TS: ”Kyllä Ruotsiin ihmisiä mahtuu”

Turun Sanomat:
”Kyllä Ruotsiin ihmisiä mahtuu”
Maahanmuuttoministeri Tobias Billström ei pelkää pakolaisia
EU-parlamentti yrittää tiukentaa luvattomien tulijoiden palautusta
23.5.2008

Södertäljeläislähiön Hovsjön ala- ja yläkoulun rehtori, vaasalaistaustainen Tom Hagman, 59, sanoo, että pakolaiskysymyksissäkin ”kyse on ennen muuta ihmisyydestä - siitä mitä haluat asettaa etusijalle elämässäsi”.

- Tapaan sanoa, että Ruotsiin kyllä tässä suhteessa ihmisiä mahtuu.

Hagmanilla on yli 30 vuoden kokemus siirtolaisopetuksesta ja koulun johtamisesta Tukholman Rinkebyssä, Botkyrkassa ja Södertäljessä.

Ruotsissa muun muassa Irakin sodan vanaveden pakolaisvirta työllistää joitakin kuntia yli äyräiden. Södertälje on yksi sellainen kunta. Sen poliittinen johtaja Anders Lago kävi huhtikuussa Yhdysvaltain kongressissa Washingtonissa kertomassa, miten Södertälje voi ottaa vastaan Irakin-pakolaisia enemmän vuodessa kuin Yhdysvallat ja Kanada yhdessä.

Södertäljessä asuu 83 000 asukasta. Scanian ja Astra Zenecan myötä södertäljeläisyritykset vastaavat yli 20 prosentista Ruotsin viennistä. Göteborgin kauppakorkeakoulun tutkimus vuonna 2006 osoitti, kuinka Södertäljellä on parhaat kasvun edellytykset koko Ruotsissa. Yksi näistä edellytyksistä on yhdyskunnan monikulttuurisuus.

Turvapaikanhakijoita 1960-luvulta alkaen

1960- ja 1970-lukujen taitteessa Ruotsin silloisen demarihallituksen pääministeri Olof Palme myönsi kerta heitolla poliittisen turvapaikan Lähi-idästä saapuneille 70 000 assyyri- ja syriaaniortodoksille, jotka olivat paenneet kotimaansa paikallista muslimien ylivaltaa. Suuri osa heistä sijoittui Tukholman lounaispuolella sijaitsevaan Södertäljeen, joka tarjosi asuntoja ja työtä.

Tietoisuus Södertäljestä on irakilaisten ortodoksien keskuudessa säilynyt vuosikymmenet, mikä selittää Irakin-pakolaisten tuoreimman massamuuton tuohon Scania-kuorma-autojen ja lääkejätti Astra Zenecan kotikaupunkiin.

Tänään Södertälje kykenee tarjoamaan työtä, mutta ei enää asuntoja. Kolmen huoneen ja keittiön asunnossa elää kolme, neljäkin perhettä.

Ruotsissa on kuntia, jotka ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan pakolaisia. Siirtolaisvaltaiset kunnat vaativat, että hallitus kumoaisi penseiden kuntien autonomian, niin että myös ne kantaisivat oman osansa pakolaisten vastaanottovastuusta.

Kysymys on myös poliittinen. Muukalaisvastaiset liikkeet Ruotsissa eivät näe maahanmuuttoa Ruotsin tulevana resurssina, vaan tuijottavat piilorasismissaan niihin kustannuksiin, joihin pakolaisten ensi sijoitus johtaa.

Päinvastaisessa tilanteessa kohta

Hagman näkee pakolaiskysymyksen luonnollisesti myös omasta näkökulmastaan.

- Ellei meihin kohdistuisi pakolaisvirtaa, minunkin kouluni olisi kohta tyhjä ja 75 opettajaa työttömänä. Pakolaisia on palveltava, koska tulee aika, jolloin Euroopan maiden on työvoima- ja palvelupulassaan ryhdyttävä markkinoimaan itseään työmaana, jos kerran haluamme pitäytyä hyvinvointivaltiossa ja esimerkiksi turvata sen koulu-, opiskelu-, työelämä- ja vanhustenhuoltopalvelut. Muutoin romahtaa jopa koko eläkejärjestelmämme.

Hagman muistuttaa, kuinka myös pakolainen haluaa olla normaali ihminen ja miten sitä aivan erityisesti haluaa pakolaislapsi.

Hän kertoo, kuinka hän sijoittaa ekaluokkalaisten ikäryhmään kuuluvat pakolaislapset valmistavan luokan sijasta suoraan tavalliselle ekaluokalle. Samaa menettelyä hän haluaa toteuttaa jatkossa myös toisen ja kolmannen luokan oppilaiden iässä oleville pakolaislapsille.

