkossa
Emmi Safar: Ajatuksia rasisminvastaisen verkkonuorisotyön haasteista 28.8.2009
Emilia Solares & Tuuli Anna Mähönen: Verkko asennemuutoksen välineenä 15.8.2009
Satu Kanninen & Heli Markkula: Rasisminvastaisuus verkossa – kenen vastuu? 15.8.2009
Lokakuun 2008 teema: Monikulttuurinen verkkonuorisotyö
Lotta Haikkola: Monikulttuurisia kohtaamisia netissä? 6.11.2008
Sini Perho: Rasisminvastaisuuden haasteista verkossa tehtävässä nuorisotyössä 28.10.2008
Jukka Mattila: Verkossa näkymään monikulttuurinen työote 24.10.2008
Veronika Honkasalo: Monikulttuurista verkkonuorisotyötä, onko sitä? 15.10.2008
Keski-ikäistyvät helsinkiläiset sosiologit muistanevat Erkki Lampénin sarjakuvan “Onko ihanampaa aamua...”. Siinä krapulaisella päähenkilöllä on pahemman luokan morkkis edellisillan humalaisesta heilumisesta ja siitä, mitä kaikkea tuli sanottua. Jotenkin juuri tämä sarjisklassikko tuli mieleen, kun pohdin kirjoitusta tutkijasta kentän toimijana. Tosin, tämä kolumni ei liity dokailuun, mutta mokailuun kylläkin. Eikä tässä käsitellä morkkista, jonka syynä ovat sanomiset, vaan pikemminkin sanomatta jättämiset. Pohdin sitä, miten vaikeaa on joskus toimia tutkijana kentällä niin vastuuntuntoisesti ja eettisesti kuin mitä haluaisi. Ja vielä tarkennuksena: miten aikuisen tutkijan tulisi suhtautua rasismiin, jota nuoret esittävät hänen läsnäollessaan.
Leena Suurpää: Mielen Osoituksen Tunne – kokemuksia pariisilaisilta kaduilta 26.1.2010
Elokuun 2009 teema: Rasisminvastainen nuorisotyö verkossa
Emmi Safar: Ajatuksia rasisminvastaisen verkkonuorisotyön haasteista 28.8.2009
Emilia Solares & Tuuli Anna Mähönen: Verkko asennemuutoksen välineenä 15.8.2009
Satu Kanninen & Heli Markkula: Rasisminvastaisuus verkossa – kenen vastuu? 15.8.2009
Lokakuun 2008 teema: Monikulttuurinen verkkonuorisotyö
Lotta Haikkola: Monikulttuurisia kohtaamisia netissä? 6.11.2008
Sini Perho: Rasisminvastaisuuden haasteista verkossa tehtävässä nuorisotyössä 28.10.2008
Jukka Mattila: Verkossa näkymään monikulttuurinen työote 24.10.2008
Veronika Honkasalo: Monikulttuurista verkkonuorisotyötä, onko sitä? 15.10.2008
Keski-ikäistyvät helsinkiläiset sosiologit muistanevat Erkki Lampénin sarjakuvan “Onko ihanampaa aamua...”. Siinä krapulaisella päähenkilöllä on pahemman luokan morkkis edellisillan humalaisesta heilumisesta ja siitä, mitä kaikkea tuli sanottua. Jotenkin juuri tämä sarjisklassikko tuli mieleen, kun pohdin kirjoitusta tutkijasta kentän toimijana. Tosin, tämä kolumni ei liity dokailuun, mutta mokailuun kylläkin. Eikä tässä käsitellä morkkista, jonka syynä ovat sanomiset, vaan pikemminkin sanomatta jättämiset. Pohdin sitä, miten vaikeaa on joskus toimia tutkijana kentällä niin vastuuntuntoisesti ja eettisesti kuin mitä haluaisi. Ja vielä tarkennuksena: miten aikuisen tutkijan tulisi suhtautua rasismiin, jota nuoret esittävät hänen läsnäollessaan.
maanantai 6. elokuuta 2007
Talentum: Maahanmuuttajien työllistämisen kynnys madaltuu
Talentum: Maahanmuuttajien työllistämisen kynnys madaltuu 6.8.2007
Maahanmuuttajien työvoima käy entistä paremmin kaupaksi Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysprosentti on laskenut useita prosenttiyksiköitä viime vuosina.
Työllistämiskynnys on alentunut samaa tahtia noususuhdanteen ja työvoimapulan kanssa. Myös asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi. Lamavuosina siivoojiltakin vaadittiin vielä lähestulkoon täydellistä kielitaitoa ja jopa Suomen kansalaisuutta.
"Vaatimustaso joustaa selkeästi sen mukaan, onko työvoimatarvetta vai ei", sanoo Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.
Maahanmuuttajien työvoima käy entistä paremmin kaupaksi Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysprosentti on laskenut useita prosenttiyksiköitä viime vuosina.
Työllistämiskynnys on alentunut samaa tahtia noususuhdanteen ja työvoimapulan kanssa. Myös asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi. Lamavuosina siivoojiltakin vaadittiin vielä lähestulkoon täydellistä kielitaitoa ja jopa Suomen kansalaisuutta.
"Vaatimustaso joustaa selkeästi sen mukaan, onko työvoimatarvetta vai ei", sanoo Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.
keskiviikko 25. heinäkuuta 2007
Vähemmistövaltuutettu: Rasistiset ilmaisut
Vähemmistövaltuutettu määrittelee kirjoituksessaan rasistiset ilmaisut. Kiihottamista kansanryhmää vastaan on esimerkiksi väite, jonka mukaan tietty kansanryhmä syyllistyy tai on syyllistynyt rikoksiin. Yksittäiset henkilöt voivat syyllistyä rikoksiin mutta tätä ei voi yleistää koskemaan koko kansanryhmää. Esimerkiksi ’ryssä’ tai ’neekeri’ –sanan käyttämisen on katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön.
Vähemmistövaltuutettu:
Rasistiset ilmaisut (pdf)
Verkkosivu
25.7.2007
[...]
Yksi monista toimialaan liittyvistä kysymyksistä on ollut kannanotot ja puuttuminen internetissä esiintyvin sananvapauden rajat ylittävin aineistoihin, joista jotkut ovat olleet luonteeltaan rasistisia. Vähemmistövaltuutettu pitää itsestään selvästi toimialaansa kuuluvana tehtävänä puuttua tällaisen aineiston levittämiseen. Aineisto loukkaa syvästi viestin kohteina olevia ihmisiä, syventää ihmisten ennakkoluuloja ja pahimmillaan levittää vihaa. Tällä kaikella on myös yhteys etnisen syrjinnän määrään ja esiintymismuotoihin sekä epäsuorasti myöskin rasistisiin ilmiöihin, pahimmillaan väkivaltaan.
[...]
Panettelua on se, että kansanryhmän perättömästi väitetään syyllistyneen rikoksiin tai niihin rinnastettaviin tekoihin. Solvauksessa voi olla kyse totuudenmukaisista väittämistä, joiden esittämisen tarkoituksena kuitenkin on ollut loukkaaminen.
[...]
Solvauksena pidetään myös harhaanjohtavia lausuntoja, esimerkiksi vahvasti yleistäviä lausumia.
[...]
Tunnusmerkistön mukaan kyseessä on tekorikos, jonka tunnusmerkistö täyttyy huolimatta siitä, syntyykö tekijän tavoittelema kiihotus kansanryhmää vastaan vai ei. Toisin sanoen varsinaista seurausta ei vaadita.
[...]
Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” –sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Arvioitaessa sitä, täyttääkö tietty internet-sivusto sen sisällön vuoksi rikoslain 11 luvun 8 §:n tunnusmerkistön, mainittujen sanojen käyttämistä voidaan pitää näyttönä tahallisuudesta ja loukkaamistarkoituksesta. Lisäksi näiden sanojen käyttö lisää lausuntojen törkeyttä.
Valtionsyyttäjä Mika Illman on väitöskirjassaan käsitellyt muun muassa sitä, mitkä perusoikeudet tukevat rikoslain 11 luvun 8 §:ää ja missä tilanteissa/millä perustein sananvapautta voidaan rajoittaa. (Mika Illman: Hets mot folkgrupp. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja N:o 262. Helsinki, 2005.)
[...]
Vähemmistövaltuutettu:
Rasistiset ilmaisut (pdf)
Verkkosivu
25.7.2007
[...]
Yksi monista toimialaan liittyvistä kysymyksistä on ollut kannanotot ja puuttuminen internetissä esiintyvin sananvapauden rajat ylittävin aineistoihin, joista jotkut ovat olleet luonteeltaan rasistisia. Vähemmistövaltuutettu pitää itsestään selvästi toimialaansa kuuluvana tehtävänä puuttua tällaisen aineiston levittämiseen. Aineisto loukkaa syvästi viestin kohteina olevia ihmisiä, syventää ihmisten ennakkoluuloja ja pahimmillaan levittää vihaa. Tällä kaikella on myös yhteys etnisen syrjinnän määrään ja esiintymismuotoihin sekä epäsuorasti myöskin rasistisiin ilmiöihin, pahimmillaan väkivaltaan.
[...]
Panettelua on se, että kansanryhmän perättömästi väitetään syyllistyneen rikoksiin tai niihin rinnastettaviin tekoihin. Solvauksessa voi olla kyse totuudenmukaisista väittämistä, joiden esittämisen tarkoituksena kuitenkin on ollut loukkaaminen.
[...]
Solvauksena pidetään myös harhaanjohtavia lausuntoja, esimerkiksi vahvasti yleistäviä lausumia.
[...]
Tunnusmerkistön mukaan kyseessä on tekorikos, jonka tunnusmerkistö täyttyy huolimatta siitä, syntyykö tekijän tavoittelema kiihotus kansanryhmää vastaan vai ei. Toisin sanoen varsinaista seurausta ei vaadita.
[...]
Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” –sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Arvioitaessa sitä, täyttääkö tietty internet-sivusto sen sisällön vuoksi rikoslain 11 luvun 8 §:n tunnusmerkistön, mainittujen sanojen käyttämistä voidaan pitää näyttönä tahallisuudesta ja loukkaamistarkoituksesta. Lisäksi näiden sanojen käyttö lisää lausuntojen törkeyttä.
Valtionsyyttäjä Mika Illman on väitöskirjassaan käsitellyt muun muassa sitä, mitkä perusoikeudet tukevat rikoslain 11 luvun 8 §:ää ja missä tilanteissa/millä perustein sananvapautta voidaan rajoittaa. (Mika Illman: Hets mot folkgrupp. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja N:o 262. Helsinki, 2005.)
[...]
sunnuntai 15. heinäkuuta 2007
HS: Suomi kärkiviisikossa maahanmuuttajien kotouttamisessa
Helsingin Sanomat:
Suomi kärkiviisikossa maahanmuuttajien kotouttamisessa
15.10.2007
BBC:
Sweden top for welcoming migrants
Analysis: Integrating migrants
Kotouttamisselvitys:
Migrant Integration Policy Index 2007 (pdf)
Suomi on EU-maista kärkiviisikossa maahanmuuttajien sopeuttamisessa yhteiskuntaan, arvioi laaja kansalaisjärjestöjen tekemä selvitys.
Parhaiten maahanmuuttajia kotoutetaan Ruotsissa, kertoo 28 maata käsittävä selvitys, jossa olivat mukana EU-maat, Norja ja Kanada. Suomi oli viidennellä sijalla Portugalin, Belgian ja Hollannin jälkeen, kertoo BBC verkkoversiossaan.
Heikointa kotouttaminen on tutkimuksen mukaan Latviassa.
Tutkimuksessa kartoitettiin maahanmuuttajien työllistymistä, mahdollisuuksia pysyvään oleskelulupaan, perheiden yhdistämistä sekä sitä, miten laki kussakin maassa tuomitsee rasismin ja ennakkoluulot.
EU:n komission rahoittamaa tutkimusta on koordinoinut British Council yhdessä maahanmuuttopolitiikkaa seuraavan Migration Policy Group -organisaation kanssa.
--------------------------
Ruotsi on osoittautunut EU:n parhaaksi maaksi integroimaan maahanmuuttajat maansa työ- ja yleiseen yhteiskuntaelämään. Laajassa tutkimuksessa mitattiin EU-maiden integraatiopolitiikkaa yli sadalla muuttujalla ja Ruotsi ylsi ainoana maana kiitettävälle tasolle kautta linjan, yleisradioyhtiö BBC kertoi verkkosivullaan.
EU:n suurimmat maahanmuuttajamaat Britannia, Espanja, Ranska, Saksa ja Italia toimivat myös monilta osin kiitettävällä tavalla, mutta niillä löytyi kultakin heikkoja kohtia eri erityisalueilla.
Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa maahanmuuttajien oikeuksia työpaikoilla, mahdollisuuksia pysyvään oleskeluun ja perheiden yhdistämiseen sekä rasismin ja ennakkoluulojen vastaista lainsäädäntöä. Yhteensä mitattuja ulottuvuuksia oli 140.
EU:ssa on arvioiden mukaan noin 21 miljoonaa maahanmuuttajaa. Vaikka Ruotsi ei kuulu viiteen suureen, se on viime aikoina ottanut yksin yli puolet EU:n alueelle saapuvista Irakin pakolaisista.
Maahanmuuttajien olojen kannalta viisi parasta EU-maata olivat selvityksen mukaan Ruotsi, Portugali, Belgia, Hollanti ja Suomi. Heikoimmat arvosanat saivat Latvia, Kypros, Itävalta, Kreikka ja Slovakia.
Maahanmuuttajien oikeudet osallistua paikalliseen politiikkaan olivat heikoimmat EU:n itäisissä jäsenmaissa. Saksa puolestaan parhasi huonosti, kun verrattiin diskriminaation vastaisia toimia, vaikka sellaiset on vahvasti kirjattu maan perustulakiin ja lakeihin.
Vaikka Ruotsi menestyy hyvin kansainvälisissä vertailuissa, maan sisäisessä keskustelussa on kiinnitetty runsaasti huomiota epäkohtiin. Diskriminaatiota esiintyy päivittäin muun muassa asunto- ja työmarkkinoilla, joilla vierasperäisestä nimestä on yleisesti selvää haittaa. Maahanmuuttajien vapaa oikeus valita asuinpaikkakuntansa on puolestaan kirvoittanut arvostelua suurien muuttajakeskittymien kaupungeissa kuten Malmössä.
Ruotsalaiset suurkaupungit ovat myös esimerkiksi Osloon ja Kööpenhaminaan verrattuna voimakkaan segregoituneita. Tukholmassa maahanmuuttajat asuvat esimmäkseen ankeissa laitakaupungin lähiöissä samaan aikaan kun Oslossa ja Kööpenhaminassa myös kaupunkien keskustoissa on vahva maahanmuuttajien edustus.
torstai 28. kesäkuuta 2007
Kaleva: Rajamäki pelkää Ruotsin tietä
Kaleva: Rajamäki pelkää Ruotsin tietä 28.6.2007
Turvapaikan hakijoiden määrä voi kasvaa rajusti, jos porvarihallitus liukuu turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa Ruotsin tielle, varoittaa edellisessä hallituksessa tiukkaa linjaa sisäministerinä ajanut kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.).
"Liian löysästä politiikasta voi seurata, että turvapaikan hakijoista tulee todella vaikeita ongelmia Suomessa", Rajamäki sanoo.
Hän kertoo olevansa huolissaan maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) aikeista höllentää ulkomaalaislakia.
Ensimmäiset lakimuutokset ovat tulossa jo syksyllä eduskuntaan. Lakiin aiotaan lisätä humanitaaristen syiden kategoria, jolla turvapaikan voi saada. Sisäministeriössä valmiiksi saadut muutosesitykset lähtevät lausunnolle lähipäivinä.
"Suomi ei saa tehdä Ruotsin virhettä. Siellä humanitaariset syyt väljästi huomioon ottavan linjan seurauksena etenkin irakilaisten turvapaikan hakijoiden määrä lisääntyi radikaalisti. Näin voi käydä myös Suomessa", Rajamäki sanoo.
