Kaleva:
Maahanmuutto-kriittinen Homma kokosi rivejään
29.2.2009
Joukko Suomen maahanmuuttajapolitiikan ja monikulttuurisuuskehityksen kyseenalaistajia kokoontui lauantaina yhteen eri puolilla Suomea.
Oulussa, Jyväskylässä, Turussa, Tampereella ja Valkeakoskella järjestettiin tapaamisia, joissa Homman eli maahanmuuttokriittisen, puolueisiin sitoutumattoman kansanliikkeen kannattajat vaihtoivat ajatuksiaan. Liike sanoo kritisoivansa voimakkaimmin humanitaarista ja hallitsematonta maahanmuuttoa.
"Se on aiheuttanut suuria ongelmia eri puolilla Eurooppaa: sosiaalisia ongelmia, ghettoutumista, suurta maahanmuuttajaryhmien sisäistä työttömyyttä ja suurta rikollisuusastetta kantaväestöön verrattuna. Nämä ongelmat tulevat olemaan arkipäivää myös Suomessa", Oulun tilaisuuden masinoinut Olli Immonen kommentoi.
Kaupunginvaltuustossa istuva Immonen aikoo jatkossa nostaa maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä kysymyksiä esiin myös paikallisella tasolla.
"Muut Euroopan maat ovat alkaneet tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa ja ne ovat sulkemassa rajojaan, mutta Suomessa ollaan nurinkurisesti uuden ulkomaalaislain myötä avaamassa niitä lisää. Laki tarkoittaa käytännössä sitä, että työ- ja oleskelulupa annetaan jokaiselle kolmannesta maasta saapuvalle, joka vain viitsii tänne asti raahautua. Ei tarvitse olla enää pakolainen. Riittää, että lähtöolot kotimaassa ovat kurjat tai muuten vain epäselvät", Immonen harmittelee. Tilaisuuksiin osallistui kuhunkin noin kymmenen ihmistä, Tampereella osanottajia oli parikymmentä. Yksi Oulun Jumpru Pubissa oluttuopin äärellä pidettyyn tilaisuuteen saapuneista oli Jukka Turunen.
"Maahanmuuttopolitiikkamme on kestämättömällä pohjalla. Tänne tulee ihmisiä, joilla ei ole mitään juridista, Geneven sopimusten mukaista syytä tulla. Meidän pitäisi pistää välittömästi rajat kiinni turvapaikkaturisteilta, kuten Norja, Ruotsi ja Tanska ovat tehneet", Turunen katsoo. Homma on valtakunnallisesti yhdistetty pitkälti perussuomalaisiin, joihin Immonenkin kuuluu, mutta hänen mukaansa kannattajajoukoissa on myös muiden puolueiden edustajia ja sitoutumattomia.
Kansanliikkeen tunnetuimpia hahmoja on Jussi Halla-aho, jonka maahanmuuttoaiheiset blogikirjoitukset ovat syyteharkinnassa. Häntä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Halla-aho puolestaan on tehnyt tutkintapyynnön Ylen uutislähetyksestä, jonka jutussa häntä kutsuttiin rotutohtoriksi. Asiaa tutkitaan törkeänä kunnianloukkauksena.
lauantai 28. helmikuuta 2009
Ilkka: Soini, mamut ja muut
Ilkka:
Soini, mamut ja muut
28.2.2009
Keskustelu ulkomaalaisten Suomeen muuttamisen syistä ja määristä sekä tulijain kohtelusta käy kiivaampana kuin sitten 90-luvun alun. Silloinkin oli lama ja tulijain määrä kasvussa.
Nytkin yksi puolue yrittää hankkia siitä poliittista hyötyä. Silloin asialla oli varsin avoimesti SMP, nyt peitetymmin sen seuraajapuolue Perussuomalaiset.
Monenlaisia mamuja
Maahanmuuttajia, "mamuja", on monta lajia, ongelmattomia ja ongelmallisia.
Monet tulevat töihin, usein valmiisiin työpaikkoihin, kutsuttuina ja toivottuina. Ikärakenteemme vuoksi tarvitsemme tulijoita ulkomailta selviytyäksemme töistämme. Tietysti olisi sitä parempi, mitä paremmin suomalaiset riittäisivät.
Osa tulee pakolaisleireistä kiintiösopimusten mukaan, muutamia satoja vuodessa. Heistäkään ei liene ongelmia, ja heidän motivaationsa ruveta kotoutumaan on korkea.
Ongelmat keskittyvät turvapaikanhakijoihin, joita tulee oma-aloitteisesti vuosittain tuhansia, kuka mistäkin syystä ja maasta.
Taustojen tutkinta on hidasta ja tutkittavien ylläpitäminen kallista ja heille piinallista. Useimmat eivät täytä aidon pakolaisen kriteereitä. Tanskan ja Ruotsin tiukennettua pääsyä on Suomeen pyrkivien määrä kasvanut, myös asiattomien. Systeemin hitauttakin käytetään hyväksi.
Tulijoissa on myös rikollisia, keinottelijoita, sopeutumiskyvyttömiä ja -haluttomia vähemmistönä, mutta paha kello kuuluu kauas.
Yltiöliberalismi lietsoo rasismia
Suomen eliitti on alemmuudentuntoista ja pelkää leimautumista "läntisten sivistysmaiden" silmissä junteiksi, jotka eivät osaa suhtautua toisenlaisiin ihmisiin oikein. Ihmisluontoon kuuluva erilaisen vierastaminen selitetään tietämättömyydeksi ja asiallinen kriittisyys julmaksi rasismiksi.
Mediassa sekoitetaan surutta kansallismielisyys kansalliskiihkoon ja nationalismi sovinismiin.
Jokainen tietää, että maassa maan tavalla on perussääntö kaikkialla. Muslimi pitäköön uskonsa, mutta älköön silpoko tyttöjään tai loukkaantuko Suvivirrestä. Kukahan pölvästi senkin kieltämistä suvaitsevaisuuden nimissä vaati. Sellainen jos mikä lietsoo rasismia.
Kun Vanhanen ja Katainen sanovat, että Suomen ei tule noudattaa miedompaa maahanpääsypolitiikkaa kuin Skandinavian maiden, on älytöntä selittää se "Soinin pelolla". Kun Timo Kalli perusteli suomalaisten pitempää viihtymistä työelämässä silläkin, että se vähentäisi työperäistä maahanmuuttoa, TV:n toimittaja epäili "sammakkoa".
Paavo Väyrynen läksytti aivan asiasta hallituksessa Astrid Thorsia, rasismin pahinta provosoijaa. Ministeritasolla pitäisi todella olla asiallisempi puheissaan.
Soini ja 30-luvun kokoomus
Totta kai isoja hallituspuolueita kiusaa myös yltiöliberaalien apu sille puolueelle, joka kalastelee ulkomaalaiskysymyksissä sameissa vesissä. Kireä taloustilanne kiristää ihmisten asenteita. Ilmapiirin poliittisia hyödyntäjiä riittää.
90-luvulle tultaessa SMP oli jo pahassa alamäessä, kun osanotto sinipunahallitukseen söi uskottavuuden. Somalikritiikki ei pelastanut.
Nyt on vennamolaisliikkeellä taas kyvykäs johtaja. Media suosii sitä sekä myönteisellä että kielteisellä julkisuudella, tahallisesti ja tahattomasti. Soini sai takuulla kymmenentuhatta uutta kannattajaa, kun kaksi hihhulia, demari Stiller ja stalinisti Salmén, "haastattelivat" televisiossa tohtori Halla-ahoa.
Soinin suhde rasismiin muistuttaa vihreiden suhdetta eläinterrorismiin tai varsinkin kokoomuksen suhdetta fasismiin 30-luvulla.
