YLE Uutiset: Rasismin vastustajat osoittivat mieltään Helsingissä 19.1.2010
Voima: Uusnatsit iskivät viharikosten vastaiseen kulkueeseen 20.1.2010
Helsingissä järjestettiin tiistaina rasismin ja viharikosten vastainen mielenosoitus. Poliisin mukaan taidemuseo Kiasman luona kokoontuneeseen mielenosoitukseen osallistui noin 140 ihmistä.
Mielenosoituksen järjestäjät valitsivat päivän siksi, että tiistaina tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun ihmisoikeusasianajaja Stanislav Markelov ja toimittaja Anastasia Baburova murhattiin Moskovassa.
Järjestäjien mukaan myöskään Suomessa viharikostilastoissa ei ole ylpeilyn aiheitta. Mielenosoittajat vastustivat rasistista ajattelua ja ennakkoluuloista johtuvaa vihamielisyyttä maahanmuuttajia vastaan.
tiistai 19. tammikuuta 2010
YLE: Kouvola otti aiempaa enemmän pakolaisia
YLE Kymenlaakso: Kouvola otti aiempaa enemmän pakolaisia 19.1.2010
Kouvolan maahanmuutto-ohjelmaluonnos (pdf)
Kaupunki suhtautuu edelleen nihkeästi maahanmuuttoon. Kaupunginhallitus palautti maahanmuutto-ohjelman uuteen valmisteluun. Viime vuonna Kouvola otti ensi kertaa saman verran pakolaisia kuin muut samankokoiset kaupungit, yli 70.
Suurin osa viime vuonna tulleista pakolaisista asutettiin Lehtomäen lähiöön.Tulijat ovat muuttaneet lähiön katukuvaa värikkäämmäksi. Edellisinä vuosina Kouvolan-seutu on ottanut pakolaisia alle puolet viimevuotisesta määrästä.
- Emme me ole siitä paljon huudelleet, maahanmuuttokoordinaattori Satu Kurri sanoo.
Kouvolan kaupungin sosiaalitoimen tilaajajohtaja Niina Korpelainen sanoo, että maahanmuuttoa on ollut syytä lisätä.
- Kouvola on nyt kymmenenneksi suurin kaupunki, meidän täytyy kantaa vastuumme, Korpelainen vetoaa. Korpelainen on ollut koordinoimassa maahanmuutto-ohjelman tekoa.
Kouvolan maahanmuutto-ohjelmaluonnos (pdf)
Kaupunki suhtautuu edelleen nihkeästi maahanmuuttoon. Kaupunginhallitus palautti maahanmuutto-ohjelman uuteen valmisteluun. Viime vuonna Kouvola otti ensi kertaa saman verran pakolaisia kuin muut samankokoiset kaupungit, yli 70.
Suurin osa viime vuonna tulleista pakolaisista asutettiin Lehtomäen lähiöön.Tulijat ovat muuttaneet lähiön katukuvaa värikkäämmäksi. Edellisinä vuosina Kouvolan-seutu on ottanut pakolaisia alle puolet viimevuotisesta määrästä.
- Emme me ole siitä paljon huudelleet, maahanmuuttokoordinaattori Satu Kurri sanoo.
Kouvolan kaupungin sosiaalitoimen tilaajajohtaja Niina Korpelainen sanoo, että maahanmuuttoa on ollut syytä lisätä.
- Kouvola on nyt kymmenenneksi suurin kaupunki, meidän täytyy kantaa vastuumme, Korpelainen vetoaa. Korpelainen on ollut koordinoimassa maahanmuutto-ohjelman tekoa.
Voima/Suvi Auvinen: Tuntemattoman pelko
Voima/Suvi Auvinen: Tuntemattoman pelko 19.1.2010
Helsingissä osoitetaan mieltä rasismia ja viharikoksia vastaan. Poliisin tilastojen mukaan viharikokset lisääntyvät – ja moni tapaus jää raportoimatta. Mistä on kyse? Suvi Auvinen haastatteli tutkija Mikko Jorosta.
Myönnetään se: rasismi on jälleen nousussa Euroopassa, eikä Suomi suinkaan ole säästynyt ilmiöltä. Internetin keskustelupalstat pursuavat vihamielisiä kommentteja maahanmuuttajista. Pääministeri muiden joukossa syyttää Sellon ampumisista liian löyhää maahanmuuttopolitiikkaa eikä suinkaan ihmisten henkilökohtaisia tragedioita. Puoluepolitiikassa suurin voittaja on se puolue, joka avoimesti julistaa monikulttuurisuuden rappeuttavan peruspalvelujärjestelmämme. Mutta mikä tekee ihmisestä rasistin?
Helsingissä osoitetaan mieltä rasismia ja viharikoksia vastaan. Poliisin tilastojen mukaan viharikokset lisääntyvät – ja moni tapaus jää raportoimatta. Mistä on kyse? Suvi Auvinen haastatteli tutkija Mikko Jorosta.
