Helsingin Sanomat: Netin valvontaa halutaan tiukentaa rasismin pelossa

Helsingin Sanomien uutisen mukaan viranomaiset haluavat blogien ylläpitäjille vastuun valvoa ja poistaa rasistiset viestit. Valtakunnansyyttäjä Mika Illman pitäisi Ruotsista mallia ottavaa uudistusta nykytilannetta selkiyttävänä, ei kontrollia tiukentavana. Informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Jukka Kemppinen vastustaa ehdotusta. Hänestä rasistisen kirjoittelun rajanveto on vaikeaa ja suomalainen blogikirjoittelu on asianmukaista.

Helsingin Sanomat: Netin valvontaa halutaan tiukentaa rasismin pelossa
Nettirasismia – mistä sitä löytyy?
3.7.2008

YLE Uutiset: Viranomaiset haluavat lisätä internetin valvontaa rasismin vuoksi 3.7.2008

Sisäasiainministeriö: Sisäisen turvallisuuden ohjelma (pdf)
8.5.2008

Viranomaiset haluavat tiukentaa internetin valvontaa rasismin ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston julkaisemassa sisäisen turvallisuuden ohjelman loppuraportissa esitetään, että Suomessa arvioitaisiin keinot, joilla rasistisiin kirjoituksiin voitaisiin puuttua lakia uudistamalla.

Käytännössä tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi blogien ylläpitäjille asetettaisiin vastuu seurata ja poistaa blogeistaan rasistiset viestit.

Keväällä julkaistu raportti on laadittu useiden ministeriöiden ja asiantuntijoiden yhteistyönä.

Valtakunnansyyttäjä Mika Ilmanin mukaan uudistuksessa ei olisi kyse kontrollin tiukentamisesta, vaan nykytilanteen selkiyttämisestä.

Laki asettaa bloginpitäjät vastuuseen jo nyt, mutta käytännössä vastuut ovat epäselviä ja rangaistuksen uhka Ilmanin mukaan riittämätön.

Illman haluaisi blogeihin niin sanotun jälkikäteismoderoinnin. Mallia hän ottaisi Ruotsista, jossa on jo voimassa vastaava lainsäädäntö.

Informaatio- ja teknologiaoikeuden professorin Jukka Kemppisen mielestä blogikirjoittelua ei ole syytä kahlita lisälainsäädännöllä.

Hänen mukaansa ylläpitäjän vastuissa on tulkinnanvaraa silloin, kun blogia päivitetään harvakseltaan.

Kemppinen on itse aktiivinen bloggaaja ja katsoo, että bloginsa säännöllisyyden takia hän on vastuussa kaikesta julkaistusta tekstistä.

Väitteisiin rasismin yleistymisestä netissä Kemppinen suhtautuu epäillen. Hän ei kiellä, etteikö ongelmia voisi esiintyä, mutta sanoo odottavansa, että tiukennusten puoltajat esittäisivät todisteita vaatimuksilleen.

Rajanveto siitä, mitä pidetään rasismina, on usein vaikeaa. Yksi netin kiihkeimmistä puheenaiheista on suomalainen maahanmuuttopolitiikka, jota pitää Illmanin mukaan saada kritisoida tarvittaessa ankarastikin.

"Samalla täytyisi kuitenkin pidättäytyä lausunnoista, joissa maahanmuuttajia solvataan, panetellaan tai uhataan."

Kemppisen mukaan suomalainen blogikirjoittelu on asianmukaista ja neutraalia.

"Juristina suhtaudun tällaiseen [kontrollin lisäämiseen] skeptisesti. Rajoituspyrkimyksissä on sama ongelma kuin kuolemanrangaistuksessa. Kokemus osoittaa, että kun rankaisun tielle on lähdetty, se ei lopu koskaan."

-----------------

 Toukokuussa julkaistu raportti Suomen sisäisen turvallisuuden ohjelman loppuraportissa on bloggaajien kannalta kysymyksiä herättävää luettavaa.

Raportin mukaan nettirasismi on yleistynyt viime vuosina nopeasti, ja vuonna 2006 vähemmistövaltuutettu teki poliisille tutkintapyyntöjä noin neljästäkymmenestä sivustosta.

Raportissa maalataan myös uhkakuva, jonka mukaan rasistinen nettikirjoittelu voi johtaa Suomessa samanlaisiin ristiriitoihin kuin esimerkiksi siirtolaisongelmien kanssa kamppailevissa Hollannissa ja Ranskassa.