Kokoomus yritti käyttää lapuanliikettä kannatuksensa kasvattamiseen, menestyi ensin erinomaisesti, mutta sitten lampun henki karkasi ja puolue kärsi historiansa pahimman tappion. Vasta kun Paasikivi veti selvän rajan radikalismiin, alkoi uusi nousu.
Tuskin PS:n johtoportaassa rasisteja istuu senkään vertaa kuin 30-luvun kokoomuksessa fasisteja. Soini ainakaan ei ole. Mutta Halmeen ja Halla-ahon muukalaisvihalla hankitut äänet ovat kelvanneet.
Soinin maahanmuuttopoliittiset mielipiteet eivät ole rasistisia eivätkä juuri poikkea Kataisesta tai Vanhasesta. Rasisti hän ei ole, rasismin ovela hyödyntäjä kylläkin. Jokaisen rasistisesta rikoksesta tuomion saavan hän lupasi erottaa.
Mitä todella tapahtuu, jää nähtäväksi. Ennen käräjien tuomiota on paljon harmaata aluetta.
HS: Veronkevennyksiä perumalla saisi rahaa kotouttamiseen
Helsingin Sanomat:
Veronkevennyksiä perumalla saisi rahaa kotouttamiseen
28.2.2009
Lisääntynyt maahanmuuttokielteisyys ja perussuomalaisten kasvava suosio ovat saaneet kannatustaan menettävät suuret puolueet lähes paniikkiin.
Panikoinnilta ainakin vaikutti keskiviikkoinen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Timo Kallin lausunto MTV3:n uutisissa:
"Mitä useampi suomalainen voidaan pitää pidempään työssä, voidaan hillitä myöskin maahanmuuttoa."
"Tämä maahanmuutto on viime aikoina selvästi räjähtänyt käsiin", hän kauhisteli.
Kalli esitti hallituksen aikeen korottaa eläkeikää 63:sta 65 vuoteen keinona hillitä maahanmuuttoa.
Todellisuudessa eläkepäätöksellä ei ole mitään tekemistä maahanmuuton kanssa, Kallikin myönsi asiasta uudestaan kysyttäessä. Todellisuudessa hallituksen tavoite ei ole hillitä maahanmuuttoa vaan lisätä sitä, tarkemmin sanottuna työperäistä maahanmuuttoa.
Kallin lausunto oli epärehellinen ja populistinen - ja pahasti ristiriidassa pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tiistaisen linjauksen kanssa.
Vanhanen sanoi hallitustaipaleen puolivälin politiikkariihen jälkeen, että maahanmuuttoasioista on alettava puhua niiden oikeilla nimillä. Moni muukin on vaatinut sisältöä maahanmuuttokeskusteluun.
Vanhanen paalutti, että rasismia ei suvaita, mutta vapaamatkustajuuskaan ei käy. Miksi Suomi on nyt muita Pohjoismaita "vetovoimaisempi" turvapaikanhakijoille, pitää hänen mukaansa selvittää.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) puolestaan sanoi viime viikolla, että hänellä on maahanmuuttoasioihin liittyen "enemmän kysymyksiä kuin vastauksia", mutta hänkin haluaa, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.
Poliitikkojen neuvottomuus ja sekoilu ihmetyttävät. Hallitus itse julkisti syksyllä kotouttamisselonteon, jossa todetaan, että valtion pitäisi käyttää enemmän rahaa toimiin, jotka edistävät maahanmuuttajien kielen oppimista, työntekoedellytyksiä ja ehkäisevät syrjäytymistä.
"Turvapaikanhakijat saattavat odottaa koulutusta monta vuotta. Työhalut ovat alussa kovat, mutta kun heidät pannaan odottamaan, into pienenee", sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen sanoi joulukuussa Helsingin Sanomissa.
Poliitikkojen pitäisi tämä tietää. Rahaa kielikoulutukseen ynnä muuhun tarvitaan lisää, jos halutaan saada maahanmuuttajat töihin ja sopeutumaan yhteiskuntaan.
Tässä hallitukselle idea vapaasti käytettäväksi: Perukaa viimevuotiset päätökset puun myynnin verohuojennuksista. Puutulleja ei tullut, eikä metsäteollisuudella ole puun saatavuudessa enää mitään ongelmia muutenkaan.
Voitte hyvin perua vielä myös ensi ja sitä seuraavaa vuotta koskevan päätöksen peltomaan myyntivoittojen vapauttamisen veroista, josta päätettiin elvyttämisen nimissä. Käyttäkää rahat kotouttamiseen - maahanmuuttajien parempi työllisyys elvyttäisi.
Huonoina aikoina priorisointi on erityisen tärkeää.
Veronkevennyksiä perumalla saisi rahaa kotouttamiseen
28.2.2009
Lisääntynyt maahanmuuttokielteisyys ja perussuomalaisten kasvava suosio ovat saaneet kannatustaan menettävät suuret puolueet lähes paniikkiin.
Panikoinnilta ainakin vaikutti keskiviikkoinen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Timo Kallin lausunto MTV3:n uutisissa:
"Mitä useampi suomalainen voidaan pitää pidempään työssä, voidaan hillitä myöskin maahanmuuttoa."
"Tämä maahanmuutto on viime aikoina selvästi räjähtänyt käsiin", hän kauhisteli.
Kalli esitti hallituksen aikeen korottaa eläkeikää 63:sta 65 vuoteen keinona hillitä maahanmuuttoa.
Todellisuudessa eläkepäätöksellä ei ole mitään tekemistä maahanmuuton kanssa, Kallikin myönsi asiasta uudestaan kysyttäessä. Todellisuudessa hallituksen tavoite ei ole hillitä maahanmuuttoa vaan lisätä sitä, tarkemmin sanottuna työperäistä maahanmuuttoa.
Kallin lausunto oli epärehellinen ja populistinen - ja pahasti ristiriidassa pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tiistaisen linjauksen kanssa.
Vanhanen sanoi hallitustaipaleen puolivälin politiikkariihen jälkeen, että maahanmuuttoasioista on alettava puhua niiden oikeilla nimillä. Moni muukin on vaatinut sisältöä maahanmuuttokeskusteluun.
Vanhanen paalutti, että rasismia ei suvaita, mutta vapaamatkustajuuskaan ei käy. Miksi Suomi on nyt muita Pohjoismaita "vetovoimaisempi" turvapaikanhakijoille, pitää hänen mukaansa selvittää.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) puolestaan sanoi viime viikolla, että hänellä on maahanmuuttoasioihin liittyen "enemmän kysymyksiä kuin vastauksia", mutta hänkin haluaa, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.
Poliitikkojen neuvottomuus ja sekoilu ihmetyttävät. Hallitus itse julkisti syksyllä kotouttamisselonteon, jossa todetaan, että valtion pitäisi käyttää enemmän rahaa toimiin, jotka edistävät maahanmuuttajien kielen oppimista, työntekoedellytyksiä ja ehkäisevät syrjäytymistä.
"Turvapaikanhakijat saattavat odottaa koulutusta monta vuotta. Työhalut ovat alussa kovat, mutta kun heidät pannaan odottamaan, into pienenee", sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen sanoi joulukuussa Helsingin Sanomissa.
Poliitikkojen pitäisi tämä tietää. Rahaa kielikoulutukseen ynnä muuhun tarvitaan lisää, jos halutaan saada maahanmuuttajat töihin ja sopeutumaan yhteiskuntaan.
Tässä hallitukselle idea vapaasti käytettäväksi: Perukaa viimevuotiset päätökset puun myynnin verohuojennuksista. Puutulleja ei tullut, eikä metsäteollisuudella ole puun saatavuudessa enää mitään ongelmia muutenkaan.
