Iltalehti: Marinin hallitus kumoaa Sipilän hallituksen tekemät muutokset: Turvapaikanhakijoille jatkossa laajemmin oikeusapua valtion varoista

Iltalehti: Marinin hallitus kumoaa Sipilän hallituksen tekemät muutokset: Turvapaikanhakijoille jatkossa laajemmin oikeusapua valtion varoista 28.2.2020

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehtiin muutoksia.

Muutosten myötä avustajan läsnäoloon turvapaikkapuhuttelussa pystyi saamaan korvauksia julkisista varoista vain, jos siihen oli erityisen painavia syitä tai avustettavana oli alaikäinen lapsi.

Myös valitusaika turvapaikkapäätöksestä hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen lyhennettiin, ja oikeusavustajille määrättiin asiakohtaiset palkkiot tuntipohjaisten sijaan.

Sanna Marinin (sd) hallitus aikoo kumota nämä säädökset. Hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierroksella 10. tammikuuta saakka, ja hallituksen on tarkoitus antaa esitys asiasta eduskunnalle viikolla 13.

Lainsäädännön arviointineuvosto totesi torstaina julkaisemassaan lausunnossa, että uudistus on valmisteltu hyvin ja etenkin sen taloudelliset vaikutukset on arvioitu monipuolisesti.

Hallituksen esitysluonnoksessa kerrotaan, että turvapaikanhakijoiden oikeusapuun on kohdennettu aiempaan kehyspäätökseen verrattuna 0,8 miljoonan euron lisämääräraha tälle vuodelle.

Lisämääräraha kasvaa 1,1 miljoonaan euroon vuonna 2021 ja vuodesta 2022 lukien 1,3 miljoonaan euroon.

Määräraha jakaantuu oikeusapu- ja edunvalvontapiirien toimintamenoihin ja yksityisille avustajille maksettaviin korvauksiin.

Arvion perusteissa puutetta

Neuvosto kuitenkin huomautti, että hallituksen esityksessä tulisi arvioida kustannuksia, joita mahdollisesti aiheutuu Maahanmuuttovirastolle vastaanottopalveluiden aikaisempaa pidemmästä käytöstä.

Neuvosto kiinnitti huomiota myös siihen, ettei esitysluonnoksessa kerrota, mihin perustuu vaikutuksia koskevissa laskelmissa oleva arvio siitä, että Suomeen tulisi vuosittain noin 4000 turvapaikanhakijaa.

Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esityksessä tulisi kertoa, mihin arvio turvapaikanhakijoiden määristä perustuu sekä analysoida, minkälaisiksi kustannukset muodostuvat, jos tilanne yllättäen muuttuukin.

Edellisellä hallituskaudella valitusaika turvapaikkapäätöksestä hallinto-oikeuteen lyhennettiin 30 päivästä 21 päivään ja valitusluvan hakuaika korkeimmalta hallinto-oikeudelta 14 päivään.

Mikäli hallituksen kaavailema muutos toteutuu, valitusajat olisivat jatkossa 30 päivää. Tämä valitusaika on käytössä muissakin hallintoasioissa.

Hallitussihteeri Päivi Tiainen-Hyrkäs kertoo, että valitusajan lyhentämisellä pyrittiin lyhyempiin käsittelyaikoihin.

– Tavoiteltuja hyötyjä ei ole voitu näyttää toteen.

Tiainen-Hyrkkään mukaan valituksiin jouduttiin muutoksen myötä pyytämään aiempaa enemmän jälkikäteen täydennyksiä, joten kokonaisuutena käsittelyaikojen ei nähty lyhentyneen muutoksen myötä.

Tukihenkilöitä tilalle

Vaikka avustajien palkkioiden korvauksiin julkisista varoista tehtiin rajauksia, turvapaikanhakijat ovat voineet saada oikeusapua heti turvapaikkahakemuksen jätettyään. Hakija on myös saanut käyttää puhutteluissa aina avustajaa.

Tiainen-Hyrkäs kertoo, että viime kaudella tehdyn muutoksen myötä turvapaikkapuhutteluihin saapui oikeudellisten avustajien sijaan yhä enemmän muita tukihenkilöitä.

Helsingin hallinto-oikeuden lausunnossa todetaan, että oikeudellisen avustajan läsnäolo turvapaikkapuhuttelussa todennäköisesti edesauttaa sitä, että kaikki turvapaikkaperusteet esitetään riittävän kattavasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Valtaosa lausunnonantajista katsoi, että turvapaikkapuhuttelua koskeva muutos vahvistaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.

– Turvapaikkamenettelyn kokonaisuudessa turvapaikkapuhuttelulla on keskeinen merkitys, ja siihen liittyy käytännössä korostunut oikeusturvan tarve, oikeuskansleri totesi lausunnossaan.

Itä-Suomen hallinto-oikeus puolestaan lausui, että puhuttelussa kyse on pitkälti olennaisten tosiseikkojen selvittämisestä, jolloin oikeudellisen avustajan rooli jää vähäiseksi.

Kaksi puolta

Suurin osa lausunnonantajista piti siirtymistä asiakohtaisesta palkkiosta takaisin tuntiperusteiseen palkkioon kannatettavana. Osa näkee asiassa sekä hyviä että huonoja puolia. Korkein hallinto-oikeus vastustaa muutosta.

Valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiirit suhtautuvat muutokseen epäröiden, sillä asiakohtainen palkkio teki palkkioiden käsittelystä oikeusaputoimistoissa ja tuomioistuimissa selkeämpää, nopeampaa ja vähemmän resursseja vaativaa.

– Tuntiperusteista palkkiota sovellettaessa tehty työmäärä voidaan ottaa paremmin huomioon, mutta se lisää merkittävästi työtä oikeusaputoimistoissa ja tuomioistuimissa laskujen käsittelyn osalta, oikeusapu- ja edunvalvontapiirit totesivat lausunnossaan.

Se, että palkkioita ryhdyttiin maksamaan asiakohtaisesti, vaikeutti Tiainen-Hyrkkään mukaan paikoin oikeusavustajien saantia.

Helsingin hallinto-oikeus näkee uudistuksessa hyviä ja huonoja puolia. Asiakohtainen palkkio on yksinkertaistanut palkkion määrän vahvistamista, mutta palkkion määrä oli yksinkertaisissa asioissa liian suuri ja vaativissa asioissa se ei kattanut avustajan todellista työmäärää.

– Mahdollisuus asiakohtaisen palkkion korottamiseen erityisistä syistä on antanut hieman liikkumavaraa, mutta tästä huolimatta palkkion määrääminen tapauskohtaisesti asiaan käytetyn ajan perusteella on avustajien kannalta oikeudenmukaisempaa, HAO katsoi.

Vuonna 2016 yksityisille avustajille maksetut palkkiot olivat 9,67 miljoonaa euroa, vuonna 2017 8,3 miljoonaa euroa, vuonna 2018 viisi miljoonaa euroa ja vuonna 2019 1,8 miljoonaa euroa.

Sipilän hallituksen tekemät muutokset astuivat voimaan 1. syyskuuta 2016.