Myönnetään se: rasismi on jälleen nousussa Euroopassa, eikä Suomi suinkaan ole säästynyt ilmiöltä. Internetin keskustelupalstat pursuavat vihamielisiä kommentteja maahanmuuttajista. Pääministeri muiden joukossa syyttää Sellon ampumisista liian löyhää maahanmuuttopolitiikkaa eikä suinkaan ihmisten henkilökohtaisia tragedioita. Puoluepolitiikassa suurin voittaja on se puolue, joka avoimesti julistaa monikulttuurisuuden rappeuttavan peruspalvelujärjestelmämme. Mutta mikä tekee ihmisestä rasistin?
HS: Nettirasismia halutaan kitkeä uusilla säännöksillä
Helsingin Sanomat/STT: Nettirasismia halutaan kitkeä uusilla säännöksillä 19.1.2010
Muutos 2011 ry:n tiedote (pdf)
Rasistiset rikokset -työryhmän lakiesitys (pdf)
Rasistisia rikoksia koskeviin säännöksiin suunnitellaan tiukennuksia. Oikeusministeriön työryhmä esittää lakiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat erityisesti nettirasismiin puuttumisen nykyistä ankarammin.
Lakiin lisättäisiin uusi rikosnimike "törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan". Sellaiseksi voitaisiin katsoa esimerkiksi yllyttäminen joukkotuhontaan tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn tappoon. Rikos toisi enimmillään neljä vuotta vankeutta.
Kiihottamisrikos voisi olla myös nettilinkkien avaaminen rasistisille sivuille. Suomessakin noteerattaisiin niin sanotut viharikokset. Rasismin ohella rangaistusta voisi koventaa se, että teon vaikuttimena on jonkun elämänkatsomus, sukupuolinen suuntautuneisuus tai vammaisuus.
Ehdotuksen mukaan myös yhteisö tai yksilö voisi vastaisuudessa joutua vastuuseen kiihottamisrikoksesta kansanryhmää vastaan. Säännöksessä myös täsmennettäisiin sananvapauden suojaa. Rangaistavuutta tulisi punnita aloilla, joilla sananvapauden käyttämisellä on tärkeä merkitys. Tällaisia olisivat esimerkiksi tiede, taide ja sekä ajankohtaisten ja historiallisten tapahtumien selostaminen.
Vihreä Lanka: Keskustelupalstojen ylläpitäjät joutumassa vastuuseen rasistisista kirjoituksista
HBL: Länka rasistiskt blir straffbart
HBL: Länka rasistiskt blir straffbart
Muutos 2011 ry:n tiedote (pdf)
Rasistiset rikokset -työryhmän lakiesitys (pdf)
Rasistisia rikoksia koskeviin säännöksiin suunnitellaan tiukennuksia. Oikeusministeriön työryhmä esittää lakiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat erityisesti nettirasismiin puuttumisen nykyistä ankarammin.
Lakiin lisättäisiin uusi rikosnimike "törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan". Sellaiseksi voitaisiin katsoa esimerkiksi yllyttäminen joukkotuhontaan tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn tappoon. Rikos toisi enimmillään neljä vuotta vankeutta.
Kiihottamisrikos voisi olla myös nettilinkkien avaaminen rasistisille sivuille. Suomessakin noteerattaisiin niin sanotut viharikokset. Rasismin ohella rangaistusta voisi koventaa se, että teon vaikuttimena on jonkun elämänkatsomus, sukupuolinen suuntautuneisuus tai vammaisuus.
Ehdotuksen mukaan myös yhteisö tai yksilö voisi vastaisuudessa joutua vastuuseen kiihottamisrikoksesta kansanryhmää vastaan. Säännöksessä myös täsmennettäisiin sananvapauden suojaa. Rangaistavuutta tulisi punnita aloilla, joilla sananvapauden käyttämisellä on tärkeä merkitys. Tällaisia olisivat esimerkiksi tiede, taide ja sekä ajankohtaisten ja historiallisten tapahtumien selostaminen.
YLE: Supo: Uusnatsismi on Suomessa sisäpiiritouhua
Supo: Uusnatsismi on Suomessa sisäpiiritouhua 19.1.2010
Ruotsalaisilta uusnatseilta toimintatapansa kopioineet aktivistit kylvävät propagandaansa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa. Suojelupoliisin mukaan aktivisteja on korkeintaan joitakin kymmeniä. Myös natsihenkisiä skinejä Supo arvioi olevan nyt vähemmän kuin 90-luvulla.
Ainakin Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla on viime vuoden ajan liimailtu julkisille paikoille tarroja, joissa on tupakka-askin tekstin mallinen varoitus monikulttuurisuuden "haitallisuudesta". Tarroissa mainostetaan Ruotsin uusnatseilta kopioitua nettisivustoa, jolla värvätään riveihin uusia jäseniä.