"On myös äärettömän tärkeää osata pitää turvapaikanhakijat ja työperäiset maahanmuuttajat erillään. Nyt porvarihallituksen ruotsinkielisillä ja vihreillä ministereillä tuntuvat menevän ihanasti sekaisin pakolaiset, turvapaikanhakijat sekä työperäiset maahanmuuttajat", Rajamäki heittää.
Rajamäki kyselee, miten Vanhasen kakkoshallitus aikoo panostaa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella tehtyjen sisäasioiden esitysten etenemiseen.
"Hallituksessa on silläkin puolella työnjako-ongelmia. Maahanmuutto- ja sisäasioiden ministerien kokonaisuuden hallinnan seuraukset tulevat pian näkymään", ex-ministeri ennustaa.
Turvapaikan hakijoiden määrä voi kasvaa rajusti, jos porvarihallitus liukuu turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa Ruotsin tielle, varoittaa edellisessä hallituksessa tiukkaa linjaa sisäministerinä ajanut kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.).
"Liian löysästä politiikasta voi seurata, että turvapaikan hakijoista tulee todella vaikeita ongelmia Suomessa", Rajamäki sanoo.
Hän kertoo olevansa huolissaan maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) aikeista höllentää ulkomaalaislakia.
Ensimmäiset lakimuutokset ovat tulossa jo syksyllä eduskuntaan. Lakiin aiotaan lisätä humanitaaristen syiden kategoria, jolla turvapaikan voi saada. Sisäministeriössä valmiiksi saadut muutosesitykset lähtevät lausunnolle lähipäivinä.
"Suomi ei saa tehdä Ruotsin virhettä. Siellä humanitaariset syyt väljästi huomioon ottavan linjan seurauksena etenkin irakilaisten turvapaikan hakijoiden määrä lisääntyi radikaalisti. Näin voi käydä myös Suomessa", Rajamäki sanoo.
"On myös äärettömän tärkeää osata pitää turvapaikanhakijat ja työperäiset maahanmuuttajat erillään. Nyt porvarihallituksen ruotsinkielisillä ja vihreillä ministereillä tuntuvat menevän ihanasti sekaisin pakolaiset, turvapaikanhakijat sekä työperäiset maahanmuuttajat", Rajamäki heittää.
Rajamäki kyselee, miten Vanhasen kakkoshallitus aikoo panostaa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella tehtyjen sisäasioiden esitysten etenemiseen.
"Hallituksessa on silläkin puolella työnjako-ongelmia. Maahanmuutto- ja sisäasioiden ministerien kokonaisuuden hallinnan seuraukset tulevat pian näkymään", ex-ministeri ennustaa.
perjantai 22. kesäkuuta 2007
HS: Työministeriö lakkauttamassa vastaanottokeskuksia tarpeettomina
Helsingin Sanomat:
Työministeriö lakkauttamassa vastaanottokeskuksia tarpeettomina
Tietokulma: Valtaosa hakijoista asuu keskuksissa
Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa 2000-2007 (kuva)
22.6.2007
Turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt entistä jyrkempään laskuun tänä vuonna.
Työministeriö joutunee lopettamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia, koska jopa joka toinen vuodepaikka uhkaa jäädä tyhjäksi.
Suomesta haki turvapaikkaa 500 ihmistä tammi-toukokuussa. Koko vuoden hakijamäärä jää hieman yli tuhanteen, jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena.
Hakijoiden määrä vähenisi tällöin puoleen viime vuoteen verrattuna. Jo viime vuonna hakijoita oli 35 prosenttia vähemmän kuin 2005.
Turvapaikanhakijoiden määrä vähenee kolmatta vuotta putkeen.
Työministeriö joutui sulkemaan Punkalaitumen ja Vaasan vastaanottokeskukset sekä Tampereen keskuksen Peltolammin-yksikön jo viime vuonna. Ministeriö päätti tuolloin lakkauttaa myös Perniön keskuksen.
"Ne toimenpiteet eivät olleet riittäviä", työministeriön erikoissuunnittelija Veikko Pyykkönen kertoo.
Hänen mukaansa vaihtoehtoina on joko sulkea lisää vastaanottokeskuksia tai säilyttää keskusten määrä ennallaan, mutta pienentää niiden paikkamääriä. Näistä todennäköisempi vaihtoehto lienee kokonaisten keskusten lakkauttaminen.
"Todellisia säästöjä ei synny, ellei keskusten kiinteitä kuluja saada alas. Pelkästään paikkamääriä vähentämällä se on vaikeaa", Pyykkönen kertoo.
Päätöksiä keskusten kohtaloista lienee luvassa jo lähiviikkoina. Pyykkönen ei suostu arvioimaan, kuinka montaa keskusta uhkaa lakkauttaminen.
Vastaanottokeskuksen lakkauttaminen näkyy etenkin pienten kuntien katukuvassa ulkomaalaisten vähenemisenä. Kussakin keskuksessa on keskimäärin yli 120 vuodepaikkaa.
Suomen 13 vastaanottokeskuksen noin 1600 vuodepaikasta on tosin lähes kolmannes vapaana. Pyykkösen mukaan käyttöaste voi romahtaa 50 prosentin tuntumaan vuoden loppuun mennessä, jos paikkamäärää ei vähennetä.
Ulkomaalaisviraston tulosalueen johtajan Matti Heinosen mielestä hakijamäärän väheneminen ei ole yllätys.
Hän kertoo, että turvapaikanhakijoiden pääsy Eurooppaan ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja on vaikeutunut syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen.
"Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut teollisuusmaissa tasaisesti vuodesta 2002 lähtien. Ulkorajavalvonta on kiristynyt ja viisumin antamisen kriteerejä on tiukennettu Euroopassa", hän huomauttaa.
Heinosen mukaan myös EU:n laajeneminen on vähentänyt turvapaikanhakijoiden määrää Suomessa. Esimerkiksi Bulgariasta ja Slovakiasta tuli paljon hakijoita ennen laajenemista, mutta sen jälkeen hakijamäärät ovat romahtaneet.
Heinonen arvelee, että myös Eurodac-sormenjälkirekisteri on vähentänyt turvapaikkahakemusten määrää. Rekisteri paljastaa hakijan aiemmat hakemukset EU-maissa, Norjassa ja Islannissa vuodesta 2003 lähtien.
Turvapaikanhakijoiden määrä ei välttämättä vähene pitkään. Heinonen huomauttaa, että pelkästään Irakin tilanne voi kääntää hakijamäärän nousuun koko Euroopan tasolla.
Ruotsissa hakijoiden määrä onkin jo kasvanut pitkälti juuri irakilaisten ansiosta.
"Ruotsissa oli viime vuonna kymmenkertainen määrä hakijoita Suomeen verrattuna. Tänä vuonna ero näyttää olevan 30-kertainen", Heinonen huomauttaa.
Pyykkösen ja Heinosen mukaan Ruotsin mahdolliset ratkaisut saattavat lisätä hakijoiden määrää Suomessa.
"Ruotsin suhteellisen uusi hallitus voi tehdä liikkeitä, jotka saattavat vaikuttaa suoraan Suomeen. Kokemuksesta tiedämme, että kun yksi maa tiukentaa toimiaan, hakijoiden määrä kääntyy siinä maassa laskuun, mutta sen naapurimaissa nousuun", Heinonen huomauttaa.
------------
Turvapaikanhakija on ihminen, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta oman maansa ulkopuolella jättämällä turvapaikkahakemuksen tiettyyn maahan.
Valtaosa turvapaikanhakijoista asuu hakemuksen käsittelyn ajan jossakin Suomen 13 vastaanottokeskuksesta.
Turvapaikanhakija voi hakea toimeentulotukea vastaanottokeskuksesta. Tuki on 10–15 prosenttia pienempi kuin Suomessa pysyvästi asuvien vähimmäistuki. Turvapaikan hakijan on tuen avulla tai muuten itse kustannettava ruokansa, vaatetuksensa ja liikkumisensa.
Turvapaikanhakija voi myös asua sukulaistensa tai tuttaviensa luona. Silloin hänen on itse maksettava asumiskulunsa.
Vastaanottokeskusten kustannukset olivat viime vuonna kaikkiaan 23,8 miljoonaa euroa.
Turvapaikan tai oleskeluluvan saanut hakija muuttaa usein vastaanottokeskuksesta kunnan asuntoon. Kielteisen päätöksen saaneiden hakijoiden on yleensä poistuttava maasta.
Viime vuonna 618 turvapaikanhakijaa sai myönteisen päätöksen ja 1 481 kielteisen.
Suomi ottaa myös kiintiöpakolaisia, joille YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman. Valtion talousarvioon on varattu rahoitus 750 kiintiöpakolaisen ottamiseen vuosittain.
Kiintiö on jäänyt 50–100 ihmisellä vajaaksi 2001, 2002, 2004, 2005 ja 2006. Ministeriöt ovat ilmoittaneet täydentävänsä viime vuonna vajaaksi jäänyttä kiintiötä tämän vuoden aikana.
torstai 21. kesäkuuta 2007
HS: Yhä harvempi hakee turvapaikkaa Suomesta
Helsingin Sanomat:
Yhä harvempi hakee turvapaikkaa Suomesta
21.6.2007
Turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt entistä jyrkempään laskuun tänä vuonna.
Työministeriö joutunee lopettamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia, koska jopa joka toinen vuodepaikka uhkaa jäädä tyhjäksi.
Suomesta haki turvapaikkaa 500 ihmistä tammi–toukokuussa. Koko vuoden hakijamäärä jää hieman yli tuhanteen, jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena.
Hakijoiden määrä vähenisi tällöin puoleen viime vuoteen verrattuna. Jo viime vuonna hakijoita oli 35 prosenttia vähemmän kuin 2005.
Turvapaikanhakijoiden määrä vähenee kolmatta vuotta putkeen.
Työministeriö joutui sulkemaan Punkalaitumen ja Vaasan vastaanottokeskukset sekä Tampereen keskuksen Peltolammin-yksikön jo viime vuonna. Ministeriö päätti tuolloin lakkauttaa myös Perniön keskuksen.
Nyt vaihtoehtoina on joko sulkea lisää vastaanottokeskuksia tai pienentää niiden paikkamääriä, työministeriön erikoissuunnittelija Veikko Pyykkönen kertoo.
Todennäköisempi vaihtoehto lienee kokonaisten keskusten lakkauttaminen.
Päätöksiä keskusten kohtaloista lienee luvassa jo lähiviikkoina. Pyykkönen ei suostu arvioimaan, kuinka montaa keskusta uhkaa lakkauttaminen.
Suomen 13 vastaanottokeskuksen noin 1600 vuodepaikan käyttöaste voi romahtaa 70 prosentista 50 prosentin tuntumaan, jos paikkamäärää ei vähennetä.
Ulkomaalaisviraston tulosalueen johtajan Matti Heinosen mielestä hakijamäärän väheneminen ei ole yllätys.
Hän kertoo, että turvapaikanhakijoiden pääsy Eurooppaan ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja on vaikeutunut syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen.
Turvapaikanhakijoiden määrä ei välttämättä vähene pitkään. Heinonen huomauttaa, että pelkästään Irakin tilanne voi kääntää hakijamäärän nousuun koko Euroopan tasolla.
Ruotsissa hakijoiden määrä onkin jo kasvanut pitkälti juuri irakilaisten ansiosta.
"Ruotsissa oli viime vuonna kymmenkertainen määrä hakijoita Suomeen verrattuna. Tänä vuonna ero näyttää olevan 30-kertainen", Heinonen huomauttaa.
Pyykkösen ja Heinosen mukaan Ruotsin mahdolliset ratkaisut saattavat lisätä hakijoiden määrää Suomessa.
"Ruotsin suhteellisen uusi hallitus voi tehdä liikkeitä, jotka saattavat vaikuttaa suoraan Suomeen. Kokemuksesta tiedämme, että kun yksi maa tiukentaa toimiaan, hakijoiden määrä kääntyy siinä maassa laskuun, mutta sen naapurimaissa nousuun", Heinonen huomauttaa.
lauantai 16. kesäkuuta 2007
HS: EU kaavailee pakolaisten sirottelua maasta toiseen
Helsingin Sanomat kirjoittaa EU:n pohtivan pakolaisten jakamista jäsenmaiden kesken. Komission ehdotuksen eli ns. vihreän kirjan mukaan pakolainen voisi joutua muuttamaan Euroopassa maasta toiseen. EU aikoo myös yhtenäistää turvapaikan myöntämisen perusteet. Kolmas uudistus olisi koko EU-alueen kattava oikeus turvapaikkaan esimerkiksi huonon terveydentilan tai vanhuuden takia, vaikka ei olisikaan varsinaista suojelun tarvetta.
Helsingin Sanomat:
EU kaavailee pakolaisten sirottelua maasta toiseen
16.6.2007
Vihreä kirja - Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuus
Bryssel 6.6.2007
Euroopan unioni pohtii pakolaisten ja muiden suojeluun oikeutettujen tasapuolista jakamista jäsenmaiden kesken.
Tulevaisuuden pakolainen saattaa suunnitelman toteutuessa joutua muuttamaan Euroopan unionin yhdestä jäsenmaasta toiseen.
[...]
Vihreä kirja on komission ehdotus, jonka on tarkoitus tehdä unionin 27 jäsenmaan kirjavista turvapaikkamenettelyistä yksi yhtenäinen ja tasapuolinen järjestelmä.
Nykyisellään turvapaikkahakemukset jakautuvat epätasaisesti unionimaiden kesken. Esimerkiksi Ruotsiin jätetään vuosittain noin 20 000 turvapaikkahakemusta, kun taas Viro vastaanotti viime vuonna vain viisi hakemusta.
[...]
Lisäksi unioni suunnittelee jäsenilleen yhteistä turvapaikkahakemusten käsittelyjärjestelmää, joka yhtenäistäisi myös turvapaikan myöntämisen perusteita.
Nyt jokainen EU-maa päättää itselleen jätetyistä turvapaikkahakemuksista, mikä puolestaan johtaa EU:n mukaan niin sanottuun turvapaikkaturismiin: turvapaikanhakijat matkustavat EU-maasta toiseen ja jättävät hakemuksia sinne tänne.
"Turvapaikkakäytäntöjen yhtäläistäminen on kannatettavaa, kunhan järjestelmää ei yhtenäistetä heikoimman eurooppalaisen mallin mukaan", [Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja] Kim Remitz toteaa.
Komission kolmas uudistus olisi yhtäläisen, koko EU-alueella pätevän aseman antaminen sekä pakolaisille että niille, joilla on oikeus suojeluun niin sanottujen muiden syiden perusteella. Hakija voi saada turvapaikan esimerkiksi huonon terveydentilan tai vanhuuden takia, vaikka hänellä ei olisikaan varsinaista suojelun tarvetta.
Yhtäläinen asema takaisi, että kaikilla suojeluun oikeutetuilla olisi samat oikeudet esimerkiksi EU-maiden työmarkkinoilla. Nyt osa unionin jäsenistä sallii suojeluun oikeutettujen työskennellä, osa taas rajoittaa työskentelyä.
[...]
Helsingin Sanomat:
EU kaavailee pakolaisten sirottelua maasta toiseen
16.6.2007
Vihreä kirja - Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuus
Bryssel 6.6.2007
Euroopan unioni pohtii pakolaisten ja muiden suojeluun oikeutettujen tasapuolista jakamista jäsenmaiden kesken.
Tulevaisuuden pakolainen saattaa suunnitelman toteutuessa joutua muuttamaan Euroopan unionin yhdestä jäsenmaasta toiseen.
[...]
Vihreä kirja on komission ehdotus, jonka on tarkoitus tehdä unionin 27 jäsenmaan kirjavista turvapaikkamenettelyistä yksi yhtenäinen ja tasapuolinen järjestelmä.
Nykyisellään turvapaikkahakemukset jakautuvat epätasaisesti unionimaiden kesken. Esimerkiksi Ruotsiin jätetään vuosittain noin 20 000 turvapaikkahakemusta, kun taas Viro vastaanotti viime vuonna vain viisi hakemusta.
[...]
Lisäksi unioni suunnittelee jäsenilleen yhteistä turvapaikkahakemusten käsittelyjärjestelmää, joka yhtenäistäisi myös turvapaikan myöntämisen perusteita.
