Arno Tanner kirjoittaa Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla poliisista ja maahanmuuttajista. Tannerin mielestä suomalaisen poliisin tasa-arvoa korostava linja ei riitä, vaan maahanmuuttajien kulttuurit ja taustat pitäisi ottaa huomioon jo poliisikoulutuksessa. Monikulttuurikoulutuksen ohella Tanner ehdottaa erityisiä yhdyspoliiseja ja maahanmuuttokoordinaattoreita poliisin ja maahanmuuttajien suhteiden parantamiseksi. Tannerin mukaan Suomessa on vielä tilaisuus rakentaa hyvä suhde poliisin ja maahanmuuttajien välillä, toisin kuin Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
Helsingin Sanomat:
Maahanmuuttajien luottamusta Suomen poliisiin pitää vahvistaa
22.3.2008
[...]
Poliisilla voisi olla nykyistä suurempi, luonnollisesti lankeava tehtävä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Siihen sisältyisi muutakin kuin taistelua rasismia vastaan, rikosten selvittelyä ja lupahallintoa. Poliisi voisi osaltaan tuoda maahanmuuttajille turvaa ja estää heitä syrjäytymästä.
Poliisin ja maahanmuuttajien suhdetta rasittaa kuitenkin kaksi tekijää. Ensiksi, monen maahanmuuttajan on vaikea ymmärtää, että yli 90 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin kuin muuriin.
[...]
Pahinta on, että kielteisyys vahvistuu, jos maahanmuuttaja näkee pienenkään viitteen poliisin suvaitsemattomuudesta, tulkitsee väärin tämän leikinlaskun tai näkee poliisin virheet tahallisina tekoina. Seuraus on, että maahanmuuttaja sulkeutuu eikä halua olla missään tekemisissä poliisin kanssa.
[...]
Toinen poliisin ja maahanmuuttajien suhdetta vaikeuttava seikka on, että suomalaisen poliisin tietämys eri kulttuureista on yhä puutteellista. Poliisin ammattitaidoksi ei enää riitä, että laillinen ja asiallinen poliisitoiminta hallitaan.
Vaikka poliisin koulutuksessa kuinka korostettaisiin yhdenvertaisuutta, tasapuolisuutta ja suvaitsevaisuutta, maahanmuuttajien kohtaaminen tulee eteen aina haasteena. Ongelmia voi ilmetä siinä, miten osapuolet lähestyvät toisiaan tai miten maahanmuuttaja tulkitsee sinänsä asiallisen poliisitoiminnan.
Mikäli maahanmuuttaja on kotimaassaan voinut lähestyä poliisia tuttavallisesti ja muissakin kuin akuuteissa asioissa, voi suomalaisen poliisin jäykkyys, etäisyys tai "tulemme kun jotain on tapahtunut" -mentaliteetti koventaa hänen asenteitaan. Tasa-arvoa korostavan "kukaan ei ole erityisasemassa" -mentaliteetin maahanmuuttaja voi taas tulkita kolkkoudeksi ja välinpitämättömyydeksi.
[...]
Poliisin ei tarvitse tinkiä laillisuudesta ja yhdenvertaisuudesta, vaikka hän ottaa huomioon, että maahanmuuttaja toimii oman kulttuurinsa ja taustansa perusteella. Maahanmuuttajan kulttuuritaustan tuntemus, asioiden perusteellinen selvitys, tahdikas käytös ja varautuminen monenlaisiin reaktioihin vievät pitkälle.
[...]
Poliisin käytössä nyt olevat eri kulttuureja koskevat ohjeet kattavat pähkinänkuoressa jo hyvin suurimmat uskonnot, etniset ryhmät ja muut vähemmistöt. Ohjeita pitää kuitenkin laajentaa ja ajanmukaistaa, jotta ne ottaisivat huomioon lähtömaiden tavat, arkipäivän tilanteet ja huomispäivän suunnat. Tehtävää varten tulisi perustaa monietninen ja monikulttuurinen työryhmä ja ottaa siihen mukaan opetus- ja kulttuurielämän edustajia.