Suojelupoliisin mukaan aktivistien toiminta on "sisäpiirin touhua", jolla ei ole poliittista merkitystä. Aktivisteja on enintään muutamia kymmeniä. Paikallispoliisi voi puuttua levitykseen vain, jos kiinteistönomistaja - tyypillisesti kaupunki - tekee ilmoituksen vahingonteosta. Esimerkiksi Itä-Helsingin poliisi on saanut kansalaisilta ilmoituksia Herttoniemestä löydetyistä tarroista.
Ruotsalaisilta uusnatseilta toimintatapansa kopioineet aktivistit kylvävät propagandaansa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa. Suojelupoliisin mukaan aktivisteja on korkeintaan joitakin kymmeniä. Myös natsihenkisiä skinejä Supo arvioi olevan nyt vähemmän kuin 90-luvulla.
Ainakin Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla on viime vuoden ajan liimailtu julkisille paikoille tarroja, joissa on tupakka-askin tekstin mallinen varoitus monikulttuurisuuden "haitallisuudesta". Tarroissa mainostetaan Ruotsin uusnatseilta kopioitua nettisivustoa, jolla värvätään riveihin uusia jäseniä.
Suojelupoliisin mukaan aktivistien toiminta on "sisäpiirin touhua", jolla ei ole poliittista merkitystä. Aktivisteja on enintään muutamia kymmeniä. Paikallispoliisi voi puuttua levitykseen vain, jos kiinteistönomistaja - tyypillisesti kaupunki - tekee ilmoituksen vahingonteosta. Esimerkiksi Itä-Helsingin poliisi on saanut kansalaisilta ilmoituksia Herttoniemestä löydetyistä tarroista.
YLE: Pakolaiset kotiutuneet Kokkolaan
YLE Kymenlaakso: Pakolaiset kotiutuneet Kokkolaan 19.1.2010
Sudanista ja Burmasta Kokkolaan saapuneet pakolaiset ovat jääneet pääosin kaupunkiin. Aiemmat ryhmät kuten Kosovon albanit sekä kurdiryhmät ovat muuttaneet pääosin Etelä-Suomeen maanmiestensä seuraan
Kokkolaan on saapunut vuodesta 1993 lähtien 350 - 400 pakolaistaustaista henkilöä, tällä hetkellä heitä asuu kaupungissa hieman yli 150. Ensimmäiset sudanilaiset saapuivat vuonna 2001, burmalaiset viisi vuotta myöhemmin.
Sudanista ja Burmasta Kokkolaan saapuneet pakolaiset ovat jääneet pääosin kaupunkiin. Aiemmat ryhmät kuten Kosovon albanit sekä kurdiryhmät ovat muuttaneet pääosin Etelä-Suomeen maanmiestensä seuraan
Kokkolaan on saapunut vuodesta 1993 lähtien 350 - 400 pakolaistaustaista henkilöä, tällä hetkellä heitä asuu kaupungissa hieman yli 150. Ensimmäiset sudanilaiset saapuivat vuonna 2001, burmalaiset viisi vuotta myöhemmin.
HS: Sijaiseksi pääsee virkalääkäriä huonommallakin kielitaidolla
Helsingin Sanomat: Sijaiseksi pääsee virkalääkäriä huonommallakin kielitaidolla 19.1.2010
Virkaan otettavilta lääkäreiltä vaaditaan yleensä parempaa kielitaitoa kuin sijaisilta. Sijaisia palkattaessa kielitaitoa sen sijaan pohditaan tapauskohtaisesti, myöntää Helsingin terveyskeskuksen hallintoylilääkäri Jukka Pellinen.
"Jos lääkäri puuttuu, ja paikkaan on tulossa vain yksi, ja hänen kielitaitonsa on puutteellinen, valintatilanne on, ollaanko ilman lääkäriä vai otetaanko puutteellisella kielitaidolla", Pellinen kuvaa.
Virkaan otettavilta lääkäreiltä vaaditaan yleensä parempaa kielitaitoa kuin sijaisilta. Sijaisia palkattaessa kielitaitoa sen sijaan pohditaan tapauskohtaisesti, myöntää Helsingin terveyskeskuksen hallintoylilääkäri Jukka Pellinen.
"Jos lääkäri puuttuu, ja paikkaan on tulossa vain yksi, ja hänen kielitaitonsa on puutteellinen, valintatilanne on, ollaanko ilman lääkäriä vai otetaanko puutteellisella kielitaidolla", Pellinen kuvaa.
Ilkka: Maahanmuuttajat ovat tyytyväisiä Etelä-Pohjanmaan terveyspalveluihin
Ilkka: Maahanmuuttajat ovat tyytyväisiä Etelä-Pohjanmaan terveyspalveluihin 19.1.2010
Maahanmuuttajat ovat tyytyväisiä terveyspalveluihin Seinäjoella ja laajemminkin Etelä-Pohjanmaalla. Siihen johtopäätökseen tuli Siirtolaisuusinstituutin tutkija Anne Häkkinen. Hänen tutkimuksensa julkaistiin eilen kirjana.
