HS: Opetuksen ammattilaiset kannattavat maahanmuuttajien lisäopetusta

Helsingin Sanomat:
Opetuksen ammattilaiset kannattavat maahanmuuttajien lisäopetusta
14.7.2008

Opetuksen asiantuntijat nyökkäilevät hyväksyvästi, kun opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) tarttui maahanmuuttajalasten valmistavan opetuksen pituuteen. Opetusministeri ilmaisi sanomalehti Kalevassa pitävänsä valtion rahoittamaa puolivuotista opetusjaksoa liian lyhyenä kulttuurin ja kielen omaksumiseen.

Opetuksesta huolehtivat kunnat. Moni niistä maksaa itse ministerin suosittelemat toiset puoli vuotta valmistavaa opetusta.

Näin Vantaallakin. Tosin valmistavan opetuksen konsultoiva opettaja, kieli- ja kulttuuriryhmien aluekoordinaattori Eini Nykvist ehdottaa, että valmistavan opetuksen ihannekesto olisi noin kaksi vuotta. Nyt sellainen toteutuu vain poikkeustapauksessa.

"Lapset tulevat erilaisista lähtökohdista. Pakolaisleiriltä tulevalla on tottumista jo luokkahuonetilaan. Traumaattiset kokemukset vaikeuttavat opetuksen vastaanottamista."

Ryhmäkokoa on harvassa kunnassa rajoitettu, ja lapset ovat ryhmässä hyvin eri-ikäisiä.

Vuosittain valmistavaa opetusta tarvitsee Vantaalla noin 200 peruskouluikäistä maahanmuuttajalasta. Peruste opetuksen saamiselle on kielitaidottomuus, eikä lapsia jaotella taustojensa mukaan.

Vantaan konsultoiva kieli- ja kulttuuriryhmien koulupsykologi Elise Sailas muistuttaa, että kielitaito vaatii kehittyäkseen 5–7 vuotta.

Opetusjakson pidentämisen Sailas arvelisi antavan joustoa ja jaksamista opetustyöhönkin. Vaihtuvuus työssä kun on kova.

Valmistava opetus on kunnille vapaaehtoista. Esimerkiksi Savonlinnassa valmistuvaa opetusta saavat vain pakolaislapset. Suurin maahanmuuttajaryhmä kaupungissa ovat silti venäläiset.

Todellisen syrjäytymisuhan alla ovat murrosikäiset maahanmuuttajat, jotka saavat valmistavaa opetusta kunnissa enää vaihtelevasti. Nyt viidennes maahanmuuttajanuorista jää ilman toisen asteen koulutusta.