[...]
lauantai 22. maaliskuuta 2008
keskiviikko 19. maaliskuuta 2008
Maahanmuuttovirasto: Kansalaisuus myönnetään usein poikkeussäännösten perusteella
Maahanmuuttovirasto: Kansalaisuus myönnetään usein poikkeussäännösten perusteella 19.3.2008
Jotta Suomen kansalaisuuden voi saada hakemuksesta, on täytettävä selvitetyn henkilöllisyyden vaatimus sekä kuusi yleistä edellytystä, joihin kuuluvat asumisaika-, kielitaito- ja nuhteettomuusedellytys. Kansalaisuuslaissa on kuitenkin säännökset siitä, millä perusteella näistä edellytyksistä voidaan poiketa.
Poikkeussäännöksiä sovelletaan jatkuvasti. Tammikuussa 2008 kansalaisuusyksikössä tehtiin hakemuksiin 293 myönteistä päätöstä, joista 102 perustui poikkeussäännöksiin. Yli 35 prosentissa tapauksista oli siten poikettu asumisaika-, kielitaito- tai nuhteettomuusedellytyksestä. Eniten, yhteensä 86 tapauksessa, oli poikettu nuhteettomuusedellytyksestä.
Nuhteettomuusedellytys
Nuhteettomuusedellytys tarkoittaa sitä, että hakija ei ole saanut syyllistyä rangaistavaan tekoon eikä hän saa olla määrättynä lähestymiskieltoon. Rangaistavasta teosta ei silti välttämättä tule kansalaistamisen estettä, vaan nuhteettomuusedellytyksestä voidaan poiketa, jos rikos ja siitä seurannut rangaistus on pieni eikä rikoksia ole paljon.
Huomiota voidaan kiinnittää myös siihen, kuinka pitkä aika rikoksista on kulunut. Harkinnan apuna käytetään kansalaisuusyksikössä erityistä taulukkoa, jonka tarkoituksena on se, että nuhteettomuusedellytystä koskevia sääntöjä sovelletaan samalla tavalla.
Esimerkiksi rikesakkorikoksesta ei siten tule kansalaistamisen estettä, vaan hakemukseen sovelletaan nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamista koskevaa säännöstä.
Kielitaitoedellytys
Kielitaitoedellytys puolestaan tarkoittaa sitä, että hakijalla tulee olla tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Kielitaito on osoitettava esimerkiksi perusopetuksen päättötodistuksella, ylioppilastodistuksella tai todistuksella yleisen kielitutkinnon suorittamisesta (yleistaitotaso 3).
Esimerkiksi yli 65-vuotiailta hakijoilta ei kuitenkaan vaadita kielitaidon osoittamista samalla tavalla. Toisaalta yli 15-vuotiaat kanssahakijat, jotka eivät ole vielä saaneet perusopetuksen päättötodistusta, voivat osoittaa kielitaitonsa myös muilla koulutodistuksilla. Lisäksi kielitaitoedellytyksestä voidaan poiketa sellaisen lääkärintodistuksen perusteella, josta ilmenee, että kielitaidon osoittaminen vaaditulla tavalla on hakijan terveydentilan vuoksi mahdotonta.
Asumisaikaedellytys
Asumisaikaedellytys taas tarkoittaa sitä, että hakijan on tullut asua Suomessa luvallisesti
* joko kuusi vuotta yhtäjaksoisesti
* tai pätkissä yhteensä kahdeksan vuotta, joista kaksi viimeistä vuotta yhtäjaksoisesti.
Laissa on säädetty myös tietyille ryhmille (esim. Suomen kansalaisen puoliso, pakolaiset) yksilölliset poikkeamisedellytykset asumisaikaedellytyksestä, joita ei poikkeuksia tilastoitaessa ole otettu huomioon.
Jotta Suomen kansalaisuuden voi saada hakemuksesta, on täytettävä selvitetyn henkilöllisyyden vaatimus sekä kuusi yleistä edellytystä, joihin kuuluvat asumisaika-, kielitaito- ja nuhteettomuusedellytys. Kansalaisuuslaissa on kuitenkin säännökset siitä, millä perusteella näistä edellytyksistä voidaan poiketa.