Nyt jokainen EU-maa päättää itselleen jätetyistä turvapaikkahakemuksista, mikä puolestaan johtaa EU:n mukaan niin sanottuun turvapaikkaturismiin: turvapaikanhakijat matkustavat EU-maasta toiseen ja jättävät hakemuksia sinne tänne.
"Turvapaikkakäytäntöjen yhtäläistäminen on kannatettavaa, kunhan järjestelmää ei yhtenäistetä heikoimman eurooppalaisen mallin mukaan", [Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja] Kim Remitz toteaa.
Komission kolmas uudistus olisi yhtäläisen, koko EU-alueella pätevän aseman antaminen sekä pakolaisille että niille, joilla on oikeus suojeluun niin sanottujen muiden syiden perusteella. Hakija voi saada turvapaikan esimerkiksi huonon terveydentilan tai vanhuuden takia, vaikka hänellä ei olisikaan varsinaista suojelun tarvetta.
Yhtäläinen asema takaisi, että kaikilla suojeluun oikeutetuilla olisi samat oikeudet esimerkiksi EU-maiden työmarkkinoilla. Nyt osa unionin jäsenistä sallii suojeluun oikeutettujen työskennellä, osa taas rajoittaa työskentelyä.
[...]
keskiviikko 30. toukokuuta 2007
Monitori: Ruotsi kantaa vastuunsa
Monitori 2/2007: Naapuri kantaa vastuunsa - Ruotsin maahanmuuttohallinto keskitetään
Ruotsiin odotetaan tänä vuonna 40 000 turvapaikanhakijaa, joista arviolta puolet pakenee Irakin sotaa. Useimmat heistä tulevat jäädäkseen.
Viime vuonna Ruotsin Siirtolaisvirasto hyväksyi 42 prosenttia kaikista ja 80 prosenttia irakilaisten turvapaikkahakemuksista. Virasto ennustaa käytännön pysyvän lähivuosina ennallaan.
Suomalaisittain huikeista luvuistaan huolimatta Ruotsi ei ole sulkemassa rajojaan, pikemminkin päinvastoin:
maan hallitus nosti vastikään pakolaiskiintiötään kahdella sadalla 1 900:aan. Sen sijaan se perää vastuunottoa myös muilta EU-mailta:
– Yli kaksi miljoonaa irakilaista on paossa, emmekä näe ahdingolle loppua. Useampien jäsenmaiden on osoitettava solidaarisuutta ja lisättävä tukeaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n työlle Irakin lähialueilla, maahanmuuttoministeri Tobias Billströmin neuvonantaja Minna Ljunggren kiirehtii.
Oikeusministeriön alainen maahanmuuttoministeri vastaa myös pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä alan kansainvälisestä yhteistyöstä.
Kaiken kaikkiaan Ruotsi myönsi viime vuonna oleskeluluvan yli 86 400 ulkomaalaisille, joista vajaat 24 500 oli turvapaikanhakijoita, heidän omaisiaan sekä kiintiöpakolaisia. Lisäksi reilut 4 400 turvapaikanhakijaa sai tilapäisen luvan jäädä maahan. Pakolaisuuden tai siihen verrattavan syyn perusteella noin 11 400 irakilaista sai viime vuonna oleskeluluvan Ruotsiin.
Kotouttamisvirasto sulkee ovensa
Ruotsin pakolaisia vastaanottava ja kotouttava koneisto on uuden tilanteen edessä: aiemmin Siirtolaisvirasto on hoitanut turvapaikkatutkinnan, turvapaikanhakijoiden majoittamisen, käännytettyjen ja karkotettavien palautukset, pakolaisten vapaaehtoisen paluumuuton tukemisen sekä muun viisumi-, oleskelulupa- ja kansalaisuushallinnon.
Ensi heinäkuusta lähtien se hallinnoi myös oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten otouttamista, kun asiasta tähän asti vastannut Kotouttamisvirasto lakkautetaan hallinnon tehostamiseksi. Operationaalinen kotouttamisvastuu on kuitenkin lääninhallituksilla, jotka sopivat alueensa kuntien kanssa yksityiskohdista. Työ-, opetus- ja muiden viranomaisten rooli kotouttamisen kentässä täsmentyy myöhemmin.
Kriitikoiden mielestä uutta järjestelmää opetellaan mahdollisimman huonoon aikaan: viranomaiset arvioivat tarvitsevansa ensi vuodeksi 40 000 kuntapaikkaa uusille pakolaisille, mutta tarjonta on niukkaa, sillä useat kunnat kieltäytyvät vastaanottamasta pakolaisia. Hälyttävin tilanne on yksintulleilla lapsilla, joita huolii vain 14 kaikista Ruotsin 290 kunnasta.
Helmikuun lopussa kolmisensataa lasta odotti tilapäismajoituksessa muuttoa luvattuun kotikuntaan. Samaan aikaan Ruotsiin saapuu viikoittain kolmisenkymmentä alaikäistä turvapaikanhakijaa, joista iso osa on irakilaisnuorukaisia.
Työtä ja toimeentuloa
Pakolaisten kotouttamista mutkistaa se, että 60 prosenttia turvapaikanhakijoista järjestää majoituksensa itse. Käytännössä se tarkoittaa sukulointia Suur-Tukholman, Göteborgin tai Malmön lähiöissä. Oleskeluluvan saatuaan useimmat jäävät niille sijoilleen, vaikkei näillä entuudestaan paljon siirtolaisia asuttavilla kunnilla ole rahkeita tarjota uusille asukkailleen kunnon asuntoja, koulutusta tai työtä.
Tilanteen korjaamiseksi oppositio turvautuisi valtion ohjaukseen. Hallitus ei sitä vastoin halua rajoittaa sen enempää turvapaikanhakijoiden oikeutta valita asuinpaikkaansa kuin kuntien lupaa kieltäytyä pakolaisten vastaanottamisesta. Se uskoo alistukseen ja pakolaisten omaan kykyyn hakeutua toisaalle Ruotsiin työn ja toimeentulon perässä.
Hallituksen kotouttamispolitiikan ytimessä onkin työllistyminen, johon pyritään muun muassa poistamalla pakolaisilta työnantajamaksut kolmelta ensimmäiseltä vuodelta. Kotouttamis- ja tasa-arvoministeri Nyamko Sabuni kokeiluttaa julkisella sektorilla nimettömiä työhakemuksia syrjinnän ehkäisemiseksi.
Ministeri Tobias Billström haluaa raivata tietä työperäiselle maahanmuutolle:
– Ruotsiin on voitava tulla nykyistä jouhevammin muutenkin kuin turvapaikanhakijana. Työnantajien on myös voitava itse päättää, ketä haluavat töihinsä palkata, Minna Ljunggren linjaa.
Lisätietoa Ruotsin maahanmuuttohallinnosta
Maahanmuuttoviraston kotisivut: www.migrationsverket.se
Kotouttamisviraston sivut 30.6.2007 asti: www.integrationsverket.se
Hallituksen pakolais-, maahanmuutto- ja kotouttamisasioista vastaavat
ministerit: www.regeringen.se/sb/d/1483
Teksti Tiina Kirkas
Ruotsiin odotetaan tänä vuonna 40 000 turvapaikanhakijaa, joista arviolta puolet pakenee Irakin sotaa. Useimmat heistä tulevat jäädäkseen.
Viime vuonna Ruotsin Siirtolaisvirasto hyväksyi 42 prosenttia kaikista ja 80 prosenttia irakilaisten turvapaikkahakemuksista. Virasto ennustaa käytännön pysyvän lähivuosina ennallaan.
Suomalaisittain huikeista luvuistaan huolimatta Ruotsi ei ole sulkemassa rajojaan, pikemminkin päinvastoin:
maan hallitus nosti vastikään pakolaiskiintiötään kahdella sadalla 1 900:aan. Sen sijaan se perää vastuunottoa myös muilta EU-mailta:
– Yli kaksi miljoonaa irakilaista on paossa, emmekä näe ahdingolle loppua. Useampien jäsenmaiden on osoitettava solidaarisuutta ja lisättävä tukeaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n työlle Irakin lähialueilla, maahanmuuttoministeri Tobias Billströmin neuvonantaja Minna Ljunggren kiirehtii.
Oikeusministeriön alainen maahanmuuttoministeri vastaa myös pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä alan kansainvälisestä yhteistyöstä.
Kaiken kaikkiaan Ruotsi myönsi viime vuonna oleskeluluvan yli 86 400 ulkomaalaisille, joista vajaat 24 500 oli turvapaikanhakijoita, heidän omaisiaan sekä kiintiöpakolaisia. Lisäksi reilut 4 400 turvapaikanhakijaa sai tilapäisen luvan jäädä maahan. Pakolaisuuden tai siihen verrattavan syyn perusteella noin 11 400 irakilaista sai viime vuonna oleskeluluvan Ruotsiin.
Kotouttamisvirasto sulkee ovensa
Ruotsin pakolaisia vastaanottava ja kotouttava koneisto on uuden tilanteen edessä: aiemmin Siirtolaisvirasto on hoitanut turvapaikkatutkinnan, turvapaikanhakijoiden majoittamisen, käännytettyjen ja karkotettavien palautukset, pakolaisten vapaaehtoisen paluumuuton tukemisen sekä muun viisumi-, oleskelulupa- ja kansalaisuushallinnon.
Ensi heinäkuusta lähtien se hallinnoi myös oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten otouttamista, kun asiasta tähän asti vastannut Kotouttamisvirasto lakkautetaan hallinnon tehostamiseksi. Operationaalinen kotouttamisvastuu on kuitenkin lääninhallituksilla, jotka sopivat alueensa kuntien kanssa yksityiskohdista. Työ-, opetus- ja muiden viranomaisten rooli kotouttamisen kentässä täsmentyy myöhemmin.
Kriitikoiden mielestä uutta järjestelmää opetellaan mahdollisimman huonoon aikaan: viranomaiset arvioivat tarvitsevansa ensi vuodeksi 40 000 kuntapaikkaa uusille pakolaisille, mutta tarjonta on niukkaa, sillä useat kunnat kieltäytyvät vastaanottamasta pakolaisia. Hälyttävin tilanne on yksintulleilla lapsilla, joita huolii vain 14 kaikista Ruotsin 290 kunnasta.
Helmikuun lopussa kolmisensataa lasta odotti tilapäismajoituksessa muuttoa luvattuun kotikuntaan. Samaan aikaan Ruotsiin saapuu viikoittain kolmisenkymmentä alaikäistä turvapaikanhakijaa, joista iso osa on irakilaisnuorukaisia.
Työtä ja toimeentuloa
Pakolaisten kotouttamista mutkistaa se, että 60 prosenttia turvapaikanhakijoista järjestää majoituksensa itse. Käytännössä se tarkoittaa sukulointia Suur-Tukholman, Göteborgin tai Malmön lähiöissä. Oleskeluluvan saatuaan useimmat jäävät niille sijoilleen, vaikkei näillä entuudestaan paljon siirtolaisia asuttavilla kunnilla ole rahkeita tarjota uusille asukkailleen kunnon asuntoja, koulutusta tai työtä.
Tilanteen korjaamiseksi oppositio turvautuisi valtion ohjaukseen. Hallitus ei sitä vastoin halua rajoittaa sen enempää turvapaikanhakijoiden oikeutta valita asuinpaikkaansa kuin kuntien lupaa kieltäytyä pakolaisten vastaanottamisesta. Se uskoo alistukseen ja pakolaisten omaan kykyyn hakeutua toisaalle Ruotsiin työn ja toimeentulon perässä.
Hallituksen kotouttamispolitiikan ytimessä onkin työllistyminen, johon pyritään muun muassa poistamalla pakolaisilta työnantajamaksut kolmelta ensimmäiseltä vuodelta. Kotouttamis- ja tasa-arvoministeri Nyamko Sabuni kokeiluttaa julkisella sektorilla nimettömiä työhakemuksia syrjinnän ehkäisemiseksi.
Ministeri Tobias Billström haluaa raivata tietä työperäiselle maahanmuutolle:
– Ruotsiin on voitava tulla nykyistä jouhevammin muutenkin kuin turvapaikanhakijana. Työnantajien on myös voitava itse päättää, ketä haluavat töihinsä palkata, Minna Ljunggren linjaa.
Lisätietoa Ruotsin maahanmuuttohallinnosta
Maahanmuuttoviraston kotisivut: www.migrationsverket.se
Kotouttamisviraston sivut 30.6.2007 asti: www.integrationsverket.se
Hallituksen pakolais-, maahanmuutto- ja kotouttamisasioista vastaavat
ministerit: www.regeringen.se/sb/d/1483
Teksti Tiina Kirkas
perjantai 18. toukokuuta 2007
Sivistys.net: Thors: Kielitaitovaatimukset tarkistetaan
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors lupaa, että kansalaisuuden ehtona olevat kielitaidon vaatimukset otetaan tarkasteluun.
– On tutkittava, onko vaatimustaso kohtuuton, Thors sanoi.
keskiviikko 25. huhtikuuta 2007
HS: Rasistinen rikos johtaa tuomioon hyvin harvoin
Helsingin Sanomat: Rasistinen rikos johtaa tuomioon hyvin harvoin 25.4.2007
Rasistinen rikos johtaa hyvin harvoin tuomioon.
Poliisiammattikorkeakoulun viimevuotisen selvityksen mukaan Suomessa kirjattiin 2005 poliisiasiain tietojärjestelmään 669 rasistisia piirteitä sisältänyttä rikosta. Niistä puolet oli poliisi itse merkinnyt rasismikoodilla. Loput löytyivät selvityksen tekijöiden luokittelun perusteella.
Rasistisiksi rikoksiksi he määrittelivät ne, joissa ihminen oli joutunut rikoksen uhriksi sen vuoksi, että hän poikkesi ihonväriltään, rodultaan tai etniseltä alkuperältään rikoksen tekijästä.
Määrittely on rikoslain pykälää laveampi.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat eivät selvittäneet, kuinka moni rasistinen rikos johtaa syytteeseen ja lopulta oikeuden langettamaan tuomioon. Asia ei käy suoraan ilmi myöskään Tilastokeskuksen oikeustilastosta, mutta sitä kautta voidaan tarkastella kuinka paljon rasismituomioita ylipäänsä annetaan Suomessa vuositasolla.
Helsingin Sanomat pyysi Tilastokeskusta selvittämään rasismituomiot kolmen rikoslain kohdan mukaan vuodelta 2005. Pykälät koskivat kiihottamista kansanryhmää vastaan, syrjintää ja tuomion koventamista rasismin tai muukalaisvihan perusteella.
Tulos oli odotusten mukainen: Suomessa langetettiin tuomio 17 oikeusjutussa 25 ihmiselle rasismipykälien perusteella. Heistä 12 sai sakkoa syrjinnän vuoksi, viisi syytettä syrjinnästä hylättiin. Yhteensä 13 tuomitun oikeudessa saama tuomio koveni rasistisen motiivin takia.
Vaikka Poliisiammattikorkeakoulun keräämät rasistisia piirteitä sisältäneet rikokset ja oikeustilaston tuomiot eivät ole suoraan verrannollisia lukuja, voidaan niiden perusteella kuitenkin arvioida, että rasistisia rikoksia tapahtuu Suomessa paljon enemmän kuin niistä annetaan tuomioita.
Koska rasistisista rikoksista nostettuja syytteitä hylättiin tarkasteluvuonna oikeudessa vain viisi kappaletta, on siitä pääteltävissä, etteivät jutut koskaan etene oikeuden käsittelyyn asti.
"Tuomioistuimeen niillä on korkea kynnys. Ehkä syyttäjäpuoli lähtee siitä, ettei näyttö riittäisi", Helsingin käräjäoikeuden laamanni Kauko Huttunen pohtii. Hänen mukaansa kukaan ei ole tutkinut rasististen rikosten etenemistä Suomen oikeusjärjestelmässä.
Eniten tekoja, joissa selvityksen mukaan arvioitiin olevan rasistisia piirteitä, tapahtui Helsingissä.
Niitä oli 175. Samana vuonna pääkaupungissa tuomittiin niistä vain kuusi ihmistä.