Voitte hyvin perua vielä myös ensi ja sitä seuraavaa vuotta koskevan päätöksen peltomaan myyntivoittojen vapauttamisen veroista, josta päätettiin elvyttämisen nimissä. Käyttäkää rahat kotouttamiseen - maahanmuuttajien parempi työllisyys elvyttäisi.
Huonoina aikoina priorisointi on erityisen tärkeää.
perjantai 27. helmikuuta 2009
Kuntalehti: Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio: Muutto Suomeen seuraa eurooppalaista kehitystä
Kuntalehti 3/2009:
– Suomen maahanmuuttotilanne seuraa pienellä viiveellä yleiseurooppalaista kehitystä, sanoo Maahanmuuttovirastoa johtava Jorma Vuorio. Hän tukee Supon päällikön käsitystä tarpeesta tehostaa kotouttamistyötä.
Maahanmuuttovirastoa (Migri) johtavalla Jorma Vuoriolla on useita huolia maahanmuuton nykytilanteesta ja sen seurauksista. Viraston tehtävänä on käsitellä ja ratkoa mm. maahantulo- ja pakolaisasioita.
Turvapaikkaa Suomesta hakevien määrä nousi voimakkaasti viime kesänä ja on pysynyt korkealla tasolla viime kuukaudet. Tämän vuoksi voimavaroista on pulaa monilla tahoilla.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio: Muutto Suomeen seuraa eurooppalaista kehitystä 27.2.2009
– Suomen maahanmuuttotilanne seuraa pienellä viiveellä yleiseurooppalaista kehitystä, sanoo Maahanmuuttovirastoa johtava Jorma Vuorio. Hän tukee Supon päällikön käsitystä tarpeesta tehostaa kotouttamistyötä.
Maahanmuuttovirastoa (Migri) johtavalla Jorma Vuoriolla on useita huolia maahanmuuton nykytilanteesta ja sen seurauksista. Viraston tehtävänä on käsitellä ja ratkoa mm. maahantulo- ja pakolaisasioita.
Turvapaikkaa Suomesta hakevien määrä nousi voimakkaasti viime kesänä ja on pysynyt korkealla tasolla viime kuukaudet. Tämän vuoksi voimavaroista on pulaa monilla tahoilla.
Kuntalehti: "Vastaanottokeskus voi elvyttää kuntaa"
Kuntalehti 3/2009: "Vastaanottokeskus voi elvyttää kuntaa" 27.2.2009
Kuntien toivotaan avaavan turvapaikanhakijoille uusia vastaanottokeskuksia.
–Tulijoille pitäisi tarjota normaaliasumista majoitukseen soveltuvissa laitoskiinteistöissä tai tyhjissä vuokrataloissa, ylitarkastaja Veikko Pyykkönen esittää. Sijoituspaikkoja puuttuu vielä muun muassa Hämeestä sekä Etelä- ja Pohjois-Savosta.
Pyykkönen muistuttaa, että valtio maksaa vastaanottokeskuksen kulut. Keskus työllistää paikkakuntalaisia ja hoitaa tulijoiden toimeentulotuen maksun. Lasten koulunkäyntiasiat sen sijaan ovat jo kunnan kontolla.
Kuntien toivotaan avaavan turvapaikanhakijoille uusia vastaanottokeskuksia.
–Tulijoille pitäisi tarjota normaaliasumista majoitukseen soveltuvissa laitoskiinteistöissä tai tyhjissä vuokrataloissa, ylitarkastaja Veikko Pyykkönen esittää. Sijoituspaikkoja puuttuu vielä muun muassa Hämeestä sekä Etelä- ja Pohjois-Savosta.
Pyykkönen muistuttaa, että valtio maksaa vastaanottokeskuksen kulut. Keskus työllistää paikkakuntalaisia ja hoitaa tulijoiden toimeentulotuen maksun. Lasten koulunkäyntiasiat sen sijaan ovat jo kunnan kontolla.
Kuntalehti: Turussa on jo kauan harjoiteltu "maailmanpolitiikkaa"
Kuntalehti 3/2009: Turussa on jo kauan harjoiteltu "maailmanpolitiikkaa" 27.2.2009
Keskushallinnon viranomaisten pitäisi herätä monikansalliseksi muuttuvan Suomen todellisuuteen. Tehtävän vaativuus olisi syytä tunnustaa ja pakolaisasioiden pitäisi nousta työlistojen kärkisijoille. -- Nyt on vielä mahdollisuuksia vaikuttaa, Turun kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Regina Ruohonen sanoo.
Autot eivät ole palaneet lähiöissä Suomessa. On aivan mahdollista, että maailman monimutkaistumisesta selvitään pääkaupunkiseudulla ja muuallakin Suomessa kunnialla. Se edellyttää kuitenkin panostamista tulijoiden kotouttamiseen.
Keskushallinnon viranomaisten pitäisi herätä monikansalliseksi muuttuvan Suomen todellisuuteen. Tehtävän vaativuus olisi syytä tunnustaa ja pakolaisasioiden pitäisi nousta työlistojen kärkisijoille. -- Nyt on vielä mahdollisuuksia vaikuttaa, Turun kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Regina Ruohonen sanoo.
Autot eivät ole palaneet lähiöissä Suomessa. On aivan mahdollista, että maailman monimutkaistumisesta selvitään pääkaupunkiseudulla ja muuallakin Suomessa kunnialla. Se edellyttää kuitenkin panostamista tulijoiden kotouttamiseen.
YLE: Huivikiistat kytevät jo suomalaisilla työpaikoilla
YLE Uutiset:
Huivikiistat kytevät jo suomalaisilla työpaikoilla
27.2.2009
Työnantajat joutuvat lähivuosina tarkentamaan suhtautumistaan uskonnollisiin tunnuksiin. Esimerkiksi osa kaupoista sallii islamilaisten naisten huivit, osa taas on kieltänyt niiden käytön. Linjaukset ovat työnantajien vastuulla, sillä lainsäädäntöä uskonnollisesta pukeutumisesta ei ole.
Somalilaistaustainen Sadiyo Dhuubow on kuullut tuttaviltaan, kuinka työnsaanti kaupan alalla voi tyssätä yhteen vaatekappaleeseen.
- Jotkut työnantajat ovat olleet suorasanaisia: sori vaan, meidän työpukuun ei kuulu huivi. Tämä on todella surullista.
Sadiyo Dhuubowin tuttavilta huivin käytöstä on udeltu jo työhaastattelussa.
- On kysytty, aiotko työssä käyttää huivia. Jos he ovat vastanneet myöntävästi, niin työnantajasta riippuen he ovat saaneet työpaikan. Ehkä työnantajat ovat esittäneet vaatimuksen, että huivin pitää olla nutturalla.
HOK-Elanto kieltänyt näkyvät uskonnolliset tunnukset
Kaupan alalla on kirjava käytäntö uskonnollisten tunnusten suhteen. K-ketju on ottanut vapaan linjan ja sallii huivit, jos niistä ei ole haittaa työturvallisuudelle. Sen sijaan HOK-Elanto on kieltänyt näkyvät uskonnolliset tunnusmerkit. HOK-Elannon henkilöstöjohtajan Antero Leväsen mukaan huivi voidaan sallia, jos se esimerkiksi soveltuu työasujen väreihin.
- Meillä ei ole tehty varsinaista huivikieltoa. On lähdetty siitä, että henkilökunnalla on yhtenäinen työasu, jonka työnantaja hankkii, huoltaa ja kustantaa.
- Huiviakin saa käyttää, jos se on pieni, huomaamaton ja sointuu työasuun. Täytyy ymmärtää se, että asiakaspalvelussa toimivien henkilöiden täytyy olla yhdenmukaisesti pukeutuneita.