Poikkeussäännöksiä sovelletaan jatkuvasti. Tammikuussa 2008 kansalaisuusyksikössä tehtiin hakemuksiin 293 myönteistä päätöstä, joista 102 perustui poikkeussäännöksiin. Yli 35 prosentissa tapauksista oli siten poikettu asumisaika-, kielitaito- tai nuhteettomuusedellytyksestä. Eniten, yhteensä 86 tapauksessa, oli poikettu nuhteettomuusedellytyksestä.
Nuhteettomuusedellytys
Nuhteettomuusedellytys tarkoittaa sitä, että hakija ei ole saanut syyllistyä rangaistavaan tekoon eikä hän saa olla määrättynä lähestymiskieltoon. Rangaistavasta teosta ei silti välttämättä tule kansalaistamisen estettä, vaan nuhteettomuusedellytyksestä voidaan poiketa, jos rikos ja siitä seurannut rangaistus on pieni eikä rikoksia ole paljon.
Huomiota voidaan kiinnittää myös siihen, kuinka pitkä aika rikoksista on kulunut. Harkinnan apuna käytetään kansalaisuusyksikössä erityistä taulukkoa, jonka tarkoituksena on se, että nuhteettomuusedellytystä koskevia sääntöjä sovelletaan samalla tavalla.
Esimerkiksi rikesakkorikoksesta ei siten tule kansalaistamisen estettä, vaan hakemukseen sovelletaan nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamista koskevaa säännöstä.
Kielitaitoedellytys
Kielitaitoedellytys puolestaan tarkoittaa sitä, että hakijalla tulee olla tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Kielitaito on osoitettava esimerkiksi perusopetuksen päättötodistuksella, ylioppilastodistuksella tai todistuksella yleisen kielitutkinnon suorittamisesta (yleistaitotaso 3).
Esimerkiksi yli 65-vuotiailta hakijoilta ei kuitenkaan vaadita kielitaidon osoittamista samalla tavalla. Toisaalta yli 15-vuotiaat kanssahakijat, jotka eivät ole vielä saaneet perusopetuksen päättötodistusta, voivat osoittaa kielitaitonsa myös muilla koulutodistuksilla. Lisäksi kielitaitoedellytyksestä voidaan poiketa sellaisen lääkärintodistuksen perusteella, josta ilmenee, että kielitaidon osoittaminen vaaditulla tavalla on hakijan terveydentilan vuoksi mahdotonta.
Asumisaikaedellytys
Asumisaikaedellytys taas tarkoittaa sitä, että hakijan on tullut asua Suomessa luvallisesti
* joko kuusi vuotta yhtäjaksoisesti
* tai pätkissä yhteensä kahdeksan vuotta, joista kaksi viimeistä vuotta yhtäjaksoisesti.
Laissa on säädetty myös tietyille ryhmille (esim. Suomen kansalaisen puoliso, pakolaiset) yksilölliset poikkeamisedellytykset asumisaikaedellytyksestä, joita ei poikkeuksia tilastoitaessa ole otettu huomioon.
sunnuntai 16. maaliskuuta 2008
MTV3: Akateeminen maahanmuuttaja jää suometta vaille työtä
MTV3: Akateeminen maahanmuuttaja jää suometta vaille työtä 16.3.2008
Koulutussuunnittelija Outi Karjalaista harmittaa se, miten paljon osaamista Suomi hukkaa. Akateemisten maahanmuuttajien koulutuspääomaa ei vieläkään täysin hyödynnetä, vaikka ala kuin ala pelkää työvoimapulaa ja kaipaa kansainvälisiä kontakteja.
Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian EU-hanke on osoittanut pahimmaksi pulmaksi sen, ettei tarjolla ole asiantuntija-ammattien vaatimaa suomen kielen opetusta.
- Akateeminen kielitaito vaatii viiden, seitsemän vuoden opiskelun ja oman alan erikoissanastoa, Karjalainen korostaa.
Koulutussuunnittelija Outi Karjalaista harmittaa se, miten paljon osaamista Suomi hukkaa. Akateemisten maahanmuuttajien koulutuspääomaa ei vieläkään täysin hyödynnetä, vaikka ala kuin ala pelkää työvoimapulaa ja kaipaa kansainvälisiä kontakteja.
Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian EU-hanke on osoittanut pahimmaksi pulmaksi sen, ettei tarjolla ole asiantuntija-ammattien vaatimaa suomen kielen opetusta.
- Akateeminen kielitaito vaatii viiden, seitsemän vuoden opiskelun ja oman alan erikoissanastoa, Karjalainen korostaa.
perjantai 14. maaliskuuta 2008
Kotimaa: Ministeri Thors epäilee: Suomessa kunniamurhia viranomaisten huomaamatta
Kotimaa: Ministeri Thors epäilee: Suomessa kunniamurhia viranomaisten huomaamatta 14.3.2008
Viranomaisten mukaan Suomessa ei vielä ole tapahtunut kunniamurhia. Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin mukaan kunniaväkivaltaan perehtyneillä järjestöillä on omat epäilyksensä.
- Olen kuullut sellaistakin, että Suomessa kunniamurhia on saattanut olla ilman, että ne ovat tulleet viranomaisten tietoon. Tärkeää on, että asiasta keskustellaan, jotta tutkintaviranomaiset pystyvät varmuudella hallitsemaan kunniamurhien piirteitä, Astrid Thors sanoo.
Viranomaisten mukaan Suomessa ei vielä ole tapahtunut kunniamurhia. Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin mukaan kunniaväkivaltaan perehtyneillä järjestöillä on omat epäilyksensä.
- Olen kuullut sellaistakin, että Suomessa kunniamurhia on saattanut olla ilman, että ne ovat tulleet viranomaisten tietoon. Tärkeää on, että asiasta keskustellaan, jotta tutkintaviranomaiset pystyvät varmuudella hallitsemaan kunniamurhien piirteitä, Astrid Thors sanoo.
torstai 13. maaliskuuta 2008
HS: Poliisiylitarkastaja: Suomessa mahdollisesti tuhansia ulkomaalaisia luvattomasti
Helsingin Sanomien haastattelema poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen arvioi Suomessa olevan jopa tuhansia ulkomaalaisia laittomasti. Monet heistä ovat jääneet maahan oleskeluluvan umpeuduttua. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää on arvostellut poliisin tekemiä oleskelulupien tarkastuksia, koska ne kohdistuvat lähinnä olemukseltaan ulkomaalaisen näköisiin.
Helsingin Sanomat: uutinen
13.3.2008 20:05
Suomessa on mahdollisesti tuhansia ulkomaalaisia luvattomasti, arvioi poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen sisäministeriön poliisiosastolta.
"Esimerkiksi rikostapausten yhteydessä tulee aika usein ilmi tällaisia henkilöitä, jotka ovat olleet maassa pitkäänkin ilman lupaa."
Monet ovat tulleet Suomeen luvallisesti, mutta ovat jääneet maahan pidemmäksi aikaa, jolloin heillä ei enää ole oleskeluoikeutta. Suuri osa luvattomista ulkomaalaisista on poliisin arvioiden mukaan Helsingin seudulla.
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina 11. maaliskuuta, että poliisi tekee pääkaupunkiseudulla muun muassa asemilla ja kauppakeskuksissa pistotarkastuksia, joilla se selvittää ulkomaalaisten oleskeluoikeuksia Suomessa.
Helsingin poliisin esikuntapäällikkö Teuvo Saikkonen ja Vantaan poliisipäällikkö Yrjö Laihio painottavat, että tarkastukset ovat osa normaalia poliisitoimintaa ja että niille löytyy perusteet.
"Meillä on olemassa oma teemaluontoinen juttu. Sisämaan ulkomaalaisvalvonnasta on sisäministeriön ohjeistukset ja niitä me sovellamme. Emme ota kaikkia ulkomaalaisia tai vierasta kieliä puhuvia tarkastettavaksi". Laihio kertoo.
Saikkosen mukaan "ei ole tarkoitus luoda mitään ratsiasysteemejä", eikä ketään poimita tarkastukseen sattumanvaraisesti.
"Schengeniin liittyvässä EU-lainsäädännössä sanotaan, että poliisi voi suorittaa pistokokeita valvonnassaan ja nimenomaan rajojen sisäpuolella", Saikkonen toteaa.