- Opettaja saa heti kiitollisen palautteen, Hagman tiivistää.

-----------------

Ruotsin hallituksen epäkiitollisin ministerintuoli kuuluu 35-vuotiaalle Tobias Billströmille (kok).

Eri ministeriöiden virkamieslähteiden näkemyksen mukaan 60 prosenttia ruotsalaisista vastustaa maahanmuuttoministeri Billströmin jokaista ehdotusta, olivatpa ne minkä suuntaisia tahansa.

Billström ei kuitenkaan hätkähdä.

Ruotsalaiset eivät ole hänen mukaansa hänen suurin vastustajansa maahanmuuttokysymyksissä, vaan Euroopan unioni, jolta yhä puuttuu oma, kokonaisvaltainen, yhtenäinen linja turvapaikkakysymyksissä.

- Ruotsi on joutunut viimeksi kuluneina vuosina kokemaan, kuinka painava pienelle EU:n jäsenmaalle ovat juuri sellaiset kysymykset, joihin EU:lla ei vielä ole yhteistä säännöstöä. Pakolaispolitiikka on unionissa sellainen alue, Fredrik Reinfeldtin (kok) neljän puolueen porvarihallituksen maahanmuuttoministeri sanoo.

Kaikki EU-maat kärsivät nykyisestä

Billströmin mukaan nykymenettelystä kärsivät kaikki jäsenmaat, koska ne esimerkiksi joutuvat yhteisen säännöstön puuttuessa pohtimaan muun muassa pakolaiskiintiöitään, ja kaikkein eniten kärsivät pakolaiset itse, kun heidän oikeusturvansa horjuu pahan kerran.

- Jos vastuuta unionissa näissä kysymyksissä jaettaisiin yhteisvastuullisesti tasapuolisemmin, silloin myös useammat pakolaiset saisivat turvapaikan. Tänään käydään eteenpäin vain eri jäsenvaltioiden noudattamien minimisääntödirektiivien takia, valitettavasti.

Billströmin katsannossa vastuunjaon pakolaiskysymyksissä tulisi EU:ssa toimia yhteisvastuullisesti eikä niin kuten tänään - ”muutamat harvat maat tekevät valtavan paljon, mutta useimmat muut maat hyvin vähän”.

- Lopputuloksena ovat arpajaiset siitä, mikä maa saa pakolaisia eniten, mikä vähiten, Billström sanoo.

Ruotsi ottaa työn alle EU:ssa

Ruotsi on EU:n puheenjohtajamaa ensi vuoden syyspuoliskon.

- Ykköskysymys on puheenjohtajuuskaudellamme tietysti Itämeri, mutta sen rinnalle nostamme myös pakolaiskysymykset, unionin yhteisen pakolaispolitiikan luomisen, Billström tiivistää.

Billström haluaa EU:lle yhteisen juridisen instituution tulkitsemaan pakolaisten turvapaikkasäännöksiä.

- Se voisi tietysti olla EU:n tuomioistuin, joka määrittelisi, kuka unionin ulkopuolelta tuleva pakolainen on oikeutettu turvapaikkaan. Kun tämä on tehty, kansalliset elimet tekisivät punninnan, täyttävätkö pakolaisen uhkakuvat EU:n yhteiset turvapaikkakriteerit, Billström sanoo.

Hän vakuuttaa yhteistyön Suomen ja pakolaisministeri Astrid Thorsin kanssa toimivan pakolaiskysymyksissä ”erinomaisen moitteettomasti, samassa linjassa”.

Billström junailee pakolaiskysymyksiä Ruotsin hallituksessa oikeusministeriön kehyksissä. Mies ei ole kuitenkaan itse juristi, vaan historian maisteri. Loppututkinnon hän suoritti Lundin yliopistossa vuonna 2002 erikoistuen samalla Itä- ja Keski-Euroopan nykyhistoriaan.

Viime vuonna tuli 38 000

Ruotsissa päätökset turvapaikan myöntämisestä pakolaiselle tekee maahanmuuttovirasto. Pakolainen voi valittaa kielteisestä päätöksestä Ruotsissa kulloinkin kyseeseen tulevalle alueelliselle maahanmuutto-tuomioistuimelle.

Turvapaikka Ruotsissa ei ole sidottu juridisesti mihinkään maahan, vaan pakolaisen henkilökohtaiseen tilanteeseen, millaisia uhkia hän kokee. Lakitekstissä tämä ilmaistaan sanoilla ”perusteltu pelko”.

Vuonna 2007 Ruotsista poliittista turvapaikkaa haki noin 38 000 pakolaista, joista runsaat puolet - noin 20 000 - tuli Irakista. 75 prosenttia Irakin-pakolaisista sai turvapaikan.