Häkkisen kyselyyn osallistuneista maahanmuuttajista 88 prosenttia piti hoidon tasoa hyvänä tai erinomaisena. Peräti 98 prosentin mielestä hoitokokemus oli miellyttävä tai erittäin miellyttävä.
Ongelmia aiheutti yhteisen kielen löytäminen. Neljäsosa koki jonkinasteisia kommunikaatio-ongelmia hoitotyöntekijöiden kanssa. Osittain kyse oli samasta kuin kantaväestöllä: lääkäreiden käyttämää sanastoa on vaikea ymmärtää.
Maahanmuuttajat ovat tyytyväisiä terveyspalveluihin Seinäjoella ja laajemminkin Etelä-Pohjanmaalla. Siihen johtopäätökseen tuli Siirtolaisuusinstituutin tutkija Anne Häkkinen. Hänen tutkimuksensa julkaistiin eilen kirjana.
Häkkisen kyselyyn osallistuneista maahanmuuttajista 88 prosenttia piti hoidon tasoa hyvänä tai erinomaisena. Peräti 98 prosentin mielestä hoitokokemus oli miellyttävä tai erittäin miellyttävä.
Ongelmia aiheutti yhteisen kielen löytäminen. Neljäsosa koki jonkinasteisia kommunikaatio-ongelmia hoitotyöntekijöiden kanssa. Osittain kyse oli samasta kuin kantaväestöllä: lääkäreiden käyttämää sanastoa on vaikea ymmärtää.
maanantai 18. tammikuuta 2010
YLE: Kontiolahti hakee sopua jalkapallo-ottelulla?
YLE Pohjois-Karjala: Kontiolahti hakee sopua jalkapallo-ottelulla? 18.1.2010
Kontiolahden kunta on järjestämässä yhteistä jalkapallo-ottelua kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken. Asiaa koskeva valtuustoaloite on maanantaina kunnanhallituksen käsittelyssä. Aloitteen takana on 24 valtuutettua.
Jalkapallo-ottelua pohtinut vapaa-aikapäällikkö Veijo Sallinen toteaa, että kunta voi olla asiassa aloitteellinen. Kunta voisi kutsua tapahtumaan vastaanottokeskusten, maahanmuuttajahankkeiden, kylätoimikuntien ja urheilu- ja kulttuuriseurojen edustajia. Tapahtuman ajankohta on todennäköisesti toukokuu.
Lopullisesti jalkapallo-ottelun järjestämisestä päättää kunnanvaltuusto.
Jalkapallo-ottelun taustalla on syksyinen kiista maahanmuuttajien liikkumisen rajoittamisaikeista Kontiolahdella.
Kontiolahden kunta on järjestämässä yhteistä jalkapallo-ottelua kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken. Asiaa koskeva valtuustoaloite on maanantaina kunnanhallituksen käsittelyssä. Aloitteen takana on 24 valtuutettua.
Jalkapallo-ottelua pohtinut vapaa-aikapäällikkö Veijo Sallinen toteaa, että kunta voi olla asiassa aloitteellinen. Kunta voisi kutsua tapahtumaan vastaanottokeskusten, maahanmuuttajahankkeiden, kylätoimikuntien ja urheilu- ja kulttuuriseurojen edustajia. Tapahtuman ajankohta on todennäköisesti toukokuu.
Lopullisesti jalkapallo-ottelun järjestämisestä päättää kunnanvaltuusto.
Jalkapallo-ottelun taustalla on syksyinen kiista maahanmuuttajien liikkumisen rajoittamisaikeista Kontiolahdella.
YLE: Lapin rajavartiosto käännytti kaksi ulkomaalaista
YLE Lappi: Lapin rajavartiosto käännytti kaksi ulkomaalaista 18.1.2010
Lapin rajavartiosto käännytti viime viikolla kaksi ulkomaalaista raja-asemilla. Käännytetyt olivat kotoisin Venäjältä ja Irakista. Irakilaiselta puuttuivat maahantuloon tarvittavat asiakirjat ja venäläisellä ei ollut voimassa olevaa viisumia.
Rajavartiosto käännytti viime perjantaina Karesuvannossa irakilaisen miehen. Hänet käännytettiin Kivilompolon rajanylityspaikan kautta Norjaan.
Miehellä ei ollut maahantuloon vaadittavia matkustusasiakirjoja ja hänen turvapaikkakkäsittelynsä on kesken Norjassa.
Sallan rajanylityspaikalla käännytettiin tiistaina venäläinen mies viisumin puuttumisen vuoksi. Miehen viisumi oli vanhentunut vähän aikaa sitten.
Lapin rajavartiosto käännytti viime viikolla kaksi ulkomaalaista raja-asemilla. Käännytetyt olivat kotoisin Venäjältä ja Irakista. Irakilaiselta puuttuivat maahantuloon tarvittavat asiakirjat ja venäläisellä ei ollut voimassa olevaa viisumia.
Rajavartiosto käännytti viime perjantaina Karesuvannossa irakilaisen miehen. Hänet käännytettiin Kivilompolon rajanylityspaikan kautta Norjaan.