"Tuo on hurja luku, joka vaatisi tarkempaa selvittämistä", Helsingin syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka huomauttaa. Hänen mukaansa Helsingissä ei ole tehty rikoksia vastaavaa määrää syyttämättäjättämispäätöksiä.
Ylikomisario Mia Poutanen sisäministeriön poliisiosastolta sanoo, että poliisin tietoon tulleista teoista, joissa rikoksen tekovaiheessa epäillään olevan rasistinen motiivi, ovat suurimmaksi osaksi eriasteisia pahoinpitelyjä, vahingontekoja, kunnianloukkauksia tai laittomia uhkauksia.
Vahingonteot ja lievät pahoinpitelyt ovat sen tyyppisiä rikoksia, joista tulee vähemmän tuomioita kuin poliisille tehdään rikosilmoituksia.
Syitä on monia. Esimerkiksi lievissä pahoinpitelyssä ja vahingonteossa asianosaiset voivat sopia jutun tutkintaprosessin aikana ja epäilty pahoinpitely saattaa tutkinnassa osoittautua lieväksi. Silloin juttu muuttuu asianomistajarikokseksi, eikä johda syytteeseen, ellei uhri sitä vaadi.
Moni pahoinpitely ja vahingonteko jäävät selvittämättä senkin takia, ettei tekijää saada koskaan selville.
Rasistinen rikos johtaa hyvin harvoin tuomioon.
Poliisiammattikorkeakoulun viimevuotisen selvityksen mukaan Suomessa kirjattiin 2005 poliisiasiain tietojärjestelmään 669 rasistisia piirteitä sisältänyttä rikosta. Niistä puolet oli poliisi itse merkinnyt rasismikoodilla. Loput löytyivät selvityksen tekijöiden luokittelun perusteella.
Rasistisiksi rikoksiksi he määrittelivät ne, joissa ihminen oli joutunut rikoksen uhriksi sen vuoksi, että hän poikkesi ihonväriltään, rodultaan tai etniseltä alkuperältään rikoksen tekijästä.
Määrittely on rikoslain pykälää laveampi.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat eivät selvittäneet, kuinka moni rasistinen rikos johtaa syytteeseen ja lopulta oikeuden langettamaan tuomioon. Asia ei käy suoraan ilmi myöskään Tilastokeskuksen oikeustilastosta, mutta sitä kautta voidaan tarkastella kuinka paljon rasismituomioita ylipäänsä annetaan Suomessa vuositasolla.
Helsingin Sanomat pyysi Tilastokeskusta selvittämään rasismituomiot kolmen rikoslain kohdan mukaan vuodelta 2005. Pykälät koskivat kiihottamista kansanryhmää vastaan, syrjintää ja tuomion koventamista rasismin tai muukalaisvihan perusteella.
Tulos oli odotusten mukainen: Suomessa langetettiin tuomio 17 oikeusjutussa 25 ihmiselle rasismipykälien perusteella. Heistä 12 sai sakkoa syrjinnän vuoksi, viisi syytettä syrjinnästä hylättiin. Yhteensä 13 tuomitun oikeudessa saama tuomio koveni rasistisen motiivin takia.
Vaikka Poliisiammattikorkeakoulun keräämät rasistisia piirteitä sisältäneet rikokset ja oikeustilaston tuomiot eivät ole suoraan verrannollisia lukuja, voidaan niiden perusteella kuitenkin arvioida, että rasistisia rikoksia tapahtuu Suomessa paljon enemmän kuin niistä annetaan tuomioita.
Koska rasistisista rikoksista nostettuja syytteitä hylättiin tarkasteluvuonna oikeudessa vain viisi kappaletta, on siitä pääteltävissä, etteivät jutut koskaan etene oikeuden käsittelyyn asti.
"Tuomioistuimeen niillä on korkea kynnys. Ehkä syyttäjäpuoli lähtee siitä, ettei näyttö riittäisi", Helsingin käräjäoikeuden laamanni Kauko Huttunen pohtii. Hänen mukaansa kukaan ei ole tutkinut rasististen rikosten etenemistä Suomen oikeusjärjestelmässä.
Eniten tekoja, joissa selvityksen mukaan arvioitiin olevan rasistisia piirteitä, tapahtui Helsingissä.
Niitä oli 175. Samana vuonna pääkaupungissa tuomittiin niistä vain kuusi ihmistä.
"Tuo on hurja luku, joka vaatisi tarkempaa selvittämistä", Helsingin syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka huomauttaa. Hänen mukaansa Helsingissä ei ole tehty rikoksia vastaavaa määrää syyttämättäjättämispäätöksiä.
Ylikomisario Mia Poutanen sisäministeriön poliisiosastolta sanoo, että poliisin tietoon tulleista teoista, joissa rikoksen tekovaiheessa epäillään olevan rasistinen motiivi, ovat suurimmaksi osaksi eriasteisia pahoinpitelyjä, vahingontekoja, kunnianloukkauksia tai laittomia uhkauksia.
Vahingonteot ja lievät pahoinpitelyt ovat sen tyyppisiä rikoksia, joista tulee vähemmän tuomioita kuin poliisille tehdään rikosilmoituksia.
Syitä on monia. Esimerkiksi lievissä pahoinpitelyssä ja vahingonteossa asianosaiset voivat sopia jutun tutkintaprosessin aikana ja epäilty pahoinpitely saattaa tutkinnassa osoittautua lieväksi. Silloin juttu muuttuu asianomistajarikokseksi, eikä johda syytteeseen, ellei uhri sitä vaadi.
Moni pahoinpitely ja vahingonteko jäävät selvittämättä senkin takia, ettei tekijää saada koskaan selville.
maanantai 16. huhtikuuta 2007
Maahanmuuttovirasto: Ratkaisukäytännöt perhesideasioissa
Ulkomaalaisviraston (nyk. Maahanmuuttovirasto) tiedote oleskeluluvan myöntämisestä perhesiteiden vuoksi. Viraston ylijohtaja Jorma Vuorio vastaa viraston saamaan kritiikkiin, jonka on aiheuttanut eri kulttuureista kotoisin olevien ihmisten toisenlainen käsitys perheenjäsenestä. Vuorion mukaan nykyisen lain aikana virasto ei voi laajentaa perhekäsitystä suomalaisen ydinperheen ulkopuolelle.
Maahanmuuttovirasto:
Ylijohtaja Jorma Vuorio: Ratkaisukäytännöt perhesideasioissa
16.4.2007
Ylijohtaja Jorma Vuorio: Ratkaisukäytännöt perhesideasioissa
Ulkomaalaisvirastoa on julkisuudessa arvosteltu kriittisesti ratkaisukäytännöstä, jota se noudattaa perhesiteen perusteella myönnettävissä oleskeluluvissa.
Viraston saama palaute ja julkisuudessa käyty keskustelu herättävät päätöksentekijässä kysymyksiä. Eikö samankaltaisessa tilanteessa olevia hakijoita tarvitsekaan pitää yhdenvertaisessa asemassa? Pitääkö luvan myöntämisessä ottaa huomioon se, kuinka vaikutusvaltaisia tukijoita jollakin sattuu olemaan tai kuinka paljon hän saa asialleen julkisuutta?
Pidämme itsestään selvänä sitä, että virasto noudattaa lakia ja reagoi hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin silloin, kun ne linjaavat lain soveltamiskäytäntöä. Oman näkemyksemme mukaan päätöksenteon täytyy olla yhdenmukaista ja oikeusvarmaa. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että samanlaisissa tilanteissa kaikkiin asiakkaisiin lakia sovelletaan samalla tavalla.
Perhesiteitä koskevissa valitusasioissa korkein hallinto-oikeus on vahvistanut useita Ulkomaalaisviraston tekemiä päätöksiä, ja linjannut näin soveltamiskäytäntöä.
Laki ei aina vastaa yksittäisen ihmisen näkemyksiä ja odotuksia. Toisaalta kritiikki päätöksentekoon voi johtua osittain siitäkin, että lain sisältö ei ole tuttu. Sen vuoksi haluan nostaa esiin muutamia ulkomaalaislain perhesidesäännöksien ydinkohtia.
Kenelle oleskelulupa perhesiteen perusteella
Pääsääntö on, että ensimmäistä oleskelulupaa on haettava ulkomailla ennen Suomeen tuloa. Perhesiteen perusteella luvan voivat saada aviopuoliso, rekisteröity parisuhdekumppani, avopuoliso ja alle 18-vuotias naimaton huollossa oleva lapsi. Nykyisen ulkomaalaislain perusteluissa lähdettiin nimenomaan siitä, että perheenjäsenen määritelmä sisältää suomalaisen perhekäsitteen mukaiset ydinperheen jäsenet. Pettymyksiä tuottaa se, että perheenjäsenten piiri ei vastaa eri kulttuureista kotoisin olevien ihmisten käsitystä perheenjäsenestä.
Poikkeuksellisesti muukin omainen voi saada oleskeluluvan, jos hänen tarkoituksenaan on Suomessa jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai jos hän on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta sukulaisestaan. Tämäkin koskee vain niitä, joiden Suomessa oleva sukulainen on Suomen kansalainen tai oleskeluluvan pakolaisuuden, suojelun tarpeen tai tilapäisen suojelun perusteella saanut ulkomaalainen. Muilla perusteilla luvan saaneiden omaisilla tätä oikeutta ei ole.
Täysi riippuvuus Suomessa asuvaan sukulaiseen ei synny pelkästään sillä perusteella, että ulkomailla asuva henkilö ei enää kykene elämään kotimaassaan itsenäisesti siten kuin on tottunut. Kun riippuvuussuhteen laatua arvioidaan, otetaan huomioon se, voiko henkilö saada apua tai hoitoa omassa kotimaassaan ja voiko Suomessa oleva sukulainen auttaa häntä esimerkiksi lähettämällä rahaa kotimaahan. Merkittävää riippuvuussuhteen arvioinnissa on myös se, onko juuri Suomessa asuva sukulainen ainoa, joka voi hoitoa tai apua tarjota.
Jos hakija saa perhesidehakemukseensa kielteisen päätöksen, voi hän tehdä uuden hakemuksen muilla perusteilla, jos sellaisia on. Kun sukuyhteys nähdään ja koetaan inhimillisenä, läheisenä asiana, kielteisen perhesidepäätöksen saanut saattaa hakea uutta lupaa yksilöllisestä, inhimillisen syystä. Tällä perusteella oleskelulupia voidaan myöntää, mutta laki on varsin tiukka. Lisäksi lain perusteluissa on erityisesti todettu, että lainkohdan soveltamisella ei saa olla tarkoituksena ohittaa perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien edellytyksiä.
Lopuksi
Jos halutaan, että oleskelulupakäytännöt ovat Suomessa nykyistä väljemmät esimerkiksi siten, että maahan voi tulla turistina ja hakea oleskelulupaa vasta täällä tai että perhekäsitys on laajempi kuin suomalainen ydinperhe, tarvitaan lainsäädännön muutoksia.
Maahanmuuttovirasto:
Ylijohtaja Jorma Vuorio: Ratkaisukäytännöt perhesideasioissa
16.4.2007
Ylijohtaja Jorma Vuorio: Ratkaisukäytännöt perhesideasioissa
Ulkomaalaisvirastoa on julkisuudessa arvosteltu kriittisesti ratkaisukäytännöstä, jota se noudattaa perhesiteen perusteella myönnettävissä oleskeluluvissa.
Viraston saama palaute ja julkisuudessa käyty keskustelu herättävät päätöksentekijässä kysymyksiä. Eikö samankaltaisessa tilanteessa olevia hakijoita tarvitsekaan pitää yhdenvertaisessa asemassa? Pitääkö luvan myöntämisessä ottaa huomioon se, kuinka vaikutusvaltaisia tukijoita jollakin sattuu olemaan tai kuinka paljon hän saa asialleen julkisuutta?
Pidämme itsestään selvänä sitä, että virasto noudattaa lakia ja reagoi hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin silloin, kun ne linjaavat lain soveltamiskäytäntöä. Oman näkemyksemme mukaan päätöksenteon täytyy olla yhdenmukaista ja oikeusvarmaa. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että samanlaisissa tilanteissa kaikkiin asiakkaisiin lakia sovelletaan samalla tavalla.
Perhesiteitä koskevissa valitusasioissa korkein hallinto-oikeus on vahvistanut useita Ulkomaalaisviraston tekemiä päätöksiä, ja linjannut näin soveltamiskäytäntöä.
Laki ei aina vastaa yksittäisen ihmisen näkemyksiä ja odotuksia. Toisaalta kritiikki päätöksentekoon voi johtua osittain siitäkin, että lain sisältö ei ole tuttu. Sen vuoksi haluan nostaa esiin muutamia ulkomaalaislain perhesidesäännöksien ydinkohtia.
Kenelle oleskelulupa perhesiteen perusteella
Pääsääntö on, että ensimmäistä oleskelulupaa on haettava ulkomailla ennen Suomeen tuloa. Perhesiteen perusteella luvan voivat saada aviopuoliso, rekisteröity parisuhdekumppani, avopuoliso ja alle 18-vuotias naimaton huollossa oleva lapsi. Nykyisen ulkomaalaislain perusteluissa lähdettiin nimenomaan siitä, että perheenjäsenen määritelmä sisältää suomalaisen perhekäsitteen mukaiset ydinperheen jäsenet. Pettymyksiä tuottaa se, että perheenjäsenten piiri ei vastaa eri kulttuureista kotoisin olevien ihmisten käsitystä perheenjäsenestä.
Poikkeuksellisesti muukin omainen voi saada oleskeluluvan, jos hänen tarkoituksenaan on Suomessa jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai jos hän on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta sukulaisestaan. Tämäkin koskee vain niitä, joiden Suomessa oleva sukulainen on Suomen kansalainen tai oleskeluluvan pakolaisuuden, suojelun tarpeen tai tilapäisen suojelun perusteella saanut ulkomaalainen. Muilla perusteilla luvan saaneiden omaisilla tätä oikeutta ei ole.
Täysi riippuvuus Suomessa asuvaan sukulaiseen ei synny pelkästään sillä perusteella, että ulkomailla asuva henkilö ei enää kykene elämään kotimaassaan itsenäisesti siten kuin on tottunut. Kun riippuvuussuhteen laatua arvioidaan, otetaan huomioon se, voiko henkilö saada apua tai hoitoa omassa kotimaassaan ja voiko Suomessa oleva sukulainen auttaa häntä esimerkiksi lähettämällä rahaa kotimaahan. Merkittävää riippuvuussuhteen arvioinnissa on myös se, onko juuri Suomessa asuva sukulainen ainoa, joka voi hoitoa tai apua tarjota.
Jos hakija saa perhesidehakemukseensa kielteisen päätöksen, voi hän tehdä uuden hakemuksen muilla perusteilla, jos sellaisia on. Kun sukuyhteys nähdään ja koetaan inhimillisenä, läheisenä asiana, kielteisen perhesidepäätöksen saanut saattaa hakea uutta lupaa yksilöllisestä, inhimillisen syystä. Tällä perusteella oleskelulupia voidaan myöntää, mutta laki on varsin tiukka. Lisäksi lain perusteluissa on erityisesti todettu, että lainkohdan soveltamisella ei saa olla tarkoituksena ohittaa perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien edellytyksiä.
Lopuksi
Jos halutaan, että oleskelulupakäytännöt ovat Suomessa nykyistä väljemmät esimerkiksi siten, että maahan voi tulla turistina ja hakea oleskelulupaa vasta täällä tai että perhekäsitys on laajempi kuin suomalainen ydinperhe, tarvitaan lainsäädännön muutoksia.
lauantai 14. huhtikuuta 2007
Promo-lehti: Anna Rastas: Rasismia ei pidä ohittaa
Promo-lehti 2/2007: Anna Rastas: Rasismia ei pidä ohittaa (pdf)
– Rasismi on laaja ja moniulotteinen ilmiö. Rasismi on aina ilmiö, joka on eri tavoin totta eri ihmisille. Siksi se, mitä itse kukin tietää rasismista esimerkiksi Suomessa, riippuu pitkälti siitä, mikä on oma asemamme rasismin värittämässä todellisuudessa, sanoo rasismin tutkija Anna Rastas.