Uskonnollisesta pukeutumisesta ei lainsäädäntöä
Suomen laki ei säätele uskonnollisten tunnusten käyttöä. Ainakin toistaiseksi työnantajalla on siis oikeus kieltää huiviin pukeutuminen. Helsingin yliopiston työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitinen ei lähtisi rakentamaan huivien ympärille tiukkaa lainsäädäntöä.
- Mielestäni tässä tilanteessa ei ole mitään syytä pohtia lainsäädäntöä. Nyt jo pitäisi joustaa ja katsoa terveellä järjellä, missä rajat kulkevat. Niin ettei jouduttaisi kiihkeisiin tilanteisiin, sillä nämähän nostattavat toki tunteita.
Suomessa ryhdytään vasta nyt keskustelemaan uskonnollisten tunnusten käytöstä. Sen sijaan Ranskassa ja Iso-Britanniassa huivikiellot ovat nostattaneet voimakkaita protesteja.
HS: Pakolaisneuvonta arvostelee KHO:n Kreikka-päätöstä
Helsingin Sanomat:
Pakolaisneuvonta arvostelee KHO:n Kreikka-päätöstä
27.2.2009
Pakolaisneuvonnan tiedote:
Pakolaisneuvonnan kannanotto KHO:n päätökseen Dublin-palautuksista Kreikkaan
27.2.2009
Pakolaisneuvonta kritisoi korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöstä, jonka mukaan Suomesta voidaan palauttaa turvapaikanhakija Kreikkaan. Pakolaisneuvonta arvioi perjantaina, että noin 50:tä turvapaikanhakijaa uhkaa päätöksen jälkeen palautus ala-arvoisiin oloihin.
Korkein hallinto-oikeus päätti torstaina, että Kreikan kautta Suomeen tullut irakilainen turvapaikanhakija voidaan käännyttää. Perusteena oli se, että hänen turvapaikkahakemuksensa pitää käsitellä Kreikassa.
Lisäksi käännyttäminen ei KHO:n mukaan ole ihmisoikeussopimuksen vastaista, sillä Kreikka on luvannut Suomelle, että hakijan asia käsitellään oikeudenmukaisesti.
Pakolaisneuvonnan mukaan Kreikasta kuitenkin puuttuvat esimerkiksi oikeusapu- ja tulkkauspalvelut, eikä päätöksistä ole todellista valittamisen mahdollisuutta. Lisäksi pakolaisneuvonnan mukaan Kreikka syyllistyy turvapaikanhakijoiden palauttamiseen Irakiin, vaikka se on ilmoittanut toisin.
Tiedonantaja: Muukalaisviha roihuaa internetissä
Tiedonantaja:
Marjaliisa Siira: Muukalaisviha roihuaa internetissä
27.2.2009
Puoluejohtaja Timo Soini on tuskastunut. Hän ei enää jaksa toistella joka kadunkulmassa ”en ole rasisti, en ole rasisti”. Uskotaan, uskotaan. Mutta sen siitä saa, kun lähtee Suomen Sisun kanssa marjaan.
Perussuomalaisten listoilta viime kunnallisvaaleissa pääsi läpi henkilöitä, joiden puheita ja kirjoituksia ennen pidettiin rasistisina. Nyt nämä herrat ovat opettaneet julkisuudessa ja varsinkin internetissä, että ei me olla rasisteja, vaan ”maahanmuuttokriittisiä”.
En kannata nimittelyä puolin enkä toisin. Sisukkaat suomalaiset voisivat myös lakata nimittelemästä maahanmuuttajia halventavasti.
Perussuomalaisten huima menestys - jossain gallupissa puolue on jopa ohittanut Vasemmistoliiton - johtuu tietysti monista tekijöistä, mutta maahanmuuttokriittisyys on varmasti yksi syy. Menestys ikään kuin purskautti esille suomalaisten pinnan alla kyteneen vihan muukalaisia kohtaan ja teki sen ilmeisen ”salonkikelpoiseksi”.
* * *
Kaikille avoin ja sensuurista vapaa internet on oiva foorumi tällaisen vihan purkauksille. Joku on jopa väittänyt, että suomalaisen rasismin kasvun maaperä olisi pitkälti juuri internetissä. Netissä saa julki juttuja, joita mikään lehti ei painaisi.
On helppoa perustaa vaikkapa Facebookiin vihamielisiä sivustoja. Sivulle Auttakaamme somali-ystävämme takaisin kotiin liittyi nopeassa tahdissa 20 000 jäsentä, useimmat oman naamakuvansa kanssa. Somalivihan vastaiseen ryhmään Autetaan rasisti-ystävämme avaruuteen on liittynyt 16 000 jäsentä. Jos nämä kaksi Facebook-ryhmää olisivat edustava otos kansasta, meillä olisi seuraavien vaalien jälkeen perussuomalainen hallitus.
Eduskunnan käsittelyyn äskettäin tulleet ulkomaalaislain pienet muutokset saivat muukalaisvihan netissä oikein kunnon roihuun. Muutoksia vastaan perustetun nettiadressin on allekirjoittanut noin 30 000 sisukasta suomalaista - nopeassa tahdissa tämäkin. Erityisesti adressissa vastustetaan ”humanitaarisen suojelun” käsitettä. Sic!
Maahanmuuttovastaisuus internetissä taitaa olla vanhempikin ilmiö, en vain ole törmännyt siihen. Lasten ja nuorten suosimassa IRC -galleriassa oli ollut viime eduskuntavaalien vaalikoneessa maahanmuuttoon liittyvä kysymys. 60 prosenttia vaalikoneen kävijöistä suhtautui kielteisesti maahanmuuttajiin. Vaalikoneessa kävi noin 200 000 nuorta. He olivat todennäköisesti 18 vuotta täyttäneitä - sitä nuoremmat tuskin viitsivät tylsiä vaaliehdokkaita kelata. IRCin ylläpitäjä hämmästeli tätä äskettäin Aamu-tv:ssä ja kyseli, mikä nuorison kasvatuksessa on mennyt pieleen.
* * *
Tohtori Jussi Halla-ahon kirja Kirjoituksia uppoavasta Lännestä tulee myyntiin maaliskuun alkupuolella. Bensaa vihan liekkeihin, ennustan. Minulla on kyllä hämmästyksen sormi ihmetyksen suussa muukalaisvihamielisyyden laajuuden edessä - mitä voimme tehdä?
Verkkouutiset: Hautala: Ongelmat maahanmuutossa tunnustettava
Verkkouutiset:
Hautala: Ongelmat maahanmuutossa tunnustettava
27.2.2009
Maahanmuuttokysymyksen ympärille on syntynyt uusi politiikan jännite. Toisessa päässä on Perussuomalaiset ja toisessa Vihreät. Vihreiden kansanedustajan Heidi Hautalan mielestä maahanmuuttoa koskevat ongelmat pitää tunnustaa.
Hautalan mukaan Vihreät ovat peräänkuuluttaneet jo vuosia asiallista keskustelua maahanmuutosta ja sen ongelmista.
– Nyt vasta Perussuomalaisten myötä muutkin ovat valmiita siitä keskustelemaan, Hautala toteaa Verkkouutisten Nettistudiossa.
Hautala ei ole huolissaan Perussuomalaisten kannatuksen noususta.
– Olen ymmärtänyt, että kun perussuomalaisia on valittu valtuustoihin, niin he eivät välttämättä ainakaan heti osaa toimia niissä kuvioissa.
Hautalan mukaan ei ole poissuljettua, että Perussuomalaisille käy niin kuin vastaavanlaisille puolueille Keski-Euroopassa Saksassa ja Itävallassa.
– Näille ryhmille tulee niin paljon keskinäisiä, sisäisiä riitoja, että ne eivät oikeistaan pysty kauhean paljon toimimaan.