Miehellä ei ollut maahantuloon vaadittavia matkustusasiakirjoja ja hänen turvapaikkakkäsittelynsä on kesken Norjassa.
Sallan rajanylityspaikalla käännytettiin tiistaina venäläinen mies viisumin puuttumisen vuoksi. Miehen viisumi oli vanhentunut vähän aikaa sitten.
Pohjois-Irakiin vapaaehtoista paluumuuttoa tukevia yhteistyöverkostoja
Sisäaisiainministeriö: Pohjois-Irakiin vapaaehtoista paluumuuttoa tukevia yhteistyöverkostoja 18.1.2010
Vapaaehtoista paluuta tukevan hankkeen ”Positiivinen erityiskohtelu paluumuuttoprosessissa” kokoama delegaatio vieraili joulukuussa 2009 Irakissa. Tavoitteena oli luoda yhteistyöverkostoja ja selvittää vapaaehtoisen paluumuuton mahdollisuuksia alueelle. Matka oli osa edellä mainittua kolmivuotista EU -hanketta, jonka tarkoituksena on luoda tukimalli haavoittuviin ryhmiin kuuluville pakolaisille ja turvapaikkahakijoille, ketkä suunnittelevat paluuta takaisin lähtömaihinsa.
Vapaaehtoista paluuta tukevan hankkeen ”Positiivinen erityiskohtelu paluumuuttoprosessissa” kokoama delegaatio vieraili joulukuussa 2009 Irakissa. Tavoitteena oli luoda yhteistyöverkostoja ja selvittää vapaaehtoisen paluumuuton mahdollisuuksia alueelle. Matka oli osa edellä mainittua kolmivuotista EU -hanketta, jonka tarkoituksena on luoda tukimalli haavoittuviin ryhmiin kuuluville pakolaisille ja turvapaikkahakijoille, ketkä suunnittelevat paluuta takaisin lähtömaihinsa.
Pirkanmaa ja Keski-Suomi tiivistävät yhteistyötä maahanmuutto- ja kotouttamistyössä
Sisäasiainministeriö: Pirkanmaa ja Keski-Suomi tiivistävät yhteistyötä maahanmuutto- ja kotouttamistyössä 18.1.2010
Aluehallintoa on uudistettu ja maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvien tehtävien koordinointi on koottu eri puolille Suomea seitsemään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueiden maahanmuuttoyksikkö sijaitsee Tampereella.
Sisäasiainministeriö vastaa ELYjen maahanmuuttoyksiköiden toiminnallisesta ohjauksesta. Vuoden 2010 kehittämisen painopisteet liittyvät uusien maahanmuuttoyksiköiden organisoitumiseen, maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen, pakolaisten kuntiin osoittamisen varmistamiseen sekä työvoiman maahanmuuton kehittämiseen.
Aluehallintoa on uudistettu ja maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvien tehtävien koordinointi on koottu eri puolille Suomea seitsemään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueiden maahanmuuttoyksikkö sijaitsee Tampereella.
Sisäasiainministeriö vastaa ELYjen maahanmuuttoyksiköiden toiminnallisesta ohjauksesta. Vuoden 2010 kehittämisen painopisteet liittyvät uusien maahanmuuttoyksiköiden organisoitumiseen, maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen, pakolaisten kuntiin osoittamisen varmistamiseen sekä työvoiman maahanmuuton kehittämiseen.
Turun Sanomat: Puheet hengistä ja jumalista vieraita lääkäreille
Turun Sanomat: Puheet hengistä ja jumalista vieraita lääkäreille 18.1.2010
Länsimaiset lääkärit törmäävät muuttoliikkeen kasvun myötä yhä useammin muiden kulttuurien käsityksiin psyykkisistä häiriöistä. Maahanmuuttajien tavat puhua mielenterveysongelmista voivat poiketa huomattavasti suomalaisista ajattelutavoista, mikä haastaa lääkärit käytännön potilastyössä, totesi dosentti Antti Pakaslahti Lääkäripäivillä Helsingissä.
Psykologisia häiriöitä pidetään monissa perinteisissä yhteisöissä perheen ja lähiverkoston ongelmina, joihin punoutuu näkymätöntä maailmaa – vainajia, henkiä ja jumalia.
– Moni lääkäri, minä itse mukaan luettuna, on hämmentynyt kuullessaan outoja puheita hengistä potilailtamme Afrikasta, Lähi-idästä, Etelä-Aasiasta tai Kaakkois-Aasiasta. Kysymys kuuluukin, miten pitää suhtautua, kun potilaan mielestä hänen vaivansa liittyvät henkiin tai noituuteen, Pakaslahti tiivisti ongelman.
Maahanmuuttajien länsimaissa saamissa psykiatrisissa diagnooseissa esiintyy Pakaslahden mukaan sekä psykoosien yli- että alidiagnostiikkaa. Potilaan käyttämiä kulttuurisia henkikäsitteitä on tulkittu joissakin tapauksissa psykoosin oireiksi, toisissa tapauksissa ne on saatettu arvioida kulttuurisiksi ilmiöiksi.