Meidän on luovuttava ajatuksesta, että vain meidän ”valkoisten suomalaisten” näkemyksemme joidenkin sanojen loukkaavuudesta tai yleensä siitä mikä on rasismia, painaa keskustelussa.
– Rasismi on laaja ja moniulotteinen ilmiö. Rasismi on aina ilmiö, joka on eri tavoin totta eri ihmisille. Siksi se, mitä itse kukin tietää rasismista esimerkiksi Suomessa, riippuu pitkälti siitä, mikä on oma asemamme rasismin värittämässä todellisuudessa, sanoo rasismin tutkija Anna Rastas.
Meidän on luovuttava ajatuksesta, että vain meidän ”valkoisten suomalaisten” näkemyksemme joidenkin sanojen loukkaavuudesta tai yleensä siitä mikä on rasismia, painaa keskustelussa.
keskiviikko 4. huhtikuuta 2007
Vähemmistövaltuutettu: Etniset vähemmistöt ja hallitusohjelma
Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuus syvenee. Maahanmuutto lisääntyy ja perinteiset vähemmistömme elävät elämäänsä yhteiskunnassamme.
Etnisesti monimuotoistuvassa Suomessa oikeudenmukaisuus ja hyvinvointi perustuvat aitoon yhdenvertaisuuteen ja ihmisten väliseen kunnioitukseen. Yhdenvertaisuus tuo yhteiskuntaamme elinvoimaa ja vaurautta. Se on myös hyvien etnisten suhteiden perusta.
Vähemmistövaltuutetun asiakastyö vahvistaa kuitenkin yhä uudelleen ne tutkimustiedot, joiden mukaan valtaosa etniseen vähemmistöön kuuluvista kokee jatkuvasti syrjintää esimerkiksi työelämässä tai palveluissa. Myös yhteiskuntamme perusteita nakertava rasismi tuhoaa monen ihmisen arkipäivää. Oheiset tavoitteet eivät edellytä merkittäviä uusia taloudellisia panostuksia, vaan pikemmin olemassa olevien keinojen parempaa hyödyntämistä. Ja tärkein resurssi on lopulta tahto.
Syrjintään työelämässä ei ole varaa
Merkittävä osa etnisten vähemmistöjen syrjintäkokemuksista liittyy työhönotossa väitettyyn syrjintään. Ennakkoluulot ja osaamattomuus ovat tuhlausta.
Työnantajilla tulisi olla tasa-arvolain kaltainen velvollisuus ansiovertailun tekemiseen, jotta valvontaviranomaisella olisi mahdollisuus arvioida mahdollista syrjintää. Työsuojeluviranomaisia tulisi velvoittaa tehokkaammin valvomaan syrjinnän kiellon toteutumista rekrytoinnissa ja muualla työelämässä.
Maahanmuutto politiikkaohjelmaksi
Työmarkkinoiden ja yritystoiminnan kansainvälistyessä ja maahanmuuton lisääntyessä maahanmuuttopolitiikka on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti yhä merkityksellisempää politiikkaa.
Halutun maahanmuuton tavoite ei ole kuitenkaan realistinen, jos täällä asuvat maahanmuuttajat viestittävät tulleensa Suomessa syrjityiksi ja kokeneensa lupajärjestelmän byrokraattiseksi ja kankeaksi. Nykyisellään lupajärjestelmä ei mahdollista työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäämistä. Monet Suomessa asuvat maahanmuuttajat muuttavat myös pois.
Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen 19.10.2006 maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta. Sen keskeisiä tavoitteita ovat työperusteisen maahanmuuton lisääminen sekä monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen. Ohjelma on tarkoitus toteuttaa konkreettisemmalla toimenpideohjelmalla. Maahanmuuttopoliittinen ohjelma on kokonaisvaltaisuudessaan myös merkittävä hyvien etnisten suhteiden ja yhdenvertaisuuden edistämisen asiakirja.
Tehokas toimeenpano edellyttää hallinnon eri alojen uskottavaa yhteistyötä sekä ohjelmahankkeelle suunnattua erillisrahoitusta. Toteuttaminen tulisi ottaa yhdeksi uuden hallituksen politiikkaohjelmaksi ja toteuttaa ohjelmajohtamisen kehittämishankkeen suosituksia noudattaen.
Politiikkaohjelmassa olisi mahdollista arvioida myös tarpeet vahvempaan maahanmuuton poliittiseen ohjaukseen ja toimeenpanoon. Tähän liittyy myös kysymys eri ministeriöiden työnjaosta tai muista viranomaistoiminnan muutoksista.
Romanien ja saamelaisten perusoikeudet on vihdoin turvattava
Romanien asema on eri elämänalueilla edelleenkin erittäin huono. Tämä tulee toistuvasti esiin yhtenä vakavimmista ihmisoikeusongelmistamme sekä omissa havainnoissamme että kansainvälisissä raporteissa. Romaniväestössä huono-osaisuus periytyy. Laajamittainen syrjäytymisvaara on todellinen.
Tietoa on, mutta toimet ovat olleet riittämättömiä ja toisiinsa koordinoimattomia. Kaikki soveltuvat hallinnonalat tulisi velvoittaa yhteistyössä romaniväestön edustajien kanssa kohentamaan romanien asemaa tuntuvasti ja todellisesti. Ministeriöiltä tulisi edellyttää toimintaohjelma, jossa asetettaisiin konkreettiset tavoitteet romanien syrjäytymiseen ehkäisemiseksi muun muassa työelämässä, koulutuksessa ja asumisessa. Ohjelman toteutumista tulisi arvioida hallituskauden puolivälissä.
Saamelaisten vaikeimmat ongelmat liittyvät maankäyttöön saamelaisalueella sekä tosiasiallisiin mahdollisuuksiin ylläpitää valtakunnassa saamen kieltä ja kulttuuria. Saamelaisten kielelliset oikeudet eivät toteudu saamen kielilain edellyttämällä tavalla.
Maanomistuskysymyksen ratkaisemiseksi esiteltiin hallitukselle viime syksynä uskottava malli. Tämän pohjalta tulisi nyt työtä jatkaa.
Rasistista häirintää ei tarvitse sietää
Merkittävä osa syrjinnästä ja rasistisesta häirinnästä tapahtuu yksityisten ihmisten välillä. Siihen ei useinkaan pystytä nykyisin säännöksin puuttumaan.
Etnisiä vähemmistöjä tulee suojata nykyistä paremmin vahvistamalla lainsäädännön keinoja puuttua yksittäisten ihmisten väliseen rasistiseen häirintään ja syrjintään.
Nettirasismiin puututtava tehokkaammin
Internet on tällä hetkellä rasistisen kiihotuksen keskeisin foorumi. Viranomaiset ovat tällä hetkellä neuvottomia.
Tähän tulisi määrätietoisesti kehittää keinoja, esimerkiksi hyödyntämällä kokemuksia lapsipornografian levittämiseen puuttumisesta.
Rikoslainsäädäntöä tulee täsmentää niin, että sekä etnisiin yhteisöihin että yksilöihin kohdistuvaan kunnianloukkaukseen voidaan puuttua yhtäläisesti.
Tieto ja neuvot ehkäisevät vaurioita
Rasismi ja syrjintä ovat ihmisarvoa syvästi loukkaavia kokemuksia. Ihminen jää vielä liian usein yksin kokemuksensa kanssa. Tietoa näistä tapahtumista ei myöskään ole koottu.
Kuntiin tulisi luoda tätä varten tuki-, neuvonta- ja raportointijärjestelmä esimerkiksi yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kehittämisessä tulisi varmistaa alueellisuus.
Yhdenvertaisuudesta vahvempi politiikka
Yhdenvertaisuus ja rasismin vastainen politiikka ovat tulossa eurooppalaisittain ja kansainvälisesti yhä näkyvämmäksi. Euroopan unionin toimenpiteet ovat yhä tuntuvampia ja kohdennetumpia.
Suomalainen yhteiskunta on perusluonteeltaan yhdenvertainen. Tämä sinänsä aiheellinen ylpeys ei yksistään riitä vanhojen ongelmien ja uusien haasteiden ratkaisemiseksi. Tarvitaan myös edistyksellistä politiikkaa.
Yhdenvertaisuuden edistäminen on ministeriöhallinnossa hajallaan ja saa vähän huomiota. Sille tulisi antaa suurempi poliittinen näkyvyys ja eri toimien yhteensovittamista tulisi vahvistaa. Tavoitteellisen ja suunnitelmallisen yhdenvertaisuustyön velvoitetta tulisi julkisessa hallinnossa ylipäätään jämäköittää.
sunnuntai 1. huhtikuuta 2007
Ulkopolitiikka-lehti: Suomi hakee uutta suuntaa maahanmuuttopolitiikalle
Tommi Turunen kirjoittaa Ulkopolitiikka-lehteen maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin ja vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen maahanmuuttopoliittisista näkemyksistä. Thorsin mukaan Suomen maine turvapaikanhakijoiden kohtelussa vaikuttaa siihen, saammeko houkuteltua ulkomaista työvoimaa. Thors haluaa parantaa turvapaikanhakijoiden kohtelua ja tutkia ovatko turvapaikkojen myöntämisperusteet liian kireät. Kiintiöpakolaisten määrää pitäisi lisätä.
Kirjoittajan mukaan entisellä sisäministeri Kari Rajamäellä oli tapana maalailla maahanmuuttoon liittyviä uhkakuvia ja liittää maahanmuuttopolitiikka osaksi terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Rajamäki sai pistävää kritiikkiä muun muassa kansalaisjärjestöiltä, vihreiltä ja demarinuorilta, jotka syyttivät ministeriä maahanmuuttajien leimaamisesta.
Vähemmistövaltuutettu Puumalaisen mielestä uusi maahanmuuttoministeri on aloittanut lupaavasti ja hänellä on kokonaiskuva hallussa sekä aitoa halua muuttaa asioita. Lisäksi hän on tuomassa maahanmuuttopolitiikkaan käytännöllisyyttä dogmaattisuuden tilalle. "Viime kädessä tulokset tietysti ratkaisevat”, kommentoi Puumalainen.
Ulkopolitiikka-lehti:
Suomi hakee uutta suuntaa maahanmuuttopolitiikalle
2/2007
.
Kirjoittajan mukaan entisellä sisäministeri Kari Rajamäellä oli tapana maalailla maahanmuuttoon liittyviä uhkakuvia ja liittää maahanmuuttopolitiikka osaksi terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Rajamäki sai pistävää kritiikkiä muun muassa kansalaisjärjestöiltä, vihreiltä ja demarinuorilta, jotka syyttivät ministeriä maahanmuuttajien leimaamisesta.
Vähemmistövaltuutettu Puumalaisen mielestä uusi maahanmuuttoministeri on aloittanut lupaavasti ja hänellä on kokonaiskuva hallussa sekä aitoa halua muuttaa asioita. Lisäksi hän on tuomassa maahanmuuttopolitiikkaan käytännöllisyyttä dogmaattisuuden tilalle. "Viime kädessä tulokset tietysti ratkaisevat”, kommentoi Puumalainen.
Ulkopolitiikka-lehti:
Suomi hakee uutta suuntaa maahanmuuttopolitiikalle
2/2007
.
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2006
Vähemmistovaltuutetun vuosikirjassa käydään läpi vuoden 2006 tapahtumat vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen ja hänen sijaisenaan toimineen Rainer Hiltusen näkökulmasta. Vähemmistövaltuutettu mm. teki poliisille syyttämispyynnön ikkunaan ripustetusta natsilipusta, otti yhteyttä kuluttajavirastoon etnisesti arveluttavien makeiskääreiden takia ja kiinnitti erään televisiokanavan huomion etnistä ryhmää stereotyyppisesti kuvaavaan lastenohjelmaan. Valtuutettu antoi lausuntonsa 22 karkotusesityksestä ja päätyi joka kerta vastustamaan karkotusta.
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2006 (pdf)
[...]
Pulmallisempaa on, että Internetissä voi helposti esiintyä anonyyminä, eikä tekijän henkilöllisyyttä aina saada selville. Lisäksi rikollista materiaalia ei välttämättä saada pois Internetistä, jos palvelin on esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa sananvapauden laaja tulkinta mahdollistaa myös ääriaineiston levittämisen.
[...]
Yksityishenkilön nimittely ”ryssäksi”tai ”neekeriksi”on kunnianloukkausrikos. Tämän vuoksi tulisi Internet-sivustojen valvonnassa kiinnittää huomiota näiden sanojen käyttöön. Mainittujen sanojen käyttäminen ryhmistä voi puolestaan täyttää kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön.
[...]
Natsilipun esillä pitäminen
Valtuutettu pyysi poliisia tutkimaan, täyttikö ison hakaristin tai rautaristilipun ripustaminen ikkunaan kiihottaminen kansanryhmää vastaan –rikoksen tunnusmerkistön. Poliisi katsoi, ettei kyse ollut rikoksesta. Esitutkinnassa kantaa kuitenkin perusteltiin rikoslain 11:8 muotoilulla, joka ei ole ollut voimassa olevaa lainsäädäntöä. Valtuutettu teki asiassa syyttämispyynnön esittämällä muun muassa, että rikoslain säännöksen 11:8 tunnusmerkistö täyttyy huolimatta siitä, syntyykö tekijän tavoittelema kiihotus kansanryhmää vastaan vai ei. Toisin sanoen seurausta ei vaadita. Tämän lisäksi poliisilaitosta pyydettiin kouluttamaan henkilökuntaansa mainitun pykälän sisällöstä, soveltamisesta ja tulkinnasta.
Syyttämispyyntö otettiin ratkaistavaksi valtakunnansyyttäjänvirastoon. Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, että vaikka sinänsä on mahdollista, että lipun asettaminen mainitulla tavalla täyttää rikoslaissa asetetun levittämistunnusmerkistön, ei asiassa ollut syytä epäillä rikosta. Päätöstä perusteltiin muun muassa: ”Se, että teolta vaaditaan tietynlaista kiihotuksen piirrettä supistaa tunnusmerkistöä siitä, mitä se olisi puhtaasti sanamuodon perusteella tarkasteltuna.” Lisäksi todettiin, että kiihottamis-sana sisältyy säännöksen nimikkeeseen. Valtuutetun käsityksen mukaan rikostunnusmerkistön nimike ei kuitenkaan saisi kaventaa itse tunnusmerkistön antamaa rikosoikeudellista suojaa.
[...]
Rasistinen lehtikirjoittelu
Toimintavuoden aikana kiinnitettiin huomiota lehdissä julkaistuihin kirjoituksiin, joiden arvioitiin olevan ulkomaalaisia loukkaavia ja vahvistavan ennakkoluuloja ja kielteistä suhtautumista maahanmuuttajiin. Syrjintään kannustavaan lehtikirjoitteluun puuttuminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista, koska syytekynnys kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan on asetettu melko korkealle.
[...]
Makeispakkaukset
Vähemmistövaltuutetun tietoon saatettiin asiakasyhteydenoton kautta kahden makeisvalmistajan makeiskääreen loukkaavuus. Asiakas koki, että kyseisissä kääreissä mustaihoiset ihmiset kuvataan isohuulisiksi, korvakoruja käyttäviksi, isosilmäisiksi pelleiksi. Kuvaa pidettiin rasistisena karikatyyrina tummaihoisista ihmisistä ja tästä syystä loukkaavana.
Vähemmistövaltuutettu katsoi, että käärepaperien ja pakkausten ulkoasua voidaan pitää etnisesti arveluttavina. Tuotepakkausten ulkoasu saattaa loukata tummaihoisia ihmisiä. Kuvien pitkä käyttöikä ja perinteiden vaaliminen ei tee kuvien käytöstä hyväksyttävää. Koska asia koski kuitenkin kuluttajasuojalain säännösten noudattamista, valtuutettu siirsi asian kuluttajaviraston käsiteltäväksi.
Toinen makeisvalmistaja on ilmoittanut muuttavansa makeiskääreen ”monikulttuuriseen yhteiskuntaan sopivammaksi” vuoden 2007 aikana.
[...]