Jännite maahanmuuttokysymyksen ympärillä on kuitenkin Hautalan mielestä herätys siihen, että Suomessa pakko olla läsnä tässä maailmassa, jossa ihmiset liikkuvat yli rajojen.
– Ongelmat pitää tunnustaa. Se on ihan selvä, että niitä on.
Hautala ottaa haastattelussa kantaa myös lex Nokian valmisteluun, hallitusyhteistyöhön ja ydinvoimaan ja arvioi, kumpi on uskottavampi: Jutta Urpilainen (sd.) vai Anni Sinnemäki (vihr.).
torstai 26. helmikuuta 2009
YLE: Komissaari hoputtaa uuden turvapaikkaviraston luomista
YLE Uutiset:
Komissaari hoputtaa uuden turvapaikkaviraston luomista
26.2.2009
Euroopan unioni kaipaa kipeästi uuden turvapaikkaviraston perustamista, komissaari Jaques Barrot sanoo. Oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista vastaavan komissaari Barrotin mukaan asiasta tulisi tehdä poliittinen päätös ennen kesää.
Suunniteltu virasto koordinoisi unionin maiden turvapaikkakäytäntöjä ja tarjoaisi asiantuntija-apua maille, joihin pakolaisia pääasiassa saapuu unionin ulkopuolelta. Sen vuosibudjetti olisi viisi miljoonaa euroa. Vastaanottajamaat tekisivät kuitenkin itse päätökset turvapaikkojen myöntämisestä.
Viime vuonna 194 000 ihmistä haki turvapaikkaa unionin alueelta. Luku kasvoi kahdeksan prosenttia toissa vuodesta eli noin 15 500 turvapaikahakijalla.
Etelä-Euroopan maat, kuten Espanja ja Portugal ovat ilmaisseet turhautumisensa unionin yhteisten turvapaikkakäytäntöjen luomisessa. Suurin siirtolaisvirta kohdistuu juuri Etelä-Euroopan maihin Afrikasta. Esimerkiksi Italian eteläiselle saarelle Lampedusalle saapui viime vuonna 30 000 laitonta siirtolaista, saaren oma väkiluku on noin 6 000.
Demari: Vaarallisille vesille
Demari:
Reijo Hämäläinen: Vaarallisille vesille
26.2.2009
Perussuomalaiset vievät, media juoksee perässä ja vikisee.
Näin voisi päätellä mediamyllytyksestä, jossa on nostettu yht´äkkiä kansakunnan ykkösongelmaksi yli kaiken muun maahanmuutto.
Nyt sitten hallituskin ”joutuu” käymään keskustelunsa asiasta niinkuin tässä suurtyöttömyyden uhkan kurimuksessa ei olisi tärkeämpää puhuttavaa ja päätettävää.
Mahtaa Soini kannattajakuntineen hykerrellä. Sen joukon ykkösteema on nostettu merkitykselliseksi ellei suorastaan yhteiskuntamme tulevaisuuden ydinkysymykseksi.
Että yksi pienpuolue ja jokin facebook-yhteisö pääsevät määrittämään päivittäistä politiikan ja julkisuuden agendaa, on tietenkin saavutus sinänsä. Enemmän se kuitenkin kertoo median ja poliittisen eliittimme surkeudesta kuin noiden ryhmien teemoittelun tärkeydestä ja yhteiskunnan ongelmista.
Meidän tavallisten ihmisten arjessa polttavia asioita ovat muut kuin maahanmuuttajista koituvat riesat. Muut globaalit voimat arkemme rauhaa ovat horjuttaneet kuin toiset vähäväkiset ja alistetut ryhmät.
* * *
Ymmärtäisin yskän eli huolen maahanmuuton ongelmista, jos olisi totta, mitä tunnetun adressin tekstissä väitetään. Siis että ”Suomesta tulee Euroopan suuri maahanmuuttokeskus”.
Verrattuna keskisen Euroopan ja muun Skandinavian kymmeniin miljooniin pakolaisiin, vierastyöläisiin ja muihin muuttajiin saa meillä tähytä laajakulman sijasta suurennuslasilla joukossa eläviä muualta tulleita.
Esimerkiksi turvapaikkaa Suomesta haki viime vuonna vain nelisen tuhatta ihmistä, joista neljä kymmenestä sellaisen sai. Nettomaahanmuutto oli viime vuonna noin 14 000 henkeä ja sekin väheni jo talouden taantuman vuoksi.
Yli viiden miljoonan ihmisen kansakuntaan tuollaiset määrät uppoavat kevyesti. Kun nuokin ihmiset keskittyvät isoihin kaupunkeihin, on naurettavaa esittää, että meille olisi muodostunut sellaisia maahanmuuttajien täyttämiä slummeja, joiden levottomuuden ja ankeuden tunnemme maailmalta kertovista uutisraporteista ja elokuvista.
Nyt sitten sanotaan, ettei ongelmalähiöitä vielä olekaan, että tässä teljetään ovia ja ikkunoita kaiken varalta. Ja sanotaan niinkin, että sekin riittää ”avoimen” ja ”kriittisen” maahanmuuttokeskustelun tarpeeksi, että ihmisten tuntojen ja pelkojen pitää päästä esiin.
No, yhteiskunnallinen ongelma on se, jonka yhteisö itselleen ongelmaksi ottaa. Käytäköön asia siis läpi, mutta käytäköön niin, ettei se jää pelkäksi fiilistelyksi ja mielikuvien hokemiseksi. Tuotakoon faktat esiin niin isoilla kirjaimilla ja tilastoilla, ettei kenellekään jää epäselvyyttä siitä, mikä olikaan ongelman nimi ja mitkä olivatkaan käsiteltävään asian mittasuhteet.
Nyt pelkoni on, että maahanmuuttokeskustelussa toistuu sama ilmiö, joka on saanut vallan muidenkin asioiden käsittelyssä. Kaikki hanat avataan moninaisen pahoinvoinnin likaviemäreille ja henkiselle oksentelulle tekstaripalstoista netin keskustelusivustoihin ja sieltä ”vakavampaan mediaan” ilman sensorien häirintää. Tässä sitä on sitten ministeri Kataisellekin hänen kaipaamaansa kriittistä puhetta, kansan ääntä päätöksenteon pohjaksi.
* * *
Että maahanmuutto nostetaan ongelmaksi juuri nyt, kun kansakunta kärvistelee talouden taantumassa, ja työpaikkoja katoaa väliaikaisesti tai lopullisesti, ei ole tietenkään mikään yllätys.
Historiasta tiedämme, että talouden laskusuhdannetta seuraa näköjään aina keskustelu siitä, kuka ja mitkä ihmisryhmät ovat joko osa- tai täysisyyllisiä huonoon tilanteeseen kantaväestön mielestä.
Tuo sama historia vaikkapa 1920- ja 30-luvuilta kertoo, miten vaarallisille urille puhe ja liikehdintä helposti lähtevät, ellei valistunut väki ja poliittinen johto ilmaise kyllin selkeästi, mitä se asiasta tietää ja mitä sen ajattelee.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen varoitteli muutama viikko sitten poliittisten ääriliikkkeiden vaarasta ja valtaväeston ja maahanmuuttajien jakamisesta vastakkaisiin leireihin. Ainakin vasemmiston selkeä lähtökohta maahanmuuttoon on solidaarisuus ihmisten välillä etnisestä tausta riippumatta. Jos joitakin käytännön epäkohtia maahanmuuttoon liittyy, pitää ne korjata ongelmia suurentelematta.