"Kun Schengen-alue vuoden vaihteessa laajeni ja Helsingin satamassa passintarkastukset loppuivat lähes täysin, ainoa keino selvittää ulkomaalaisten maassaolo-oikeuksia on, että poliisi suorittaa ulkomaalaisvalvontaa pistokokeilla", Saikkonen sanoo.
...
Ruokonen toteaa, että valvonnan tarve on joka tapauksessa lisääntynyt. "Vapaa liikkuvuus tuo mukanaan lieveilmiöitä, myös rikollisten liikkuminen helpottuu."
Helsingin Sanomat: uutinen
13.3.2008 20:05
Suomessa on mahdollisesti tuhansia ulkomaalaisia luvattomasti, arvioi poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen sisäministeriön poliisiosastolta.
"Esimerkiksi rikostapausten yhteydessä tulee aika usein ilmi tällaisia henkilöitä, jotka ovat olleet maassa pitkäänkin ilman lupaa."
Monet ovat tulleet Suomeen luvallisesti, mutta ovat jääneet maahan pidemmäksi aikaa, jolloin heillä ei enää ole oleskeluoikeutta. Suuri osa luvattomista ulkomaalaisista on poliisin arvioiden mukaan Helsingin seudulla.
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina 11. maaliskuuta, että poliisi tekee pääkaupunkiseudulla muun muassa asemilla ja kauppakeskuksissa pistotarkastuksia, joilla se selvittää ulkomaalaisten oleskeluoikeuksia Suomessa.
Helsingin poliisin esikuntapäällikkö Teuvo Saikkonen ja Vantaan poliisipäällikkö Yrjö Laihio painottavat, että tarkastukset ovat osa normaalia poliisitoimintaa ja että niille löytyy perusteet.
"Meillä on olemassa oma teemaluontoinen juttu. Sisämaan ulkomaalaisvalvonnasta on sisäministeriön ohjeistukset ja niitä me sovellamme. Emme ota kaikkia ulkomaalaisia tai vierasta kieliä puhuvia tarkastettavaksi". Laihio kertoo.
Saikkosen mukaan "ei ole tarkoitus luoda mitään ratsiasysteemejä", eikä ketään poimita tarkastukseen sattumanvaraisesti.
"Schengeniin liittyvässä EU-lainsäädännössä sanotaan, että poliisi voi suorittaa pistokokeita valvonnassaan ja nimenomaan rajojen sisäpuolella", Saikkonen toteaa.
"Kun Schengen-alue vuoden vaihteessa laajeni ja Helsingin satamassa passintarkastukset loppuivat lähes täysin, ainoa keino selvittää ulkomaalaisten maassaolo-oikeuksia on, että poliisi suorittaa ulkomaalaisvalvontaa pistokokeilla", Saikkonen sanoo.
...
Ruokonen toteaa, että valvonnan tarve on joka tapauksessa lisääntynyt. "Vapaa liikkuvuus tuo mukanaan lieveilmiöitä, myös rikollisten liikkuminen helpottuu."
tiistai 11. maaliskuuta 2008
HS: Vähemmistövaltuutettu paheksuu poliisin ulkomaalaisratsioita
Helsingin Sanomien mukaan vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää on huolissaan, että poliisi leimaa ihmisryhmiä, kun se selvittää oleskeluoikeuksia pistotarkastuksilla, joihin valitaan ulkomaalaisilta näyttäviä tai kuulostavia. Suurpään mielestä tällainen toiminta saattaa olla kiellettyä etnistä profilointia.
Helsingin Sanomat: uutinen
11.3.2008 22:01
...
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että Helsingissä ja Vantaalla poliisi seuloo maassa luvatta olevia näkö- ja kuulohavaintojen perusteella muun muassa kauppakeskuksista, rautatieasemilta ja satamista.
Suurpään mielestä tällainen toiminta "tulee ainakin hyvin lähelle etnisen profiloinnin käsitettä", koska pistotarkastuksen kohteeksi joutuminen riippuu lähinnä ulkonäöstä.