Kuluvalta vuodelta maahanmuuttoviraston tilastot osoittavat Ruotsiin suuntautuvassa pakolaisvirrassa hienoista taantumaa, mihin suuntaan vaikuttaa muun muassa kohentunut turvallisuustilanne Irakissa. Yhä useampien irakilaisten turvapaikkahakemus tulee hylätyksi.

Ruotsi palauttaa ja karkottaa pakolaisia, joilta turvapaikka on evätty, muun muassa Pohjois-Irakin kurdialueille. Menettelyä helpottaa Ruotsin ja Irakin hallitusten 18. helmikuuta allekirjoittama sopimus paluumuutosta.

Menettely on kuitenkin alkuvaiheissaan kohdannut - varsinkin Irakin päässä - paljon käytännön pulmia, joita vasta ollaan purkamassa.

13 000 odottaa karkotusta

Tänään Ruotsissa asuu noin 13 000 pakolaista odottamassa karkotuspäätöksen toimeenpanoa.

Pakolaisia Ruotsi palauttaa Dublinin sopimuksen hengessä takaisin Kreikkaan, joka on monelle pakolaiselle ensimmäinen askel Euroopan puolella.

Ruotsi ei kuitenkaan palauta Kreikkaan esimerkiksi lapsia, kun on käynyt ilmi, että heidät teljetään ulkomaailmasta jopa kahdeksi-kolmeksi viikoksi.

- EU:n komissio vastaa Dublinin sopimuksen mekanismeista ja valvoo, että menettely toimii. Mielestäni komissio työskentelee hyvin. Se on muun muassa vaatinut Kreikkaa nostamaan pakolaisten vastaanoton siedettävälle tasolle, Billström sanoo.

Billström ei ole vähääkään huolissaan muukalaiskaunaisesta puolueesta, Ruotsi-demokraateista. Puolue nousisi tuoreiden kyselyjen mukaan vaaleissa valtiopäiville, jopa suuremmaksi kuin kristillisdemokraatit.

- Ruotsalaiset oivaltavat vähin erin työvoiman maahanmuuton siunauksellisuuden. Keskustelu maahanmuuton rasituksista on lisäksi liiaksi polarisoitunut kuntia koskevaksi. Hallituksemme pitää parempana vaihtoehtona porkkanoiden tarjoamista, niin että kunnat lisäisivät yhteistyötä pakolaisten asian hoitumiseksi, maahanmuuttoministeri sanoo.

-----------------

Kauan odotettu EU-direktiivi kolmansista maista luvattomasti maahan tulleiden käännyttämisestä on käsittelyssä EU-parlamentissa kesäkuussa. Toteutuessaan direktiivi antaisi jäsenvaltioille nykyistä tehokkaammat mahdollisuudet palauttaa kolmansista maista tulleita ihmisiä.

Porkkanana laittomasti maahan tulleille direktiivi tarjoaa lievempää ”rangaistusta”, jos he lähtevät kuukauden kuluessa vapaaehtoisesti. Kiistaa on ollut lähinnä siitä, onko viiden vuoden maahanpaluukielto ehdoton vai ei.

Direktiivi on ensimmäinen aloite, jolla pyritään kehittämään EU-tason yhteinen politiikka laittomaan maahanmuuttoon. Direktiivissä määritellään yhteiset säännökset palauttamiselle, maastapoistamiselle, pakkokeinojen käytölle, väliaikaiselle säilöönotolle ja maahanpaluulle.

Suomalaismeppien kanta kolmansista maista tulleiden luvattomasti oleskelevien palauttamiseen vaihtelee melkoisesti. Periaatteessa yhtä mieltä ollaan siitä, että pelisääntöjä EU-maiden kesken on yhtenäistettävä. Sen sijaan sisällöstä ollaan toista mieltä.

- Toisaalta on hyvä, että ehdotuksesta päästään viimeinkin äänestämään. En kuitenkaan usko, että ehdotus menee sellaisenaan läpi. Euroopan unioni on nostamassa muureja ympärilleen, europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr) kommentoi.

Hassin mukaan EU:ssa puhutaan kolmansien maiden ihmisistä ja pakolaisista liian usein kielteisessä sävyssä.

Europarlamentaarikko Ville Itälä (kok) pitää direktiiviä tervetulleena. Toisin kuin Hassin mielestä, Itälän mukaan EU ei ole korottamassa muureja ympärilleen.

- Yhteinen sävel on tässä tärkeää, koska muutoin muulle maailmalle EU on yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki, Itälä muistuttaa.

Hänen mielestään direktiivi on eduksi myös ihmisoikeusmielessä.

Europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk) pitää direktiiviehdotusta asiallisena.

- EU:ssa on joustettu tähän saakka aika paljon näissä asioissa. Yhtenäinen linja on hyvä, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö perustelluista syistä voisi osalle antaa turvapaikkaa.