Lääkärit tarvitsisivat Pakaslahden mielestä enemmän tietoa maahanmuuttajapotilaiden vastaanotoille tuomien henkikäsitteiden kulttuurisista merkityksistä.
Länsimaiset lääkärit törmäävät muuttoliikkeen kasvun myötä yhä useammin muiden kulttuurien käsityksiin psyykkisistä häiriöistä. Maahanmuuttajien tavat puhua mielenterveysongelmista voivat poiketa huomattavasti suomalaisista ajattelutavoista, mikä haastaa lääkärit käytännön potilastyössä, totesi dosentti Antti Pakaslahti Lääkäripäivillä Helsingissä.
Psykologisia häiriöitä pidetään monissa perinteisissä yhteisöissä perheen ja lähiverkoston ongelmina, joihin punoutuu näkymätöntä maailmaa – vainajia, henkiä ja jumalia.
– Moni lääkäri, minä itse mukaan luettuna, on hämmentynyt kuullessaan outoja puheita hengistä potilailtamme Afrikasta, Lähi-idästä, Etelä-Aasiasta tai Kaakkois-Aasiasta. Kysymys kuuluukin, miten pitää suhtautua, kun potilaan mielestä hänen vaivansa liittyvät henkiin tai noituuteen, Pakaslahti tiivisti ongelman.
Maahanmuuttajien länsimaissa saamissa psykiatrisissa diagnooseissa esiintyy Pakaslahden mukaan sekä psykoosien yli- että alidiagnostiikkaa. Potilaan käyttämiä kulttuurisia henkikäsitteitä on tulkittu joissakin tapauksissa psykoosin oireiksi, toisissa tapauksissa ne on saatettu arvioida kulttuurisiksi ilmiöiksi.
Lääkärit tarvitsisivat Pakaslahden mielestä enemmän tietoa maahanmuuttajapotilaiden vastaanotoille tuomien henkikäsitteiden kulttuurisista merkityksistä.
sunnuntai 17. tammikuuta 2010
Keskisuomalainen: Jos rakastat -elokuva herätti rasistit
Keskisuomalainen, kolumni: Petja Savoila: Jos rakastat -elokuva herätti rasistit 17.1.2010
Tällä viikolla vesilasissa on ollut havaittavissa syvää matalapainetta kahdella rintamalla.
Kaarina Hazard erehtyi kokeilemaan ironiaa edesmennyttä mediahahmo Tony Halmetta koskevassa Iltalehden kolumnissa. Suomen kansa pitää kuitenkin enemmän tekstin kirjaimellisesta tulkinnasta, joten Hazardin mediakritiikki karkasi niin sanotusti harakoille ja koko soppa räjähti käsiin.
Neil Hardwickin ohjaama musiikkielokuva Jos rakastat on puolestaan saanut nettirasistit liikkeelle. Heitä sieppaa elokuvan päänäyttelijöiden, Adaa näyttelevän Elli Vallinojan ja Tonia esittävän Chike Ohanwen valkokangassuhde. Kyse on siis ihonväristä ja ah, enpä uskoisi tätä käsitettä käyttäväni vuonna 2010, rotujen sekoittumisesta.
Ongelmanasettelu on paitsi rasistinen ja vastenmielinen, myös kerrassaan asian vierestä. Itse nostaisin pöydälle kysymyksen siitä, että ovatko musikaalit ylipäätään Geneven ihmisoikeussopimuksen sallimia.
Tällä viikolla vesilasissa on ollut havaittavissa syvää matalapainetta kahdella rintamalla.
Kaarina Hazard erehtyi kokeilemaan ironiaa edesmennyttä mediahahmo Tony Halmetta koskevassa Iltalehden kolumnissa. Suomen kansa pitää kuitenkin enemmän tekstin kirjaimellisesta tulkinnasta, joten Hazardin mediakritiikki karkasi niin sanotusti harakoille ja koko soppa räjähti käsiin.
Neil Hardwickin ohjaama musiikkielokuva Jos rakastat on puolestaan saanut nettirasistit liikkeelle. Heitä sieppaa elokuvan päänäyttelijöiden, Adaa näyttelevän Elli Vallinojan ja Tonia esittävän Chike Ohanwen valkokangassuhde. Kyse on siis ihonväristä ja ah, enpä uskoisi tätä käsitettä käyttäväni vuonna 2010, rotujen sekoittumisesta.
Ongelmanasettelu on paitsi rasistinen ja vastenmielinen, myös kerrassaan asian vierestä. Itse nostaisin pöydälle kysymyksen siitä, että ovatko musikaalit ylipäätään Geneven ihmisoikeussopimuksen sallimia.