HS: Rkp: Timo Kallin lausunto maahanmuutosta perätön ja typerä
Helsingin Sanomat:
Rkp: Timo Kallin lausunto maahanmuutosta perätön ja typerä
26.2.2009
MTV3:
RKP:n Wallin ihmettelee Kallin eläkepuheita
26.2.2009
Ruotsalainen kansanpuolue on ärsyyntynyt keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Timo Kallin keskiviikkoiltaisesta lausunnosta, että yksi syy hallituksen tiistaina päättämään eläkeiän nostamiseen olisi pyrkimys rajoittaa maahanmuuttoa.
"Kyseessä on yhtä perätön kuin typeräkin tulkinta hallituksen tarkoitusperistä", puheenjohtaja Stefan Wallin sanoo Rkp:n lähettämässä tiedotteessa.
Wallinin mukaan kytkentää maahanmuuton ja eläkeiän noston välillä "ei mainittu sanallakaan" hallituksen kaksipäiväisen politiikkariihen aikana.
"On äärimmäisen valitettavaa, että Kalli eduskunnan suurimman ryhmän puheenjohtajana antautuu ukkosenjohdattimeksi voimille, jotka käyttävät maahanmuuttoa poliittisena lyömäaseena", Wallin lausuu.
Kalli sanoi MTV3:n uutisissa illalla, että "maahanmuutto on viime aikoina selvästi räjähtänyt käsiin" ja että "mitä useampi suomalainen voidaan pitää pidempään töissä, sillä voidaan hillitä myöskin maahanmuuttoa". Tämä oli osa vastausta kysymykseen, millä hallitus perustelee eläkepäätöstään.
Kalli täsmensi, että maahanmuuttoa tarvitaan edelleen mutta "mitä enemmän suomalaisten työuria voidaan pidentää, sitä vähemmän me tarvitsemme myöskin työperäistä maahanmuuttoa".
HS: KHO: Turvapaikanhakijan voi palauttaa Kreikkaan
Helsingin Sanomat:
KHO: Turvapaikanhakijan voi palauttaa Kreikkaan
26.2.2009
Suomi pysyi torstaina kannassaan, jonka mukaan Kreikan kautta Suomeen tullut irakilainen turvapaikanhakija voidaan palauttaa Kreikkaan. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) vuosikirjapäätöksen mukaan palauttaminen ei ole ihmisoikeussopimuksen vastaista, vaikka Kreikan turvapaikkamenettelyssä on ilmennyt vakavia puutteita.
Irakilainen hakija tuli Suomeen laittomasti Kreikan kautta ja haki täältä oleskelulupaa. Maahanmuuttovirasto päätti palauttaa hakijan Kreikkaan, koska asetusten mukaisesti hänen turvapaikkahakemuksensa pitää käsitellä siellä.
Hakija valitti viime vuoden alussa tehdystä päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Hän vetosi muun muassa turvapaikanhakijoiden huonoon kohteluun Kreikassa sekä siihen, että hän ei pystyisi tekemään maassa töitä.
Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, minkä jälkeen hakija valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Käsittelyn ollessa kesken hän katosi Suomesta ja haki toisilla henkilötiedoilla turvapaikkaa Ruotsista.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja piti palautuspäätöksen voimassa. KHO katsoo, että sen saamien selvitysten perusteella ei ole syytä epäillä, ettei asiaa käsiteltäisi Kreikassa asianmukaisesti.
KHO:n mukaan Kreikka on ilmoittanut Suomelle, että se käsittelee turvapaikkahakemuksen ja että hakijalla on mahdollisuus tarvittaessa kääntyä ihmisoikeustuomioistuimen puoleen.
Lisäksi KHO viittaa päätöksessään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen näkemykseen, jonka mukaan Kreikka ei pakolla palauta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita Irakiin.
Turvapaikanhakijoiden kohtelua Kreikassa on kritisoitu laajasti. Esimerkiksi monet ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet huonoista olosuhteista vastaanottoyksiköissä, työnsaannin mahdottomuudesta ja viranomaisten väkivaltaisuudesta.
Norja on jäädyttänyt palautukset Kreikkaan. Suomikaan ei palauta Kreikkaan alaikäisiä tai muutoin haavoittuvassa asemassa olevia.
keskiviikko 25. helmikuuta 2009
HS: Väyrynen hiillosti Thorsia maahanmuutosta
Helsingin Sanomat:
Väyrynen hiillosti Thorsia maahanmuutosta
25.2.2009
[...]
Helsingin Sanomien tietojen mukaan pisin keskustelu syntyi siitä, kun Väyrynen antoi maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r) kuulla kunniansa leväperäisenä pitämästään turvapaikkapolitiikasta.
Hallitus kertoi tiedotustilaisuudessaan tiistaina, että Suomen turvapaikkapolitiikan linjaa ja käytäntöä kehitetään yhteneväiseksi muiden pohjoismaiden kanssa. Tavoite on vähentää perusteettomasti turvapaikkaa hakevien määrää.
Vanhasen mukaan on selvitettävä onko Suomella muista Pohjoismaista poikkeavia "vetovoimatekijöitä", joiden takia tänne tulee turvapaikanhakijoita aiempaa enemmän.
Konkreettisina tekoina hallitus aikoo lisätä resursseja turvapaikkatutkinnan ruuhkien purkamiseksi, tehostaa hakijoiden iänmääritystä sekä lisätä kielitestejä.
Tiistaisessa tiedotustilaisuudessa pääministeri teki myös selväksi, mitä hallitus ajattelee kytevästä muukalaisvihasta.
"Rasismilla ei ole kerta kaikkiaan pienintäkään jalansijaa Suomessa", Vanhanen korosti.
MTV3: Keskustan ryhmäjohtaja haluaa torjua maahanmuuttoa eläkeiän nostolla
MTV3:
Keskustan ryhmäjohtaja haluaa torjua maahanmuuttoa eläkeiän nostolla
25.2.2009
Hallituksen esitys eläkeiän nostosta vaiheittain 65-vuoteen nostatti myrskyn eduskunnassa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli perusteli eläkeiän nostoa vähintäänkin erikoisella tavalla, hänen mukaansa sillä voidaan torjua maahanmuuttoa.
-Meidän on pakko sanoa että maahanmuutto on selvästi räjähtänyt käsiin. Mitä useampi suomalainen voidaan pitää pidempään töissä, niin sillä voidaan hillitä myös maahanmuuttoa, Kalli sanoo.
MTV3: Thors: Turvapaikkaselvitys tehdään nopeasti
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors teettää keväällä selvityksen Suomesta turvapaikkaa hakevien määrän viime syksynä alkaneesta nopeasta kasvusta. Eduskunta hyväksyi tänään uuden ulkomaalaislain luvuin 161-5, vastaan äänestivät vain perussuomalaiset. Thorsin mukaan perussuomalaisten politiikalla ei ole paljon sisältöä, eikä heillä ole tarjota vaihtoehtoa.
MTV3:
Thors: Turvapaikkaselvitys tehdään nopeasti
25.2.2009
Hallitus aikoo yhdenmukaistaa Suomen turvapaikkapolitiikkaa muiden Pohjoismaiden kanssa. Tavoitteena on vähentää perusteettomasti turvapaikkaa hakevien määrää.
Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi erityisesti viime vuoden lopulla. Tulijoiden virta kiihtyi niin, että syys-joulukuussa hakijoita saapui yli viisisataa kuukaudessa.
Nousun syynä pidetään kiristynyttä ulkomaalaispolitiikkaa Ruotsissa ja Norjassa. Pääministeri Matti Vanhanen huomautti politiikkariihen yhteydessä turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin mukaan selvitys tehdään nopealla aikataululla. Hän harmittelee, että jokainen Euroopan Unionin jäsenmaa joutuu tekemään päätöksensä erikseen.