Televisio ja stereotypiat
Valtuutettu kiinnitti erään tv-kanavan huomiota lastenohjelmassa esitettyihin stereotyyppisiin kuvauksiin tietystä etnisestä ryhmästä ja riskiin, että lastenohjelmat saattavat vahvistaa etnisiä vähemmistöjä kohtaan tunnettavia ennakkoluuloja. Tv-kanavaa pyydettiin huomioimaan ko. seikat valitessaan lastenohjelmia jatkossa. Valtuutettu totesi, että lapset ovat erityisen tärkeä ryhmä, kun on kyse yhdenvertaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistämisestä.
[...]
Vähemmistövaltuutetun käsityksen mukaan rasistinen motiivi tulisi kirjata tutkintarekisteriin aina kun joku tapaukseen kytkeytyneistä tuo esiin epäilyn rasistisesta motiivista. Esimerkiksi Iso-Britannian poliisin käyttämän määritelmän mukaan rasistinen tapaus on mikä tahansa sellainen tapaus, jonka uhri tai kuka tahansa muu henkilö katsoo rasistiseksi. ( “A racist incident is any incident which is perceived to be racist by the victim or any other person”). Poliisin ei myöskään tulisi poissulkea rasistista motiivia tapauksiin liittyvissä julkisuuteen annetuissa kannanotoissa, koska tällainen on tulkittavissa niin, ettei väitettä arvioida vakavasti. Rasistisen motiivin olemassaolo tulisi arvioida vasta tuomioistuimessa asiaa lopullisesti päätettäessä.
[...]
Rasistinen motiivi on ollut rikoslaissa mainittu tuomion koventamisperuste vuoden 2004 alusta lähtien. Kuitenkaan ei kummankaan edellä mainitun rikoksen käsittelyn yhteydessä syyttäjä vaatinut rangaistuksen koventamista rasistisen motiivin perusteella, vaikka ainakin toisessa tapauksessa kuulustelupöytäkirjoista ilmeni väkivallantekoa edeltänyttä rasistista huutelua.
[...]
Se mikä ymmärretään rasistiseksi motiiviksi, voi vaihdella henkilöstä toiseen. Tästä syystä on mahdollista ettei rasistista motiivia aina oteta huomioon. Sitä, ettei tekoja pidetty rasistisina on perusteltu muun muassa sillä, että rikoksen tekijällä on myös ulkomaalaisia ystäviä.
[...]
Valtuutettu antoi lausuntonsa 22:sta karkotusesityksestä. Vaikka ulkomaalaislain edellyttämä karkotusperuste sinänsä oli osoitettavissa jokaisessa esityksessä, valtuutettu päätyi kuitenkin vastustamaan niitä. Osalle karkotettavaksi esitetyistä oli valtuutetun arvion mukaan kehittynyt Suomeen siinä määrin vahvoja siteitä, ettei karkottamisen puolesta olevia seikkoja voinut pitää karkottamista vastaan olevia seikkoja painavampina kokonaisharkinnassa. Osassa tapauksia valtuutettu katsoi, että karkottamiselle olisi ollut kokonaisharkinnan jälkeenkin vahvoja perusteita. Tästä huolimatta valtuutettu päätyi vastustamaan myös näitä karkotuksia, Somalian epävakaaksi arvioidun tilanteen vuoksi.
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2006 (pdf)
[...]
Pulmallisempaa on, että Internetissä voi helposti esiintyä anonyyminä, eikä tekijän henkilöllisyyttä aina saada selville. Lisäksi rikollista materiaalia ei välttämättä saada pois Internetistä, jos palvelin on esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa sananvapauden laaja tulkinta mahdollistaa myös ääriaineiston levittämisen.
[...]
Yksityishenkilön nimittely ”ryssäksi”tai ”neekeriksi”on kunnianloukkausrikos. Tämän vuoksi tulisi Internet-sivustojen valvonnassa kiinnittää huomiota näiden sanojen käyttöön. Mainittujen sanojen käyttäminen ryhmistä voi puolestaan täyttää kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön.
[...]
Natsilipun esillä pitäminen
Valtuutettu pyysi poliisia tutkimaan, täyttikö ison hakaristin tai rautaristilipun ripustaminen ikkunaan kiihottaminen kansanryhmää vastaan –rikoksen tunnusmerkistön. Poliisi katsoi, ettei kyse ollut rikoksesta. Esitutkinnassa kantaa kuitenkin perusteltiin rikoslain 11:8 muotoilulla, joka ei ole ollut voimassa olevaa lainsäädäntöä. Valtuutettu teki asiassa syyttämispyynnön esittämällä muun muassa, että rikoslain säännöksen 11:8 tunnusmerkistö täyttyy huolimatta siitä, syntyykö tekijän tavoittelema kiihotus kansanryhmää vastaan vai ei. Toisin sanoen seurausta ei vaadita. Tämän lisäksi poliisilaitosta pyydettiin kouluttamaan henkilökuntaansa mainitun pykälän sisällöstä, soveltamisesta ja tulkinnasta.
Syyttämispyyntö otettiin ratkaistavaksi valtakunnansyyttäjänvirastoon. Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, että vaikka sinänsä on mahdollista, että lipun asettaminen mainitulla tavalla täyttää rikoslaissa asetetun levittämistunnusmerkistön, ei asiassa ollut syytä epäillä rikosta. Päätöstä perusteltiin muun muassa: ”Se, että teolta vaaditaan tietynlaista kiihotuksen piirrettä supistaa tunnusmerkistöä siitä, mitä se olisi puhtaasti sanamuodon perusteella tarkasteltuna.” Lisäksi todettiin, että kiihottamis-sana sisältyy säännöksen nimikkeeseen. Valtuutetun käsityksen mukaan rikostunnusmerkistön nimike ei kuitenkaan saisi kaventaa itse tunnusmerkistön antamaa rikosoikeudellista suojaa.
[...]
Rasistinen lehtikirjoittelu
Toimintavuoden aikana kiinnitettiin huomiota lehdissä julkaistuihin kirjoituksiin, joiden arvioitiin olevan ulkomaalaisia loukkaavia ja vahvistavan ennakkoluuloja ja kielteistä suhtautumista maahanmuuttajiin. Syrjintään kannustavaan lehtikirjoitteluun puuttuminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista, koska syytekynnys kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan on asetettu melko korkealle.
[...]
Makeispakkaukset
Vähemmistövaltuutetun tietoon saatettiin asiakasyhteydenoton kautta kahden makeisvalmistajan makeiskääreen loukkaavuus. Asiakas koki, että kyseisissä kääreissä mustaihoiset ihmiset kuvataan isohuulisiksi, korvakoruja käyttäviksi, isosilmäisiksi pelleiksi. Kuvaa pidettiin rasistisena karikatyyrina tummaihoisista ihmisistä ja tästä syystä loukkaavana.
Vähemmistövaltuutettu katsoi, että käärepaperien ja pakkausten ulkoasua voidaan pitää etnisesti arveluttavina. Tuotepakkausten ulkoasu saattaa loukata tummaihoisia ihmisiä. Kuvien pitkä käyttöikä ja perinteiden vaaliminen ei tee kuvien käytöstä hyväksyttävää. Koska asia koski kuitenkin kuluttajasuojalain säännösten noudattamista, valtuutettu siirsi asian kuluttajaviraston käsiteltäväksi.
Toinen makeisvalmistaja on ilmoittanut muuttavansa makeiskääreen ”monikulttuuriseen yhteiskuntaan sopivammaksi” vuoden 2007 aikana.
[...]
Televisio ja stereotypiat
Valtuutettu kiinnitti erään tv-kanavan huomiota lastenohjelmassa esitettyihin stereotyyppisiin kuvauksiin tietystä etnisestä ryhmästä ja riskiin, että lastenohjelmat saattavat vahvistaa etnisiä vähemmistöjä kohtaan tunnettavia ennakkoluuloja. Tv-kanavaa pyydettiin huomioimaan ko. seikat valitessaan lastenohjelmia jatkossa. Valtuutettu totesi, että lapset ovat erityisen tärkeä ryhmä, kun on kyse yhdenvertaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistämisestä.
[...]
Vähemmistövaltuutetun käsityksen mukaan rasistinen motiivi tulisi kirjata tutkintarekisteriin aina kun joku tapaukseen kytkeytyneistä tuo esiin epäilyn rasistisesta motiivista. Esimerkiksi Iso-Britannian poliisin käyttämän määritelmän mukaan rasistinen tapaus on mikä tahansa sellainen tapaus, jonka uhri tai kuka tahansa muu henkilö katsoo rasistiseksi. ( “A racist incident is any incident which is perceived to be racist by the victim or any other person”). Poliisin ei myöskään tulisi poissulkea rasistista motiivia tapauksiin liittyvissä julkisuuteen annetuissa kannanotoissa, koska tällainen on tulkittavissa niin, ettei väitettä arvioida vakavasti. Rasistisen motiivin olemassaolo tulisi arvioida vasta tuomioistuimessa asiaa lopullisesti päätettäessä.
[...]
Rasistinen motiivi on ollut rikoslaissa mainittu tuomion koventamisperuste vuoden 2004 alusta lähtien. Kuitenkaan ei kummankaan edellä mainitun rikoksen käsittelyn yhteydessä syyttäjä vaatinut rangaistuksen koventamista rasistisen motiivin perusteella, vaikka ainakin toisessa tapauksessa kuulustelupöytäkirjoista ilmeni väkivallantekoa edeltänyttä rasistista huutelua.
[...]
Se mikä ymmärretään rasistiseksi motiiviksi, voi vaihdella henkilöstä toiseen. Tästä syystä on mahdollista ettei rasistista motiivia aina oteta huomioon. Sitä, ettei tekoja pidetty rasistisina on perusteltu muun muassa sillä, että rikoksen tekijällä on myös ulkomaalaisia ystäviä.
[...]
Valtuutettu antoi lausuntonsa 22:sta karkotusesityksestä. Vaikka ulkomaalaislain edellyttämä karkotusperuste sinänsä oli osoitettavissa jokaisessa esityksessä, valtuutettu päätyi kuitenkin vastustamaan niitä. Osalle karkotettavaksi esitetyistä oli valtuutetun arvion mukaan kehittynyt Suomeen siinä määrin vahvoja siteitä, ettei karkottamisen puolesta olevia seikkoja voinut pitää karkottamista vastaan olevia seikkoja painavampina kokonaisharkinnassa. Osassa tapauksia valtuutettu katsoi, että karkottamiselle olisi ollut kokonaisharkinnan jälkeenkin vahvoja perusteita. Tästä huolimatta valtuutettu päätyi vastustamaan myös näitä karkotuksia, Somalian epävakaaksi arvioidun tilanteen vuoksi.
perjantai 30. maaliskuuta 2007
Ylioppilaslehti: Sisäänheittäjä
Ylioppilaslehti: Sisäänheittäjä 30.3.2007
Annika Forsanderista tulee huhtikuun alussa Helsingin ensimmäinen maahanmuuttoasioiden johtaja. Kansainvälinen työ tutkijana vaihtuu virkamiestehtäviin kaupungin valtavassa organisaatiossa, jonka 38 000 työntekijästä vain kaksi prosenttia on maahanmuuttajia. Yksi Forsanderin uusista haasteista on pohtia, kuinka osuutta saataisiin lisättyä.
Annika Forsanderista tulee huhtikuun alussa Helsingin ensimmäinen maahanmuuttoasioiden johtaja. Kansainvälinen työ tutkijana vaihtuu virkamiestehtäviin kaupungin valtavassa organisaatiossa, jonka 38 000 työntekijästä vain kaksi prosenttia on maahanmuuttajia. Yksi Forsanderin uusista haasteista on pohtia, kuinka osuutta saataisiin lisättyä.
torstai 29. maaliskuuta 2007
HS: Ulkomaalaisvirasto alkaa käännyttää turvapaikanhakijoita Pohjois-Irakiin
Helsingin Sanomat:
Ulkomaalaisvirasto alkaa käännyttää turvapaikanhakijoita Pohjois-Irakiin
Turvapaikanhakijoiden määrä laskussa
Uvi haluaa lisätä keskustelua kansalaisjärjestöjen kanssa
29.3.2007
Ulkomaalaisvirasto (Uvi) alkaa käännyttää pohjoisirakilaisia turvapaikanhakijoita takaisin kotiseuduilleen. Tähän asti irakilaiset turvapaikanhakijat ovat saaneet Suomesta vähintään tilapäisen oleskeluluvan, koska palautuksia Irakiin on pidetty teknisesti mahdottomina esimerkiksi luotettavien lentoyhteyksien puuttumisen vuoksi.
Uvin mielestä palautuksista on tullut mahdollisia kolmeen Pohjois-Irakin kurdimaakuntaan: Dohukiin, Arbiliin ja Suleimaniin.
Se voi merkitä huomattavan monelle irakilaiselle lähtöpasseja Suomesta, sillä Uvin turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan suuri osa irakilaisista turvapaikanhakijoista on ollut kotoisin juuri näiltä alueilta.
Ulkomaalaisvirasto päätti uudesta linjauksesta tällä viikolla, eikä se ole tehnyt vielä yhtään käännytyspäätöstä.
-----
Turvapaikanhakijoiden määrä on alkuvuoden tietojen perusteella edelleen laskussa. Tammi-helmikuun aikana Suomesta haki turvapaikkaa yhteensä 221 ihmistä. Koko viime vuonna hakijoita oli yhteensä yli 2 300.
Eniten turvapaikanhakijoita saapui alkuvuonna Suomeen Irakista, yhteensä 43. Seuraavaksi suurimmat hakijaryhmät tulivat Serbiasta, Venäjältä ja Turkista.
-----
Ulkomaalaisviraston (Uvi) ylijohtaja Jorma Vuorio ehdottaa, että Uvin yhteyteen perustettaisiin Ruotsin tapaan eräänlainen neuvottelukunta pohtimaan viraston toimintaa.
Hänen mukaansa siihen voisi tulla edustajia Uvin lisäksi esimerkiksi eduskunnasta, ministeriöistä ja kansalaisjärjestöistä kuten Amnestystä, Ihmisoikeusliitosta ja Suomen pakolaisavusta.
Neuvottelukunta voisi avoimesti keskustella Uvin tavasta soveltaa lakeja ja tehdä päätöksiä.
Neuvottelukunta ei kuitenkaan olisi valvontaelin, eikä sillä olisi päätösvaltaa Uvin asioissa.
Ylijohtaja Vuorion mukaan ajatustenvaihto voisi auttaa sekä Ulkomaalaisvirastoa omassa työssään että ulkopuolisia ymmärtämään Uvin toimintaa.
Vuorio myöntää, että ehdotuksen taustalla on Ulkomaalaisviraston ajoittain saama kielteinen julkisuus.
"Minulla on tunne, ettei poliisiakaan seurata yhtä tarkasti kuin meitä", Jorma Vuorio toteaa.
Ylijohtaja arvelee, että Uvin saama kielteinen julkisuus johtuu viraston toimialasta. Ulkomaalaisasiat herättävät herkästi erilaisia tunteita.
torstai 15. maaliskuuta 2007
YLE: Kylähullut-yhtye saa moitteita vähemmistövaltuutetulta
YLE uutisten mukaan vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen paheksuu Kylähullut-yhtyeen tekemää kappaletta Lisää persettä rättipäille. Vähemmistövaltuutetusta kappale osoittaa huonoa makua ja on muslimeja loukkaava. Puumalaisen mukaan kappale ei kuitenkaan täytä rikoksen tunnusmerkkejä.
YLE Uutiset:
Kylähullut-yhtye saa moitteita vähemmistövaltuutetulta
15.3.2007
Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen paheksuu tunnettujen suomalaismuusikoiden tekemää kappaletta, jossa muslimeja nimitetään rättipäiksi ja sotien syyksi esitetään se, että he saavat liian vähän seksiä.
Kylähullut-yhtyeen kappaleessa soittaa kansainvälisestikin tunnettuja artisteja, muun muassa Children of Bodom -yhtyeen Aleksi Laiho ja Nightwishin Tuomas Holopainen.
