MTV3: Akateeminen maahanmuuttaja jää suometta vaille työtä

MTV3: Akateeminen maahanmuuttaja jää suometta vaille työtä 16.3.2008


Koulutussuunnittelija Outi Karjalaista harmittaa se, miten paljon osaamista Suomi hukkaa. Akateemisten maahanmuuttajien koulutuspääomaa ei vieläkään täysin hyödynnetä, vaikka ala kuin ala pelkää työvoimapulaa ja kaipaa kansainvälisiä kontakteja.

Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian EU-hanke on osoittanut pahimmaksi pulmaksi sen, ettei tarjolla ole asiantuntija-ammattien vaatimaa suomen kielen opetusta.

- Akateeminen kielitaito vaatii viiden, seitsemän vuoden opiskelun ja oman alan erikoissanastoa, Karjalainen korostaa.


Hänen mielestään korkeakoulut voivat tukea maahanmuuttajia suomen opiskelussa, koska Suomen työpaikoilla käytetään ensisijaisesti suomea.

Duunariammateissa tarvittavan kielitaidon saa työvoimaviranomaisten järjestämästä kotoutumiskoulutuksesta. Moni korkeakoulutettu on jäänyt sitäkin paitsi, koska ei ole enää työtön ajauduttuaan hanttihommiin.

Kieli- ja kulttuurieroja

Improve immigrants -hanke järjesti intensiivistä suomen opetusta sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaisille.

Tarpeellisiksi osoittautuivat myös viisikuukautiset koulutukset, joilla maahanmuuttajia ohjattiin työelämään tai korkeakouluihin. Ne antoivat tottumusta opiskelukulttuuriin, jossa tehdään enemmän valintoja kuin monissa muissa maissa eikä opettaja ole sellainen auktoriteetti kuin tulijat ovat tottuneet.

Myös toinen Palmenian EU-hanke osoitti kielitaidon avainkysymykseksi. Maahanmuuttajan on vaikea ryhtyä yrittäjäksi, jos kielitaito ei riitä vaikkapa tiedon hakemiseen verkosta.

Opetusneuvos Sanna Penttinen Opetushallituksesta myöntää, ettei suomen kieltä opeteta kylliksi vaativimmilla tasoilla. Hänen mielestään tarve tunnetaan ja hoidetaan parhaiten paikallistasolla. Se edellyttää kouluttajien yhteistyötä.

- Ja rahoitusratkaisuja, lisää Karjalainen.

Yksilöllistä pätevyyttä

Outi Karjalaisen mukaan Suomi on valmiimpi ottamaan akateemisia maahanmuuttajia kuin hankkeen alkaessa 2003. Ulkomaisten tutkintojen rinnastus suomalaisiin sujuu useimmissa tapauksissa jo rutiinilla.

Turun työvoimatoimiston Specima-hankkeen myötä yliopistot ovat koonneet esimerkiksi maahanmuuttajalääkäreitä, -hammaslääkäreitä ja -opettajia ryhmiin pätevöitymään.

- Ulkomaalaisille tarvitaan yksilöllisempiäkin polkuja, tuumii Karjalainen perehdyttyään liki 300 ihmisen tarinaan.

Eri maista tulleet eivät välttämättä tarvitse samoja kursseja tutkintojensa täydennykseksi.

Palmenia valmistelee parhaillaan uutta korkeakoulutettujen maahanmuuttajien neuvonta- ja koulutushanketta. Materiaalia on tulossa myös nettiin, jottei opiskelu vaadi muuttoa tai matkustelua toiselle paikkakunnalle.

Outi Karjalaisen mielestä Suomen pitäisi työllistää jo maahan muuttaneet ennen kuin ryhdytään tuomaan työvoimaa.

- Sairaanhoitajien rahtaaminen Filippiineiltä voi johtaa kaaokseen, ellei samalla hoideta kelpoisuuksia ja kielitaitoa. Mitä tehdään, kun mukana pölähtää myös perhe?

Akateemisia työnhakijoita

* -Ulkomaalaisia työnhakijoita kirjattiin Suomessa viime vuonna liki 42000. Heillä on korkeakoulututkinto useammin kuin suomalaisilla työnhakijoilla.
* -Ulkomaisiin työnhakijoihin lukeutui yli 300 tutkijakoulutuksen saanutta, yli 3200 ylemmän ja liki 3700 alemman kandidaattiasteen suorittanutta. Alimman korkea-asteen käyneitä oli runsaat 2300.
* -Yli 6500 ulkomaalaista työnhakijaa on luokiteltu ryhmään tekninen, luonnontieteellinen, lainopillinen, humanistinen ja taiteellinen työ. Liki 2900 haluaa töihin terveys- ja sosiaalipuolelle.
* -Maahanmuuttajien työttömyydestä ei ole koottu tilastoja.
* Lähde: Työnvälitystilasto