-Meidän täytyy selvittää, miten tulkitsemme eri maiden turvallisuustilanteen. Esimerkiksi Ruotsissa on saatu palauttamissopimus Irakin kanssa, Thors sanoo.
Hallitus varautuu lisäämään määräaikaisesti resursseja turvapaikkatutkinnan ruuhkien purkamiseksi. Lisäksi tehostetaan iänmääritystä ja lisätään kielitestejä.
-Jos Suomi nähdään maana, josta saa turvapaikan tai on helppo oleskella, se voidaan nähdä vetovoimatekijänä, Thors toteaa.
Thorsin mukaan päätöksenteossa tulee nähdä myös, miten poliisi ja tuomioistuimet toimivat prosessissa.
Ulkomaalaislaki läpi eduskunnassa
Eduskunta hyväksyi tänään ulkomaalaislain uudistukset yksimielisesti. Uudistuksilla parannetaan turvapaikan hakijan asemaa. Tilapäisen oleskeluluvan saanut voi ryhtyä heti tekemään ansiotyötä. Tähän saakka se ei ole ollut mahdollista.
-Päätös osoitti, että enemmistö haluaa antaa kansainvälisille ihmisille suojaa, Thors toteaa.
Laki meni läpi eduskunnassa hurjin luvuin: 161-5. Äänestyksessä lakiuudistusta vastustivat vain sitä tulkinnanvaraisista pykälistä arvostelleet perussuomalaiset.
-Perussuomalaisten politiikalla ei ole paljon sisältöä. Heillä ei ole vaihtoehtoja, Thors tokaisi.
Maahanmuuttoministeri Thorsin valmistelemaa lakiesitystä muutettiin eduskunnassa poikkeuksellisesti olennaisiltaosin. Syynä oli se, että alkuperäisen esityksen muotoiluja turvapaikan kotimaahan palauttamisen esteistä pidettiin liian väljinä.
MTV3:
Thors: Turvapaikkaselvitys tehdään nopeasti
25.2.2009
Hallitus aikoo yhdenmukaistaa Suomen turvapaikkapolitiikkaa muiden Pohjoismaiden kanssa. Tavoitteena on vähentää perusteettomasti turvapaikkaa hakevien määrää.
Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi erityisesti viime vuoden lopulla. Tulijoiden virta kiihtyi niin, että syys-joulukuussa hakijoita saapui yli viisisataa kuukaudessa.
Nousun syynä pidetään kiristynyttä ulkomaalaispolitiikkaa Ruotsissa ja Norjassa. Pääministeri Matti Vanhanen huomautti politiikkariihen yhteydessä turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin mukaan selvitys tehdään nopealla aikataululla. Hän harmittelee, että jokainen Euroopan Unionin jäsenmaa joutuu tekemään päätöksensä erikseen.
-Meidän täytyy selvittää, miten tulkitsemme eri maiden turvallisuustilanteen. Esimerkiksi Ruotsissa on saatu palauttamissopimus Irakin kanssa, Thors sanoo.
Hallitus varautuu lisäämään määräaikaisesti resursseja turvapaikkatutkinnan ruuhkien purkamiseksi. Lisäksi tehostetaan iänmääritystä ja lisätään kielitestejä.
-Jos Suomi nähdään maana, josta saa turvapaikan tai on helppo oleskella, se voidaan nähdä vetovoimatekijänä, Thors toteaa.
Thorsin mukaan päätöksenteossa tulee nähdä myös, miten poliisi ja tuomioistuimet toimivat prosessissa.
Ulkomaalaislaki läpi eduskunnassa
Eduskunta hyväksyi tänään ulkomaalaislain uudistukset yksimielisesti. Uudistuksilla parannetaan turvapaikan hakijan asemaa. Tilapäisen oleskeluluvan saanut voi ryhtyä heti tekemään ansiotyötä. Tähän saakka se ei ole ollut mahdollista.
-Päätös osoitti, että enemmistö haluaa antaa kansainvälisille ihmisille suojaa, Thors toteaa.
Laki meni läpi eduskunnassa hurjin luvuin: 161-5. Äänestyksessä lakiuudistusta vastustivat vain sitä tulkinnanvaraisista pykälistä arvostelleet perussuomalaiset.
-Perussuomalaisten politiikalla ei ole paljon sisältöä. Heillä ei ole vaihtoehtoja, Thors tokaisi.
Maahanmuuttoministeri Thorsin valmistelemaa lakiesitystä muutettiin eduskunnassa poikkeuksellisesti olennaisiltaosin. Syynä oli se, että alkuperäisen esityksen muotoiluja turvapaikan kotimaahan palauttamisen esteistä pidettiin liian väljinä.
HS: Ulkomaalaislain muutos läpi murskaenemmistöllä
Eduskunta hyväksyi uuden ulkomaalaislain luvuin 161-5. Vain perussuomalaisten kansanedustajat äänestivät lakiesitystä vastaan.
Helsingin Sanomat:
Ulkomaalaislain muutos läpi murskaenemmistöllä
25.2.2009
Vihreä Lanka:
Lex Nokiaan esitetyt muutokset kaatuivat eduskunnassa
25.2.2009
Uusi Suomi:
Ulkomaalaislaki läpi hurjin luvuin: 161–5!
25.2.2009
Ilta-Sanomat:
Thorsin ulkomaalaislaki läpi - perussuomalaiset vastustivat
25.2.2009
Eduskunta on äsken murskaavalla enemmistöllä hyväksynyt kiivasta keskustelua herättäneen ulkomaalaislain muutoksen.
Lain hylkäämisen kannalle jäivät vain perussuomalaiset, ja laki hyväksyttiin äänin 161–5. Tyhjää ei äänestänyt kukaan.
Muutoksella tuodaan lakiin perusteet oleskeluluvan myöntämiselle niin sanotun humanitaarisen suojelun perusteella ja annettiin tilapäisen oleskeluluvan haltijoille oikeus hakea töitä.
Eduskunta hyväksyi lain saatteeksi hallitukselle pitkän lausuman. Siinä eduskunta edellyttää, että hallitus tarkoin seuraa muun muassa tilapäisen oleskeluluvan saaneiden määrää ja asemaa, sitä miten maasta poistaminen sujuu, kun esteet poistamiselle päättyvät, sekä ylipäätään ulkomaalaislain toimivuutta ja maahanmuuton vaikutuksia. Seurannan johdosta pitää ryhtyä tarvittaviin toimin esimerkiksi lain muuttamiseksi.
Eduskunta hylkäsi perussuomalaisten kilpailevan lausumaesityksen, jossa edellytettiin lainsäädännön muuttamista "pikaisesti" seurannan perusteella.
Helsingin Sanomat:
Ulkomaalaislain muutos läpi murskaenemmistöllä
25.2.2009
Vihreä Lanka:
Lex Nokiaan esitetyt muutokset kaatuivat eduskunnassa
25.2.2009
Uusi Suomi:
Ulkomaalaislaki läpi hurjin luvuin: 161–5!
25.2.2009
Ilta-Sanomat:
Thorsin ulkomaalaislaki läpi - perussuomalaiset vastustivat
25.2.2009
Eduskunta on äsken murskaavalla enemmistöllä hyväksynyt kiivasta keskustelua herättäneen ulkomaalaislain muutoksen.
Lain hylkäämisen kannalle jäivät vain perussuomalaiset, ja laki hyväksyttiin äänin 161–5. Tyhjää ei äänestänyt kukaan.
Muutoksella tuodaan lakiin perusteet oleskeluluvan myöntämiselle niin sanotun humanitaarisen suojelun perusteella ja annettiin tilapäisen oleskeluluvan haltijoille oikeus hakea töitä.