Tekijöiden mukaan kappale Lisää persettä rättipäille on tehty huumorilla, eikä sitä siksi pidä ottaa liian vakavasti. Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen kuitenkin sanoo, että hänestä kappale osoittaa huonoa makua ja on selvästi muslimeja loukkaava. - Jo kappaleen nimessä on hyvin halventava nimitys. Monilla ihmisillä ei ole mitään tekemistä näiden asioiden kanssa, ja heitä tällainen nimittely loukkaa. Tämä kohdistuu myös Suomessa asuviin muslimeihin. Puhutaan loukkaavasti ja halventavasti ja vahvistetaan stereotypioita, jotka eivät vastaa ainakaan omaa käsitystäni.
Puumalaisen mukaan kappale ei silti täytä rikoksen tunnusmerkkejä. Kyseeseen tulisi lähinnä pykälä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, joka sisältää myös halveksunnan. Sen kynnys on kuitenkin ollut Puumalaisen mukaan varsin korkea. - Suomessa on perinteisesti huonoa makua ja arvostelemattomuutta suojattu sananvapaudella. Näin saattaisi käydä tässäkin tapauksessa, vähemmistövaltuutettu sanoo.
[...]
YLE Uutiset:
Kylähullut-yhtye saa moitteita vähemmistövaltuutetulta
15.3.2007
Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen paheksuu tunnettujen suomalaismuusikoiden tekemää kappaletta, jossa muslimeja nimitetään rättipäiksi ja sotien syyksi esitetään se, että he saavat liian vähän seksiä.
Kylähullut-yhtyeen kappaleessa soittaa kansainvälisestikin tunnettuja artisteja, muun muassa Children of Bodom -yhtyeen Aleksi Laiho ja Nightwishin Tuomas Holopainen.
Tekijöiden mukaan kappale Lisää persettä rättipäille on tehty huumorilla, eikä sitä siksi pidä ottaa liian vakavasti. Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen kuitenkin sanoo, että hänestä kappale osoittaa huonoa makua ja on selvästi muslimeja loukkaava. - Jo kappaleen nimessä on hyvin halventava nimitys. Monilla ihmisillä ei ole mitään tekemistä näiden asioiden kanssa, ja heitä tällainen nimittely loukkaa. Tämä kohdistuu myös Suomessa asuviin muslimeihin. Puhutaan loukkaavasti ja halventavasti ja vahvistetaan stereotypioita, jotka eivät vastaa ainakaan omaa käsitystäni.
Puumalaisen mukaan kappale ei silti täytä rikoksen tunnusmerkkejä. Kyseeseen tulisi lähinnä pykälä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, joka sisältää myös halveksunnan. Sen kynnys on kuitenkin ollut Puumalaisen mukaan varsin korkea. - Suomessa on perinteisesti huonoa makua ja arvostelemattomuutta suojattu sananvapaudella. Näin saattaisi käydä tässäkin tapauksessa, vähemmistövaltuutettu sanoo.
[...]
sunnuntai 11. maaliskuuta 2007
Heidi Hautala: Uusia avauksia - vai pää pensaaseen?
Heidi Hautala: Uusia avauksia - vai pää pensaaseen? 11.3.2007
Maahanmuuttoasiat ovat aika herkkiä, huomasin taas, kun olimme perjantaina Anni Sinnemäen ja Tapio Laakson kanssa julkistaneet vihreän maahanmuutto-ohjelman.
Lauantain leppoisat aamukahvit olivat menneet väärään kurkkuun eräiltä, jotka olivat lukeneet minun ehdottaneen maahanmuuttajille kiintiöitä yrityksiin.
Maa, jossa Helsingin Sanomien NYT-liitteen mukaan melkein 40 prosenttia kyselyyn vastaajista sulkisi rajat maahanmuuttajilta, on vaarassa kuihduttaa kansantaloutensa väestön ikääntyessä. Maahanmuuttajia tarvitaan, muun uskotteleminen on tosiasioiden kieltämistä.
Maahanmuuttoasiat ovat aika herkkiä, huomasin taas, kun olimme perjantaina Anni Sinnemäen ja Tapio Laakson kanssa julkistaneet vihreän maahanmuutto-ohjelman.
Lauantain leppoisat aamukahvit olivat menneet väärään kurkkuun eräiltä, jotka olivat lukeneet minun ehdottaneen maahanmuuttajille kiintiöitä yrityksiin.
Maa, jossa Helsingin Sanomien NYT-liitteen mukaan melkein 40 prosenttia kyselyyn vastaajista sulkisi rajat maahanmuuttajilta, on vaarassa kuihduttaa kansantaloutensa väestön ikääntyessä. Maahanmuuttajia tarvitaan, muun uskotteleminen on tosiasioiden kieltämistä.
lauantai 10. maaliskuuta 2007
Turun Sanomat: Vihreiden Hautala haluaa työpaikoille kiintiöt maahanmuuttajille
Turun Sanomat kirjoittaa vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautalan ehdotuksista tulevan työvoimapulan ratkaisuun. Hautala esittää työpaikoille maahanmuuttajakiintiöitä sekä vastaanottokeskusten sulkemista ja asuntojen tarjoamista turvapaikanhakijoille. Muita vihreiden keinoja ovat Afrikkaan perustettavat työvoiman rekrytointipisteet ja määräaikainen siirtolaisuus sekä EU:n kuuden miljoonan paperittoman siirtolaisen laillistaminen.
keskiviikko 28. helmikuuta 2007
HS: Maahanmuuttajista Suomelle selvät säästöt
Helsingin Sanomat:
Maahanmuuttajista Suomelle selvät säästöt
Tausta: Ruotsissa laskettiin ensin
Kommentti: Auttaisivatko kovat luvut?
28.2.2007
Anna Karismo
Suomeen tulevista maahanmuuttajista kertyy suomalaisille veronmaksajille selvät säästöt, jos maahanmuuttajat työllistyvät. 20-vuotiaan lukion tai ammattikoulun käyneen maahanmuuttajan koulutuksen on kustantanut hänen kotimaansa.
Suomalainen vastaavan koulutuksen saanut maksaa yhteiskunnalle ja vanhemmilleen karkeasti arvioiden 350 000 euroa esimerkiksi koulutuksena sekä sosiaali- ja terveyspalveluina.
Jos maahanmuuttaja on hyvin koulutettu, säästöt ovat vielä suuremmat. "Esimerkiksi lääkärin koulutus maksaa paljon, ja on selvää, että Virossa tai Venäjällä koulutuksensa hankkinut lääkäri säästää Suomelle suuren summan", väestötieteilijä Mauri Nieminen Tilastokeskuksesta sanoo.
Kaikkia kuluja ei ole eritelty tarkasti viime vuosina. 1990-luvun laman aikana tehtyjen laskelmien pohjalta voidaan päätellä, että suomalainen kuluttaa 20-vuotiaaksi asti pitkälti yli 300 000 euroa.
"Ruotsin tutkimuksessa ei laskettu, paljonko vanhemmat satsaavat lapsensa vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Se kasvattaisi summaa", huomauttaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija Pekka Parkkinen.
Lapsen ylläpito maksaa Parkkisen mukaan vanhemmille keskimäärin kymmenen tuhatta euroa vuodessa Suomessa. Näin ollen yksi lapsi maksaa elättäjilleen ennen 20. ikävuottaan vajaat 200 000 euroa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuksen kautta yhteiskunnan rahaa menee ainakin 150 000 euroa. Jo pelkästään koulutus maksaa runsaat viisi tuhatta euroa vuodessa.
Maahanmuuttajien koulutuksen ja kasvatuksen on maksanut heidän kotimaansa.
Toisaalta julkinen sektori saa Suomessa kasvavista tulevaisuuden työntekijöistä myös tuloja, koska heidän menoihinsa sisältyy veroja. He myös osallistuvat kulutukseen eli talouden rattaiden pyörittämiseen omien ja perheensä hankintojen kautta.
Maahanmuuttajat aiheuttavat Suomessa jonkin verran kuluja, koska heidän sopeuttamisensa maksaa, eivätkä he siirry heti työelämään.
"Toisaalta valtaväestössäkin on ihmisiä, joista ei tule itsensä elättäjiä", Pekka Parkkinen sanoo.
Siirtolaisten koulutustaustoja ei Suomessa tarkoin tunneta, koska heiltä ei kysytä saapuessa koulutuksesta.
---------------------------------
Kuntalehti kertoo uusimmassa numerossaan tutkimuksesta, joka on tehty pakolaisten kustannuksista yhteiskunnalle Ruotsissa.
Maan Valtiollinen tilastokeskus ja Kuluttajavirasto selvittivät viime vuoden lopussa, paljonko ruotsalaiset veronmaksajat säästävät yhtä maahan tullutta 20-vuotiasta pakolaista kohden.
Tutkimuksen lähtökohta oli laskea, mitä 20-vuotias työkykyinen ruotsalainen maksaa perheelle ja yhteiskunnalle.
Selvisi, että ruotsalainen päiväkodin ja lukion käynyt nuori aikuinen on kolme miljoonaa kruunua eli 323 000 euroa vastaavan koulutuksen saanutta pakolaista kalliimpi.
"Laskelma on tehty hyvin alhaiseksi. Siihen ei ole otettu mukaan jatko-opintoja eikä urheilusta tai muista harrastuksista kertyviä kustannuksia", laskemisurakan alullepanija, Lindesbergin sairaalan kirurgisen osaston päällikkö Peter Jilke kertoo Kuntalehdessä.
---------------------------------
"Päättäjät ymmärtävät vain eurojen kieltä, niinpä ihmisten terveys ja hyvinvointi pitää kääntää heille euroiksi."
Näin pohti oululainen sanomalehti Kaleva viime viikolla. Kainuulaiset päättäjät olivat saaneet eteensä kovaa faktaa siitä, mitä alueen asukkaiden ennenaikaiset kuolemat maksavat.
Kaikkein kalleimpia yhteiskunnalle ovat parikymppisten kainuulaisten kuolemat, oman käden kautta tai ei.
Veronmaksajat ovat sijoittaneet heidän terveydenhoitoonsa ja koulutukseensa, mutta eivät ehdi saada omiaan pois. Menetetty elinvuosi maksaa noin 29 000 euroa.
Rahakeskustelu maahanmuuttajista pyörii tukien varassa elävien pakolaisten ympärillä.
Kieltä taitamaton pakolainen joutuu altavastaajaksi, koska hän ei pysty toisaalta puolustautumaan syytöksiltä, mutta ei myöskään hankkimaan työtä tasavertaisesti suomalaisen kanssa.
Jos ajatellaan, että raha on se joka puhuu, niin auttaisivatko todelliset rahasummat myös maahanmuuttajakeskustelun kääntämisessä?
Kokonaan toinen kysymys on sitten se, onko oikein, että rikas maa ottaa köyhästä maasta hyötymistarkoituksessa vain koulutettuja muuttajia.
perjantai 19. tammikuuta 2007
Kansan Uutiset: Tiukka maahanmuuttopolitiikka hyödyttää vain salakuljettajia
Kai Hirvasnoron Kansan Uutisiin kirjoittamassa artikkelissa kritisoidaan Kari Rajamäen tiukkaa pakolaispolitiikkaa. Ylen Kotikatsomoon tehdyn Poikkeustila-sarjan käsikirjoittaja Mauri Ahola ja Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen syyttävät Rajamäkeä pakolaisten oikeusturvan loukkaamisesta ja leimaamisesta sekä rikollisten suosimisesta.
Kansan Uutisten Viikkolehti: artikkeli
19.1.2007
Sadattuhannet ihmiset köyhissä maissa ovat lähtökuopissa länteen koettamaan onneaan. Kun rikas maailma samaan aikaan kiristää pakolaispolitiikkaansa, vaihtoehdoksi jää usein vain salakuljetus. Sisäministeri Kari Rajamäen tiukasta politiikasta hyötyvät eniten rikolliset.
...
Poikkeustila perustuu tositapahtumiin, mutta ei ole tosi. Työharjoitteluun tullessaan Mauri Ahola kirjoitti salassapitosopimuksen. Mitään näkemäänsä ja kuulemaansa hän ei ole käyttänyt sellaisenaan eikä henkilöillä ole oikeaa vastinetta todellisuudessa.
Syyskuussa 2005 suomalaiset pakolaistyötä tekevät järjestöt haastoivat tiedotusvälineet tekemään tosiasioihin perustuvaa turvapaikkauutisointia. Niiden mielestä sisäministeri Kari Rajamäen (sd.) puheet turvapaikkashoppailijoista ja ankkurilapsista ruokkivat ennakkoluuloja kaikkia ulkomaalaisia kohtaan.
...
Poikkeustilan arvo on huomattu myös aidan toisella puolella. Tähän asti parhaana kiitoksena Mauri Ahola pitää kansallismielisellä nettisivulla esitettyä arviota siitä, että sarja on vaarallinen, koska se auttaa samaistumaan emotionaalisesti pakolaisiin.
Turvapaikkajulkisuuden suurimpana heikkoutena Leena Markkanen pitää sitä, että hakijat niputetaan sumeilematta rikollisiksi ja mahdollisiksi terroristeiksikin.
– Totta kai tällaiseen systeemiin voi sisältyä rikollisuutta ja laiton maahanmuutto on ihan selkeästi kansainvälistä rikollisuutta, ja sinänsä tietysti väärin. Mutta ketä nämä ihmiset ovat ja minkälaisia tarinoita heillä on, se ei tule kuuluviin, Leena Markkanen kritisoi julkisuutta.
Mauri Ahola korostaa, ettei laittomaankaan bisnekseen turvautuminen ole rikos. Turvapaikanhakijaksi ilmoittautumisessa ei ole mitään rikollista, vaikka se tapahtuisi salakuljetuksen avulla.
– Jos olet vainottu, maan alla ja pelkäät poliisia, niin miten menet hakemaan poliisilta passia? Tai jos maassa on sisällissota eikä hallitusta, niin miten haet mitään papereita? hän kysyy.
...
– Minulle sen bisneksen suuruus ja järjestäytyneisyys oli yllätys. Puhuin useamman ihmisen kanssa, jotka olivat tulleet Lähi-idästä ja Kaukoidästä Venäjän kautta Suomeen. Heillä ei ole papereita ja ainoa keino päästä pois on kerätä rahaa ja ostaa matka.
– Suku kerää, kylä kerää, Leena Markkanen jatkaa.
– Ja jotkut naiset ovat joutuneet ratkaisemaan asian osittain prostituutiolla kotimaassaan, Mauri Ahola täydentää.
Hänen mukaansa matka maksaa 15 000 - 20 000 euroa. Pakettiin kuuluvat väärennetyt henkilötodistukset, lentoliput ja kuljetus lentokentälle. Lähes kaikki lentävät välimajoitukseen Moskovaan. Siellä jatkokyydin odotus saattaa kestää kuukausia. Rikollisuuden koosta antaa jonkinlaisen kuvan se, että Moskovan lähiöissä on kokonaisia isoja kerrostaloja pelkästään salakuljettajien hallussa.
Lopullisen määränpään hinta määräytyy eräänlaisessa pörssissä sen mukaan, miten tiukka maahanmuuttopolitiikka missäkin maassa on. Suomeen on päässyt halvemmalla, koska turvapaikkoja ei juuri myönnetä ja palautusriski on suuri.
Mauri Ahola kertoo, että pelkästään Venäjän kautta Eurooppaan salakuljetetaan arviolta 100 000 ihmistä vuodessa. Se kertaa 15 000 - 20 000 euroa tekee yli miljardin vuodessa. Ei siis pikkukonnien puuhastelua, vaan suurta liiketoimintaa.
Jutun opetus on Mauri Aholan mukaan se, että sisäministeri Kari Rajamäen hyväksi kehuma tiukka maahanmuuttopolitiikka virtaa suoraan salakuljetusyritysten kassoihin. Kun laillisia keinoja ei ole, jäljelle jää vain salakuljetus. Ihmissalakuljetuksesta huolestunut ministeri itse asiassa tukee salakuljetusta.
Mauri Ahola lämpenee, sillä nyt päästään hänen mieliteemaansa:
– Sisäministeriö on sinänsä hoitanut päätehtävänsä, turvallisuudesta huolehtimisen käytännön tasolla hyvin. Suomi on turvallinen maa. Mutta tähän liittyy se iso ongelma, että ulkomaalaisvirasto toimii sisäministeriön alaisuudessa. Tämän takia turvallisuusnäkökohta leimaa koko ulkomaalaispolitiikkaa. Kun sisäministeriön pitäisi tehdä ulkomaalais- ja pakolaispolitiikkaa, se tekeekin turvallisuuspolitiikkaa.