Useiden blogien aktiiviseuraajalle väitteet tuntuvat hatarasti perustelluilta. Muutamaa yksittäistapausta lukuun ottamatta verkosta on vaikea löytää aineistoa, jota maallikko voisi pitää selkeästi rasistisena.

Yksittäisiä ylilyöntejä esiintyy, mutta pääasiassa esimerkiksi maahanmuuttajiin liittyvää keskustelua käydään faktojen pohjalta.

Korostettakoon, että tämän kommentin motiivi ei ole – missään suhteessa – hyväksyä rasistista kirjoittelua. Mikäli väitetyllä nettirasismin nousulla halutaan padota kuitenkin netin vapaata keskustelua, on aiheesta keskusteltava.

Internetiin voidaan suhtautua paitsi pelolla, myös verrattomana demokratiakanava. Verkko mahdollistaa ensi kertaa maailman historiassa todellisen vapaan mielipiteenvaihdon – jos se halutaan yhteiskunnassa ylipäätään sallia.

Samalla netti on tehnyt mahdolliseksi myös vallanpitäjien kritisoinnin aivan uudessa laajuudessa. Eihän vaatimuksissa lisätä netin kontrollointia ole kyse siitä, ettei päättäjiä saisi kritisoida?

Mikko Välimaa

-----------------

Sisäisen turvallisuuden ohjelma:

[...]
Suomalaisten asenteet etnisiä vähemmistöjä kohtaan ovat hitaasti kehittyneet myönteisemmiksi. Positiivisesta kehityksestä huolimatta suhtautuminen etnisiin vähemmistöihin jakaa suomalaisia edelleen. Kielteisiä ulkomaalaisasenteita omaavat henkilöt eivät kuitenkaan aina koe suhtautumistaan rasismina, vaan ”viisaana varovaisuutena”. Syitä kielteisten asenteiden taustalla ovat vähäinen tieto etnisistä vähemmistöistä, heidän kulttuuristaan ja uskonnostaan. Tulee myös ottaa huomioon jännitteiden lisääntymisen mahdollisuus eri vähemmistöjen välillä.
[...]
Suomessa esiintyy myös jossain määrin turvallisuutta uhkaavia ilmiöitä, joiden taustalla on kulttuurista johtuvia piirteitä. Näitä ovat muun muassa kunniaan liittyvä väkivalta, väistämisvelvollisuus ja tyttöjen ympärileikkaus. Tarkkaa tietoa ilmiöiden määrästä ei ole, sillä tapaukset eivät yleensä tule viranomaisten tietoon.

Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset ovat vuosittain olleet rikoksista epäiltyinä väestöosuuteensa nähden noin 1,3 - 1,5 kertaa useammin kuin suomalaiset. Tilastolliset erot johtunevat osaltaan siitä, että maahanmuuttajaväestössä ovat suhteellisesti yliedustettuina suurissa asutuskeskuksissa asuvat nuoret miehet, jotka syyllistyvät rikoksiin useimmiten myös valtaväestön joukossa. On myös arvioitu, että maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemät rikokset tulevat valtaväestön tekemiä rikoksia helpommin viranomaisten tietoon.

Etnisten vähemmistöjen rikollisuutta selitettäessä päädytään ajoittain ylikorostamaan etnisyyden tai kulttuurin merkitystä. Tutkimuksissa maahanmuuttajataustaisilla vangeilla on havaittu olevan samanlaisia kokemuksia kuin muillakin rikoksentekijöillä kuten syrjäytymistä, työttömyyttä ja pienituloisuutta. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja romaninuorten rikollisuus on yleensä luonteeltaan ryhmätoimintaa, jonka taustalta löytyy usein rasismikokemuksia.
[...]
Edistetään etnisten vähemmistöjen edustajien rekrytointia julkisen sektorin tehtäviin. Tämä toteutetaan sisällyttämällä rekrytointia edistävät toimenpiteet yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimista koskeviin suosituksiin, parantamalla harjoitteluun pääsyä ja tarkistamalla niitä virkakelpoisuuksien ehtoja, jotka vaikeuttavat etnisten vähemmistöjen rekrytoimista.

Varmistetaan, että lainsäädännön ja oikeusjärjestelmän avulla voidaan tehokkaasti puuttua rasistisiin rikoksiin ja internetissä esiintyviin rasistisiin viesteihin rikosoikeudellisin keinoin. Arvioidaan tarve säätää internet-sivustojen ylläpitäjille erityinen rasistisen rikoksen tunnusmerkistön täyttävän aineiston seuranta- ja poistamisvelvollisuus.