Euroopan neuvoston rasisminvastaisen komission kannan mukaan etninen profilointi pitäisi olla poliisitoiminnassa kiellettyä tai ainakin se pitäisi määrittää tapauskohtaisesti erittäin tarkasti.
"On ongelmallista, jos ihonvärin tai muun ulkomuodon perusteella pitää varautua siihen, että joutuu kadulla tarkastettavaksi. Se on leimaavaa", Suurpää kuvailee.
Pistotarkastuksiin joutuneet eivät ole olleet vähemmistövaltuutettuun aiemmin yhteydessä, mutta eilen tiistaina yhteydenottoja tuli useita.
"Juttu herätti tunteita. Suomessa ollaan vielä tottumattomia tällaiseen toimintaan. Ihmiset ovat kysyneet, onko tällainen ihan laillista ja asetetaanko heidät nyt eriarvoiseen asemaan ihonvärinsä takia."
"Kuten poliisi ilmoitti, nyt tehdään vähän uudenlaista tarkastustoimintaa. Siinä mielessä on myös uudenlaisen harkinnan paikka, miten se tapahtuu niin, ettei ihmisiä leimata?"
Vähemmistövaltuutettu uskoo, että tavanomaisen poliisitoiminnan yhteydessä tehtävät oleskeluoikeuksien tarkastukset ovat riittävät luvattoman maassa olon estämiseksi.
Lisäksi tarkastusten pitäisi perustua siihen, että on aihetta epäillä henkilön olevan ilman oleskeluoikeutta.
"Ulkomaalaisvalvontaa pitää tehdä, se on lakiin perustuvaa toimintaa. Mutta tähänastisetkin keinot ovat tehokkaasti johtaneet siihen, ettei täällä ainakaan kovin pitkiä aikoja pysty oleskelemaan ilman oleskeluoikeutta."
Helsingin Sanomat: uutinen
11.3.2008 22:01
...
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että Helsingissä ja Vantaalla poliisi seuloo maassa luvatta olevia näkö- ja kuulohavaintojen perusteella muun muassa kauppakeskuksista, rautatieasemilta ja satamista.
Suurpään mielestä tällainen toiminta "tulee ainakin hyvin lähelle etnisen profiloinnin käsitettä", koska pistotarkastuksen kohteeksi joutuminen riippuu lähinnä ulkonäöstä.
Euroopan neuvoston rasisminvastaisen komission kannan mukaan etninen profilointi pitäisi olla poliisitoiminnassa kiellettyä tai ainakin se pitäisi määrittää tapauskohtaisesti erittäin tarkasti.
"On ongelmallista, jos ihonvärin tai muun ulkomuodon perusteella pitää varautua siihen, että joutuu kadulla tarkastettavaksi. Se on leimaavaa", Suurpää kuvailee.
Pistotarkastuksiin joutuneet eivät ole olleet vähemmistövaltuutettuun aiemmin yhteydessä, mutta eilen tiistaina yhteydenottoja tuli useita.
"Juttu herätti tunteita. Suomessa ollaan vielä tottumattomia tällaiseen toimintaan. Ihmiset ovat kysyneet, onko tällainen ihan laillista ja asetetaanko heidät nyt eriarvoiseen asemaan ihonvärinsä takia."
"Kuten poliisi ilmoitti, nyt tehdään vähän uudenlaista tarkastustoimintaa. Siinä mielessä on myös uudenlaisen harkinnan paikka, miten se tapahtuu niin, ettei ihmisiä leimata?"
Vähemmistövaltuutettu uskoo, että tavanomaisen poliisitoiminnan yhteydessä tehtävät oleskeluoikeuksien tarkastukset ovat riittävät luvattoman maassa olon estämiseksi.
Lisäksi tarkastusten pitäisi perustua siihen, että on aihetta epäillä henkilön olevan ilman oleskeluoikeutta.
"Ulkomaalaisvalvontaa pitää tehdä, se on lakiin perustuvaa toimintaa. Mutta tähänastisetkin keinot ovat tehokkaasti johtaneet siihen, ettei täällä ainakaan kovin pitkiä aikoja pysty oleskelemaan ilman oleskeluoikeutta."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