Ja ristiriita ihmisoikeuksia painottavan virallisen linjan kanssa on Mauri Aholan mielestä valtava. Poliittinen tahto ei toteudu, vaan todellisuudessa Suomen ulkomaalais- ja pakolaispolitiikan määrittelee turvallisuusministeriön alainen ulkomaalaisvirasto.
– Siksi on kysyttävä, onko ulkomaalaisviraston toiminnassa riittävästi poliittista valvontaa, koska ulkoministeri ja presidentti puhuvat ihmistä kunnioittavan pakolaispolitiikan puolesta, mutta sisäministeriö painottaa maahanmuutosta puhuessaan turvallisuusriskejä.
...
Niin, se ministeri Kari Rajamäki. Hänen nimensä nousee koko ajan esille.
– Kari Rajamäki on oikein päättänyt panna itsensä peliin ja yrittää muuttaa asioita meidän kannaltamme hirveän huonoon suuntaan, Leena Markkanen perustelee.
Mauri Aholan mielestä sisäministeriö ei ole toiminut näin korkealla profiililla sitten Yrjö Leinon kauden 1940-luvulla.
– Asem-mielenosoitukset, Suojelupoliisia koskevat asiat ja maahanmuuttoasiat: Yhteinen nimittäjä kaikissa on sisäministeriö, turvallisuusministeriö, joka sivistysvaltioissa yleensä pidetään tiukassa poliittisessa valvonnassa ja joka toimii matalalla profiililla. Nyt meillä onkin erittäin aktiivisesti politikoiva sisäministeriö ja erittäin aktiivisesti politikoiva ministeri, joka lausunnoillaan lietsoo ulkomaalaisvastaisuutta. Tiedotteissaan Rajamäki kytkee toistuvasti samaan lauseeseen sanat terrorismi, kansainvälinen rikollisuus ja maahanmuuttajat.
On kuitenkin totta, että järjestelmää käytetään myös väärin. Mauri Ahola ei sitä kiistä, vaan kirjoitti heti sarjan alkuun kurdipakolaisen, joka on oikeasti albaani.
Mutta Ahola sanoo, että jos vähän syvemmälle mennään, niin väärinkäyttökin johtuu osin juuri siitä, että muuten maahan ei pääse.
Hän kysyy, miksei ole mahdollista kehittää järjestelmää, jossa länteen voisi tulla laillisesti, jos on onnistunut keräämään sen 15 000 euroa.
– Se voisi olla jonkinlainen takuu, ettei tänne olla tulossa yhteiskunnan elätettäväksi. Että täällä voisi olla puoli vuotta tai vuoden ja yrittää löytää oma paikka yhteiskunnasta.
Nyt se sama raha, jolla voisi ostaa normaalin lennon ja elättää itsensä jonkin aikaa, menee salakuljettajille.
...
Leena Markkanen kertoo, että vastaanottokeskukseen kohdistuu paljon luuloja ja vähän tietoa. Hän ei edes kerro tuntemattomille työpaikkaansa esimerkiksi ravintolassa turvallisuussyistä. Vastaanottokeskuksen työntekijä henkilöityy helposti henkilöksi, joka houkuttelee pakolaisia Suomeen.
Tyypillisten luulojen mukaan turvapaikanhakijoille jaetaan mielin määrin toimeentulotukea ja he asuvat hotellissa. No, Kyläsaaren vastaanottokeskus muistuttaa siis enemmän armeijan kasarmia ja turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 15 prosenttia pienempi kuin alin vähimmäistoimeentulotuki eli aikuisella noin 11 euroa päivässä. Erillisiä vaate- ja muita rahoja ei ole.
Toimeentulotukea voi saada samoilla pelisäännöillä kuin kantaväestö. Jos on omaa rahaa, sitä ei saa.
Ja monet turvapaikanhakijat käyvät töissä, mihin he saavat oikeuden kolmen kuukauden maassa oleskelun jälkeen. Helsingissä on hyvin tarjolla siivousta ja omien verkostojen kautta myös ravintolatyötä etnisissä ravintoloissa.
Mauri Aholalle oli hämmästys, että monet turvapaikanhakijat itse asiassa vastustavat Suomen sosiaaliturvaa.
– He ovat yllättäen samoilla linjoilla kuin monet maahanmuuton kriitikot, että tämä veltostuttaa ihmisiä.
– Tänne tulee ihmisiä kulttuureista, joissa perheenisän, miehen, rooli on hirveän merkittävä. Täällä hän joutuu anomaan rahaa ja lapset näkevät, että hän ei tee mitään sen eteen. Se on häpeällinen rooli ja siitä halutaan pois mahdollisimman pian, Leena Markkanen vahvistaa.
...
Monelta jää huomaamatta myös se, että laiton ja laillinen siirtolaisuus vähentävät siirtolaisuutta. EU:n alueella asuvat siirtolaiset lähettävät kotimaihinsa enemmän rahaa kuin mitä on koko EU:n kehitysapu. Siirtolaiset tukevat köyhien maiden taloutta ja vähentävät paineita pakolaisuuteen.
– Suomalaisen on vaikea käsittää, että näistä yhteisökulttuureista tulevat ihmiset kantavat oikeasti suurta vastuuta lähiyhteisöstään ja lähettävät palkastaan niin paljon kuin pystyvät, korostaa Leena Markkanen.
Vuonna 2005 Suomesta haki turvapaikkaa 3 574 henkilöä. Turvapaikan saaneita oli 12. Oleskeluluvan saaneita oli 585.
Kansan Uutisten Viikkolehti: artikkeli
19.1.2007
Sadattuhannet ihmiset köyhissä maissa ovat lähtökuopissa länteen koettamaan onneaan. Kun rikas maailma samaan aikaan kiristää pakolaispolitiikkaansa, vaihtoehdoksi jää usein vain salakuljetus. Sisäministeri Kari Rajamäen tiukasta politiikasta hyötyvät eniten rikolliset.
...
Poikkeustila perustuu tositapahtumiin, mutta ei ole tosi. Työharjoitteluun tullessaan Mauri Ahola kirjoitti salassapitosopimuksen. Mitään näkemäänsä ja kuulemaansa hän ei ole käyttänyt sellaisenaan eikä henkilöillä ole oikeaa vastinetta todellisuudessa.
Syyskuussa 2005 suomalaiset pakolaistyötä tekevät järjestöt haastoivat tiedotusvälineet tekemään tosiasioihin perustuvaa turvapaikkauutisointia. Niiden mielestä sisäministeri Kari Rajamäen (sd.) puheet turvapaikkashoppailijoista ja ankkurilapsista ruokkivat ennakkoluuloja kaikkia ulkomaalaisia kohtaan.
...
Poikkeustilan arvo on huomattu myös aidan toisella puolella. Tähän asti parhaana kiitoksena Mauri Ahola pitää kansallismielisellä nettisivulla esitettyä arviota siitä, että sarja on vaarallinen, koska se auttaa samaistumaan emotionaalisesti pakolaisiin.
Turvapaikkajulkisuuden suurimpana heikkoutena Leena Markkanen pitää sitä, että hakijat niputetaan sumeilematta rikollisiksi ja mahdollisiksi terroristeiksikin.
– Totta kai tällaiseen systeemiin voi sisältyä rikollisuutta ja laiton maahanmuutto on ihan selkeästi kansainvälistä rikollisuutta, ja sinänsä tietysti väärin. Mutta ketä nämä ihmiset ovat ja minkälaisia tarinoita heillä on, se ei tule kuuluviin, Leena Markkanen kritisoi julkisuutta.
Mauri Ahola korostaa, ettei laittomaankaan bisnekseen turvautuminen ole rikos. Turvapaikanhakijaksi ilmoittautumisessa ei ole mitään rikollista, vaikka se tapahtuisi salakuljetuksen avulla.
– Jos olet vainottu, maan alla ja pelkäät poliisia, niin miten menet hakemaan poliisilta passia? Tai jos maassa on sisällissota eikä hallitusta, niin miten haet mitään papereita? hän kysyy.
...
– Minulle sen bisneksen suuruus ja järjestäytyneisyys oli yllätys. Puhuin useamman ihmisen kanssa, jotka olivat tulleet Lähi-idästä ja Kaukoidästä Venäjän kautta Suomeen. Heillä ei ole papereita ja ainoa keino päästä pois on kerätä rahaa ja ostaa matka.
– Suku kerää, kylä kerää, Leena Markkanen jatkaa.
– Ja jotkut naiset ovat joutuneet ratkaisemaan asian osittain prostituutiolla kotimaassaan, Mauri Ahola täydentää.
Hänen mukaansa matka maksaa 15 000 - 20 000 euroa. Pakettiin kuuluvat väärennetyt henkilötodistukset, lentoliput ja kuljetus lentokentälle. Lähes kaikki lentävät välimajoitukseen Moskovaan. Siellä jatkokyydin odotus saattaa kestää kuukausia. Rikollisuuden koosta antaa jonkinlaisen kuvan se, että Moskovan lähiöissä on kokonaisia isoja kerrostaloja pelkästään salakuljettajien hallussa.
Lopullisen määränpään hinta määräytyy eräänlaisessa pörssissä sen mukaan, miten tiukka maahanmuuttopolitiikka missäkin maassa on. Suomeen on päässyt halvemmalla, koska turvapaikkoja ei juuri myönnetä ja palautusriski on suuri.
Mauri Ahola kertoo, että pelkästään Venäjän kautta Eurooppaan salakuljetetaan arviolta 100 000 ihmistä vuodessa. Se kertaa 15 000 - 20 000 euroa tekee yli miljardin vuodessa. Ei siis pikkukonnien puuhastelua, vaan suurta liiketoimintaa.
Jutun opetus on Mauri Aholan mukaan se, että sisäministeri Kari Rajamäen hyväksi kehuma tiukka maahanmuuttopolitiikka virtaa suoraan salakuljetusyritysten kassoihin. Kun laillisia keinoja ei ole, jäljelle jää vain salakuljetus. Ihmissalakuljetuksesta huolestunut ministeri itse asiassa tukee salakuljetusta.
Mauri Ahola lämpenee, sillä nyt päästään hänen mieliteemaansa:
– Sisäministeriö on sinänsä hoitanut päätehtävänsä, turvallisuudesta huolehtimisen käytännön tasolla hyvin. Suomi on turvallinen maa. Mutta tähän liittyy se iso ongelma, että ulkomaalaisvirasto toimii sisäministeriön alaisuudessa. Tämän takia turvallisuusnäkökohta leimaa koko ulkomaalaispolitiikkaa. Kun sisäministeriön pitäisi tehdä ulkomaalais- ja pakolaispolitiikkaa, se tekeekin turvallisuuspolitiikkaa.
Ja ristiriita ihmisoikeuksia painottavan virallisen linjan kanssa on Mauri Aholan mielestä valtava. Poliittinen tahto ei toteudu, vaan todellisuudessa Suomen ulkomaalais- ja pakolaispolitiikan määrittelee turvallisuusministeriön alainen ulkomaalaisvirasto.
– Siksi on kysyttävä, onko ulkomaalaisviraston toiminnassa riittävästi poliittista valvontaa, koska ulkoministeri ja presidentti puhuvat ihmistä kunnioittavan pakolaispolitiikan puolesta, mutta sisäministeriö painottaa maahanmuutosta puhuessaan turvallisuusriskejä.
...
Niin, se ministeri Kari Rajamäki. Hänen nimensä nousee koko ajan esille.
– Kari Rajamäki on oikein päättänyt panna itsensä peliin ja yrittää muuttaa asioita meidän kannaltamme hirveän huonoon suuntaan, Leena Markkanen perustelee.
Mauri Aholan mielestä sisäministeriö ei ole toiminut näin korkealla profiililla sitten Yrjö Leinon kauden 1940-luvulla.
– Asem-mielenosoitukset, Suojelupoliisia koskevat asiat ja maahanmuuttoasiat: Yhteinen nimittäjä kaikissa on sisäministeriö, turvallisuusministeriö, joka sivistysvaltioissa yleensä pidetään tiukassa poliittisessa valvonnassa ja joka toimii matalalla profiililla. Nyt meillä onkin erittäin aktiivisesti politikoiva sisäministeriö ja erittäin aktiivisesti politikoiva ministeri, joka lausunnoillaan lietsoo ulkomaalaisvastaisuutta. Tiedotteissaan Rajamäki kytkee toistuvasti samaan lauseeseen sanat terrorismi, kansainvälinen rikollisuus ja maahanmuuttajat.
On kuitenkin totta, että järjestelmää käytetään myös väärin. Mauri Ahola ei sitä kiistä, vaan kirjoitti heti sarjan alkuun kurdipakolaisen, joka on oikeasti albaani.
Mutta Ahola sanoo, että jos vähän syvemmälle mennään, niin väärinkäyttökin johtuu osin juuri siitä, että muuten maahan ei pääse.
Hän kysyy, miksei ole mahdollista kehittää järjestelmää, jossa länteen voisi tulla laillisesti, jos on onnistunut keräämään sen 15 000 euroa.
– Se voisi olla jonkinlainen takuu, ettei tänne olla tulossa yhteiskunnan elätettäväksi. Että täällä voisi olla puoli vuotta tai vuoden ja yrittää löytää oma paikka yhteiskunnasta.
Nyt se sama raha, jolla voisi ostaa normaalin lennon ja elättää itsensä jonkin aikaa, menee salakuljettajille.
...
Leena Markkanen kertoo, että vastaanottokeskukseen kohdistuu paljon luuloja ja vähän tietoa. Hän ei edes kerro tuntemattomille työpaikkaansa esimerkiksi ravintolassa turvallisuussyistä. Vastaanottokeskuksen työntekijä henkilöityy helposti henkilöksi, joka houkuttelee pakolaisia Suomeen.
Tyypillisten luulojen mukaan turvapaikanhakijoille jaetaan mielin määrin toimeentulotukea ja he asuvat hotellissa. No, Kyläsaaren vastaanottokeskus muistuttaa siis enemmän armeijan kasarmia ja turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 15 prosenttia pienempi kuin alin vähimmäistoimeentulotuki eli aikuisella noin 11 euroa päivässä. Erillisiä vaate- ja muita rahoja ei ole.
Toimeentulotukea voi saada samoilla pelisäännöillä kuin kantaväestö. Jos on omaa rahaa, sitä ei saa.
Ja monet turvapaikanhakijat käyvät töissä, mihin he saavat oikeuden kolmen kuukauden maassa oleskelun jälkeen. Helsingissä on hyvin tarjolla siivousta ja omien verkostojen kautta myös ravintolatyötä etnisissä ravintoloissa.
Mauri Aholalle oli hämmästys, että monet turvapaikanhakijat itse asiassa vastustavat Suomen sosiaaliturvaa.
– He ovat yllättäen samoilla linjoilla kuin monet maahanmuuton kriitikot, että tämä veltostuttaa ihmisiä.
– Tänne tulee ihmisiä kulttuureista, joissa perheenisän, miehen, rooli on hirveän merkittävä. Täällä hän joutuu anomaan rahaa ja lapset näkevät, että hän ei tee mitään sen eteen. Se on häpeällinen rooli ja siitä halutaan pois mahdollisimman pian, Leena Markkanen vahvistaa.
...
Monelta jää huomaamatta myös se, että laiton ja laillinen siirtolaisuus vähentävät siirtolaisuutta. EU:n alueella asuvat siirtolaiset lähettävät kotimaihinsa enemmän rahaa kuin mitä on koko EU:n kehitysapu. Siirtolaiset tukevat köyhien maiden taloutta ja vähentävät paineita pakolaisuuteen.
– Suomalaisen on vaikea käsittää, että näistä yhteisökulttuureista tulevat ihmiset kantavat oikeasti suurta vastuuta lähiyhteisöstään ja lähettävät palkastaan niin paljon kuin pystyvät, korostaa Leena Markkanen.
Vuonna 2005 Suomesta haki turvapaikkaa 3 574 henkilöä. Turvapaikan saaneita oli 12. Oleskeluluvan saaneita oli 585.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