Aamulehti: Finavia haluaa valita läpivalaistavat uskonnon ja kansallisuuden perusteella
Aamulehti/STT: Finavia haluaa valita läpivalaistavat uskonnon ja kansallisuuden perusteella 17.1.2010
Ilmailulaitos Finavia haluaa valikoida turvatarkastuksiin joutuvia ihmisiä uskonnon ja kansallisuuden perusteella, jos Suomi ottaa käyttöön lentomatkustajien läpivalaisemiseen tarkoitetut henkilöskannerit. Sunnuntaisuomalaisen haastatteleman Finavian turvallisuuspäällikön mukaan profilointi on tarpeen muun muassa siksi, että kaikkia matkustajia ei ehdi skannata.
Turvallisuuspäällikkö Jyri Vikströmin mukaan mahdollisuuteen joutua skannattavaksi vaikuttaisi ennen muuta käyttäytyminen lentokentällä.
Vastaavaa profilointia ollaan ottamassa käyttöön Britanniassa. Suomessa profilointi vaatisi EU:n hyväksynnän.
Ilmailulaitos Finavia haluaa valikoida turvatarkastuksiin joutuvia ihmisiä uskonnon ja kansallisuuden perusteella, jos Suomi ottaa käyttöön lentomatkustajien läpivalaisemiseen tarkoitetut henkilöskannerit. Sunnuntaisuomalaisen haastatteleman Finavian turvallisuuspäällikön mukaan profilointi on tarpeen muun muassa siksi, että kaikkia matkustajia ei ehdi skannata.
Turvallisuuspäällikkö Jyri Vikströmin mukaan mahdollisuuteen joutua skannattavaksi vaikuttaisi ennen muuta käyttäytyminen lentokentällä.
Vastaavaa profilointia ollaan ottamassa käyttöön Britanniassa. Suomessa profilointi vaatisi EU:n hyväksynnän.
Salon Seudun Sanomat: Bulgaria on turvallinen maa
Salon Seudun Sanomat, pääkirjoitus: Bulgaria on turvallinen maa 16.1.2010
Turvapaikanhakijat herättävät jatkuvaa, ajoittain kärjekästä keskustelua, joka kukoistaa etenkin internetin keskustelupalstoilla. Nimettömänä esiintyminen rohkaisee keskustelijoita toisinaan rasistisiin sävyihin.
Äkkinäiset johtopäätökset ovat debatissa yleisiä. Hyvä esimerkki saatiin Espoon Sellon murhien yhteydessä, kun ampuja oli ulkomaalaistaustainen. Keskustelu pyöri laajasti tämän ominaisuuden ympärillä.
Rötöstely tai mustasukkaisuus eivät kuitenkaan ole etnisiä ominaisuuksia, vaan niitä esiintyy kotimaasta riippumatta.
Maahanmuutto on laaja kokonaisuus, turvapaikanhaku taas sen pieni osakokonaisuus. Keskustelussa käsitteet menevät usein sekaisin: puhutaan maahanmuuttajista, kun tarkoitetaan turvapaikanhakijoita.
Turvapaikanhakijat herättävät jatkuvaa, ajoittain kärjekästä keskustelua, joka kukoistaa etenkin internetin keskustelupalstoilla. Nimettömänä esiintyminen rohkaisee keskustelijoita toisinaan rasistisiin sävyihin.
Äkkinäiset johtopäätökset ovat debatissa yleisiä. Hyvä esimerkki saatiin Espoon Sellon murhien yhteydessä, kun ampuja oli ulkomaalaistaustainen. Keskustelu pyöri laajasti tämän ominaisuuden ympärillä.
Rötöstely tai mustasukkaisuus eivät kuitenkaan ole etnisiä ominaisuuksia, vaan niitä esiintyy kotimaasta riippumatta.
Maahanmuutto on laaja kokonaisuus, turvapaikanhaku taas sen pieni osakokonaisuus. Keskustelussa käsitteet menevät usein sekaisin: puhutaan maahanmuuttajista, kun tarkoitetaan turvapaikanhakijoita.
lauantai 16. tammikuuta 2010
YLE: Helsinki jatkaa romanikerjäläisten hätämajoitusta
YLE Helsinki: Helsinki jatkaa romanikerjäläisten hätämajoitusta 16.1.2010
Romanialaisperheiden hätämajoitusta jatketaan tammikuun loppuun asti. Hätämajoituksessa on yhä 22 henkilöä eli viisi perhettä.
Romanialaisperheiden hätämajoitusta jatketaan tammikuun loppuun asti. Hätämajoituksessa on yhä 22 henkilöä eli viisi perhettä.
YLE: Hallitus harkitsee vielä karkotuslainsäädäntöä
YLE Uutiset: Hallitus harkitsee vielä karkotuslainsäädäntöä 16.1.2010
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan hallitus tarkastelee lähipäivinä, onko karkotuspäätöksiin liittyvää lainsäädäntöä syytä muuttaa. Vanhanen sanoo Savon Sanomien haastattelussa, että Ibrahim Shkupollin tapauksessa oltiin lähellä karkotusrajaa.
