HS: Maahanmuutto keskittyy Helsingissä – kantasuomalaiset välttävät alueita

Helsingin Sanomat: Maahanmuutto keskittyy Helsingissä – kantasuomalaiset välttävät alueita 27.10.2014
Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajien asuinpaikan valinnan ratkaisee kolme syytä

Pääkaupunkiseudulla on kolmisenkymmentä aluetta, joissa ulkomaalaisia on yli 20 prosenttia väestöstä. Kantasuomalaiset ovat alkaneet välttää niitä.

Vieraskieliset asukkaat keskittyvät pääkaupunkiseudulla tietyille asuinalueille. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on lähes kolmekymmentä aluetta, joiden asukkaista yli viidennes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

"Kehitys on jyrkkä ja erittäin nopea", kuvaa Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara maahanmuuttajien määrän kasvua.

Vieraskielisten määrässä on rajuja alueellisia vaihteluita. Pääkaupunkiseudulla on lähes viisikymmentä aluetta, joissa vieraskielisiä on alle viisi prosenttia koko väestöstä.

Sunnuntaina HS kertoi, mitkä ovat suurimpia vieraskielisiä ryhmiä pääkaupunkiseudulla. Kielikarttaa hallitsi ylivoimaisesti venäjä.

Vaattovaara on tutkinut muuttoliikettä, maahanmuuttajien määrän kasvua ja sosiaalisen eriytymisen vaikutuksia jo 15 vuoden ajan. Hänen mukaansa kehitys on Suomessa maailman mittakaavassakin nopeaa.

1990-luvun alussa ulkomaalaisia oli Suomessa vain puoli prosenttia väestöstä mutta vuonna 2013 lähes neljä prosenttia. Helsingin asukkaista maahanmuuttajia on Tilastokeskuksen mukaan yli kahdeksan prosenttia.

"Yleensä tällaiset muutokset ja niitä seuraavat vaikutukset kaupunkirakenteeseen tapahtuvat hitaasti. Meillä on Suomessa käsissämme erikoinen tilanne, joka tuo valtavia haasteita."

Maahanmuuttajat ovat asettuneet pääkaupunkiseudulla alueille, joissa asukkaiden tulotaso on keskimääräistä pienempi ja joissa on normaalia enemmän sosiaalisia ongelmia.

Tämä herättää huolta alueiden eriytymisestä. Rajalinjat kulkevat entistä useammin kaupungin sisällä, ei kaupunkien välillä.

Vaattovaara havaitsi yhdessä kollegoidensa Katja Vilkaman ja Hanna Dhalmannin kanssa tekemässään tutkimuksessa, että kantasuomalaiset alkavat vältellä alueita, joissa maahanmuuttajien määrä on yli kaksikymmentä prosenttia väestöstä.

Vantaan Länsimäessä ja Helsingin Meri-Rastilassa vieraskielisiä on jo yli 30 prosenttia.

"Alueilla, joiden asukkailla on jo ennestään ongelmia, riskit konflikteihin maahanmuuttajien kanssa kasvavat. Nyt on vielä erityisen huono ajankohta. Taloudellisesti heikkoina aikoina ei olla niin suvaitsevia, ja riski on, että etsitään syntipukkeja."

Vaattovaara kertoo kyselytutkimuksesta, joka oli suunnattu korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille Suomessa. Joukossa oli alansa huippuja, joiden osaaminen kelpaa hyvin yrityksille.

"Nämä huippuosaajat kertoivat, että jos et osaa suomea, niin esimerkiksi asunnon saaminen on erittäin vaikeaa. Mikä tilanne sitten mahtaa olla vaikkapa pakolaistaustaisella maahanmuuttajalla? Nämä ovat kansakunnan kokoisia kysymyksiä."

Erilaiset lähiöiden piristysprojektit eivät Vaattovaaran mukaan ratkaise ongelmia tai estä alueiden eriytymistä.

"Jos kohennetaan yhtä aluetta, niin ongelmat yleensä vain siirtyvät muualle. Tärkeintä on tehdä mahdollisimman hyvää kansallista sosiaalipolitiikkaa."

HS:n selvitys vieraskielisten määrästä eri asuinalueilla on tehty Tilastokeskuksen lukujen pohjalta. Aineiston on kerännyt Helsingin kaupungin tietokeskuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori.

Tietosuojan takia tilastoista on poistettu alle sadan asukkaan alueet sekä ne, joissa suurimpaan vieraskieliseen ryhmään kuuluvia on alle kymmeneen.


_____________________________________


Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajien asuinpaikan valinnan ratkaisee kolme syytä

Miksi osalla pääkaupungin alueista jopa neljännes asukkaista on maahanmuuttajia, kun naapurikaupunginosassa vieraskielisiä on vain kourallinen?

HS kertoi maanantaina, että maahanmuuttajat ovat selvästi keskittyneet joillekin pääkaupunkiseudun asuinalueille. Ilmiö on yleiseurooppalainen ja Suomessakin tunnettu alusta pitäen, siis siitä lähtien, kun muutto Suomeen lisääntyi.

Mutta miksi näin on?

1. Raha sanelee asuinpaikan

Maahanmuuttajat sijoittuvat asumaan pääkaupunkiseudulla tietyille alueille aivan samoista syistä kuin suomalaiset: suurin määräävä tekijä on se, mistä ihmisellä on varaa vuokrata tai ostaa koti, sanoo tutkija Katja Vilkama Helsingin Tietokeskuksesta.

Maahanmuuttajien tulotaso on keskimäärin vaatimattomampi kuin kantasuomalaisten. Tämä on viitoittanut heidän tiensä alueille, joilla on paljon vuokratasoltaan keskimääräistä huokeampia kaupunkien vuokra-asuntoja.

Maahanmuuttajat ovat kaupunkien vuokra-asunnoissa yliedustettuina. Tämä johtuu Vilkaman mukaan vuokra-asuntojen jakajan tekemästä tarve- ja kiireellisyysarvioinnista.

Vilkama muistuttaa kuitenkin, että on erilaisia maahanmuuttajaryhmiä. "Esimerkiksi länsieurooppalaiset maahanmuuttajat toimivat aivan kuten suomalainen keskiluokka", hän sanoo.

"He asuvat esimerkiksi kantakaupungissa, Lauttasaaressa tai muualla Länsi-Helsingissä. Tulotaso on ratkaiseva."

2. Halu olla omassa porukassa

Kun ensimmäiset tulijat asettuivat tietyille alueille, myöhemmin tulleet ovat seuranneet perässä.

"Tieto asunnoista välittyy verkostojen kautta. Se on yksi keskittymistä selittävä tekijä. Koetaan jokin asuinalue tutuksi ja osataan katsoa asuntoa siltä alueelta", Vilkama miettii.

3. Kukaan ei halua silmätikuksi

Keskittymistä saattaa selittää myös se, minkä alueen ihminen kokee turvalliseksi tai turvattomaksi.

Jos maahanmuuttaja on altistunut rasistiselle häirinnälle, hän ehkä tuntee olonsa turvallisemmaksi alueilla, jossa hän ei ole ainoa kaltaisensa, Vilkama miettii.