Vanhanen sanoo haluavansa, että tapauksen valossa käydään läpi, onko raja oikeuskäytännössä oikealla kohdalla. Vanhanen puntaroi, että jos ei rajaa ole ja rajaa halutaan muuttaa, se edellyttää lainsäädännön kautta jonkinlaista signaalia.
Vanhanen muistuttaa, että Ibrahim Shkupollin tapauksessa ollaan oltu ainakin lähellä sitä rajaa. Hallitus saa arvioida kokonaisuuden pohjalta, pitääkö lakiin tehdä täsmennyksiä, jotka vaikuttavat myös oikeusistuinten tulkintaan.
Shkupolli surmasi viisi ihmistä ja itsensä uuden vuoden aattona Espoossa.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan hallitus tarkastelee lähipäivinä, onko karkotuspäätöksiin liittyvää lainsäädäntöä syytä muuttaa. Vanhanen sanoo Savon Sanomien haastattelussa, että Ibrahim Shkupollin tapauksessa oltiin lähellä karkotusrajaa.
Vanhanen sanoo haluavansa, että tapauksen valossa käydään läpi, onko raja oikeuskäytännössä oikealla kohdalla. Vanhanen puntaroi, että jos ei rajaa ole ja rajaa halutaan muuttaa, se edellyttää lainsäädännön kautta jonkinlaista signaalia.
Vanhanen muistuttaa, että Ibrahim Shkupollin tapauksessa ollaan oltu ainakin lähellä sitä rajaa. Hallitus saa arvioida kokonaisuuden pohjalta, pitääkö lakiin tehdä täsmennyksiä, jotka vaikuttavat myös oikeusistuinten tulkintaan.
Shkupolli surmasi viisi ihmistä ja itsensä uuden vuoden aattona Espoossa.
HS: Kolmen euron tuntipalkka etnisten ravintoloiden pohjanoteeraus
Helsingin Sanomat: Kolmen euron tuntipalkka etnisten ravintoloiden pohjanoteeraus 16.1.2010
Etnisten ravintoloiden palkkauskäytännöt eivät aina kestä päivän valoa. Kolmen euron tuntipalkka on ulkomaalaistarkastaja Anssi Riihijärven tapaama pohjanoteeraus.
Ulkomaalaistarkastajat valvovat ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksia. Vuonna 2008 he vierailivat Uudellamaalla yli 50 ravintolassa.
Käytännössä valvonta on vaikeaa. Työsuhdeasiakirjoja ja palkkatositteita on suhteellisen helppo väärentää.
Lisäksi tarkastuksesta on ilmoitettava etukäteen, mikäli ei ole pätevää tietoa väärinkäytöksistä.
Suomessa toimii 1 200 maahanmuuttajataustaista ravintolaa. Niissä työskentelee noin 4 000 ihmistä.
Etnisten ravintoloiden palkkauskäytännöt eivät aina kestä päivän valoa. Kolmen euron tuntipalkka on ulkomaalaistarkastaja Anssi Riihijärven tapaama pohjanoteeraus.
Ulkomaalaistarkastajat valvovat ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksia. Vuonna 2008 he vierailivat Uudellamaalla yli 50 ravintolassa.
Käytännössä valvonta on vaikeaa. Työsuhdeasiakirjoja ja palkkatositteita on suhteellisen helppo väärentää.
Lisäksi tarkastuksesta on ilmoitettava etukäteen, mikäli ei ole pätevää tietoa väärinkäytöksistä.
Suomessa toimii 1 200 maahanmuuttajataustaista ravintolaa. Niissä työskentelee noin 4 000 ihmistä.
Turun Sanomat: Vastaanottokeskus lisännyt järjestyshäiriöitä Paimiossa
Turun Sanomat: Vastaanottokeskus lisännyt järjestyshäiriöitä Paimiossa 16.1.2010
Taustaa:
http://mediaseuranta.blogspot.com/search/label/Paimio
Paimiolaisten pelot vastaanottokeskuksen mukanaan tuomista ongelmista ovat käymässä ainakin osittain toteen. Keskuksen liepeillä on törmätty viime viikkoina useisiin järjestyshäiriöihin. Perjantaina Paimion poliisi tiedotti kolmesta tapauksesta, joissa se oli joutunut puuttumaan keskuksen asukkaiden toimintaan. Ennen vastaanottokeskuksen marraskuista avaamista monet paimiolaiset pelkäsivät ulkomaalaisten tuovan mukanaan myös rikollisuutta.
Taustaa:
http://mediaseuranta.blogspot.com/search/label/Paimio
Paimiolaisten pelot vastaanottokeskuksen mukanaan tuomista ongelmista ovat käymässä ainakin osittain toteen. Keskuksen liepeillä on törmätty viime viikkoina useisiin järjestyshäiriöihin. Perjantaina Paimion poliisi tiedotti kolmesta tapauksesta, joissa se oli joutunut puuttumaan keskuksen asukkaiden toimintaan. Ennen vastaanottokeskuksen marraskuista avaamista monet paimiolaiset pelkäsivät ulkomaalaisten tuovan mukanaan myös rikollisuutta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