Eduskunta hyväksyi lain saatteeksi hallitukselle pitkän lausuman. Siinä eduskunta edellyttää, että hallitus tarkoin seuraa muun muassa tilapäisen oleskeluluvan saaneiden määrää ja asemaa, sitä miten maasta poistaminen sujuu, kun esteet poistamiselle päättyvät, sekä ylipäätään ulkomaalaislain toimivuutta ja maahanmuuton vaikutuksia. Seurannan johdosta pitää ryhtyä tarvittaviin toimin esimerkiksi lain muuttamiseksi.
Eduskunta hylkäsi perussuomalaisten kilpailevan lausumaesityksen, jossa edellytettiin lainsäädännön muuttamista "pikaisesti" seurannan perusteella.
YLE: Vähemmistövaltuutettu: Venäjänkieliset maahanmuuttajat voimavara
Helsingin Sanomat:
Venäjänkielisistä syytä pitää huolta (pääkirjoitus)
26.2.2009
YLE Uutiset:
Vähemmistövaltuutettu: Venäjänkieliset maahanmuuttajat voimavara
25.2.2009
Vähemmistövaltuutetun tiedote:
Venäjänkielisten asemaa selvitetty
25.2.2009
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää vaatii venäjänkielisten maahanmuuttajien aseman parantamista. Venäjänkieliset ovat kasvava ja suurin maahanmuuttajaryhmä Suomessa ja heidän osaamisensa on Suurpään mukaan merkittävä voimavara Suomelle. Tuoreen selvityksen mukaan tätä ei kuitenkaan ole täysin hyödynnetty ja venäjänkieliset myös kokevat edelleen syrjintää.
Vähemmistövaltuutetulle tehdyn selvityksen mukaan venäläiset kokevat osallistumisoikeuksiensa toteutumisen puutteelliseksi. Esimerkiksi yhdistysten saama tuki on vähäistä ja pitkälti projektiluontoista. Lisäksi venäjänkieliset kaipaisivat lisää uutisia Suomen tapahtumista venäjänkielellä.
Jekaterina Tantun tekemässä selvityksessä haastatellut maahanmuuttajat toivat esiin myös vuoropuhelun ja yhteistyön puutteita muun muassa suhteessaan viranomaisiin.
Sekä suomen kielen opetuksessa että maahanmuuttajien äidinkielen opetuksessa kouluissa nähtiin ongelmia.
Haastatellut muun muassa kokivat äidinkielen opetuksen määrän riittämättömäksi ja tason vaihtelevaksi. Lisäksi venäjän kielen julkiseen käyttöön koulussa liittyy pelkoa epämiellyttävistä tilanteista, muun muassa nimittelystä.
Maahanmuuttajat kokivat syrjintää myös työelämässä.
Vähemmistövaltuutetun mukaan sekä selvitys että vähemmistövaltuutetun toiminta ovat tuoneet esiin kielteisiä asenteita ja stereotypioita suhteessa venäjänkielisiin. Suurpää epäilee, että mukana on myös historiallista painolastia, ja venäjänkielisestä väestöstä saatetaan julkisuudessakin puhua edelleen uhkana.
Suurpää: Venäjänkieliset voimavara
Suurpään mielestä pitäisi olla selvä, että venäjänkielisten kielellinen, kulttuurinen ja ammatillinen osaaminen on merkittävä voimavara Suomelle.
Suomessa ymmärretään venäjän kielen merkitys, mutta maahan muuttaneiden kielen ja kulttuurin osaamista ei ole täysin hyödynnetty.
Työnantajat erityisesti Itä-Suomessa arvostavat venäjän osaamista, ja tässä yhteydessä on puhuttu tarpeesta lisätä venäjän kielen opiskelua kouluissa. Suurpään mielestä keskustelussa on jäänyt havaitsematta, miten merkittävää osaamista Suomen venäjänkieliset tässä suhteessa jo edustavat.
Moni nuori venäläinen pystyy toimimaan joustavasti molemmilla kielillä, ja Suurpään mielestä kaksikielisyyttä tulisikin tukea jo varhaiskasvatusvaiheessa.
Suomessa on jo noin 50 000 venäjänkielistä ja myös viime vuonna he olivat selvästi suurin oleskelupaa hakenut ryhmä.
Kunta-lehti: Turussa on jo kauan harjoiteltu "maailmanpolitiikkaa"
Kunta-lehti:
Turussa on jo kauan harjoiteltu "maailmanpolitiikkaa"
25.2.2009
Kaupungin johdon ja päättäjien pitäisi herätä useiden kansallisuuksien Suomeen
Keskushallinnon viranomaisten pitäisi herätä monikansalliseksi muuttuvan Suomen todellisuuteen. Tehtävän vaativuus olisi syytä tunnustaa ja pakolaisasioiden pitäisi nousta työlistojen kärkisijoille. – Nyt on vielä mahdollisuuksia vaikuttaa, Turun kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Regina Ruohonen sanoo.
Autot eivät ole palaneet lähiöissä Suomessa. On aivan mahdollista, että maailman monimutkaistumisesta selvitään pääkaupunkiseudulla ja muuallakin Suomessa kunnialla. Se edellyttää kuitenkin panostamista tulijoiden kotouttamiseen.
Tämä käy selväksi, kun pöydän takana ovat haastateltavina Turun kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Regina Ruohonen ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen erikoissuunnittelija Kalle Myllymäki.
Myllymäen tehtävänä on löytää Varsinais-Suomen kunnista sijoituspaikkoja turvapaikanhakijoille ja pakolaisille. Hän on aikaisemmin työskennellyt SPR:n Turun vastaanottokeskuksen johtajana. Ruohonen yrittää sovittaa kaupungin palvelut tulijoiden tarpeisiin ja pitää myös yhteyttä maahanmuuttajien yhdistyksiin, joita toimii Turussa peräti 65.
– Turku on ollut pioneeri pakolaisten vastaanottamisessa. Ensimmäiset pakolaiset tulivat jo 1987, Regina Ruohonen kertoo.
Turku otti aiemmin vastaan 150 kiintiöpakolaista vuodessa, mutta 2000-luvulla määrä on pudotettu 50:een per vuosi. Turku ei enää ota vastaan leireiltä tulevia kiintiöpakolaisia, vaan vain oleskeluluvan saajia. Käytännössä Turkuun saapuu vuosittain noin 300 pakolaista. Monet heistä ovat asuneet Suomessa yli 3 vuotta eikä kaupunki saa mitään erityistä korvausta valtiolta heidän palveluistaan. Lukuun sisältyvät myös perheenyhdistämisten kautta maahan saapuneet sekä siirtolaisten ja heidän jälkeläistensä kotimaistaan hakemat puolisot.
Korvausjärjestelmä ei ole Ruohosen mukaan pysynyt mukana muutoksessa.
– Korvausjärjestelmää tulisi kehittää niin, että se ottaa huomioon kaikki kuntaan tulevat maahanmuuttajat, jotka tarvitsevat vastaanottopalveluita. Nyt kaupunki on tehnyt omalla kustannuksellaan kotouttamistyötä, Regina Ruohonen toteaa. Pakolaisten vastaanottamiseen tulisi luoda seudullinen malli.
Viidennes tarvitsee paljon tukea
Turun kaupunki on TE-keskuksen Kalle Myllymäen mielestä hoitanut urakkansa pääsääntöisesti hyvin. Tulijoissa on kouluttamattomia, köyhiä, sairaita ja traumaattisten kokemusten ahdistamia ihmisiä, joista monet tarvitsevat palveluita laaja-alaisesti ja pitkään.
– On itsestäänselvää, että 10-20 prosenttia pakolaisista on haastavia henkilöitä, joista aiheutuvat erityiskustannukset tulisi korvata kunnille, Kalle Myllymäki sanoo.
Lainsäädännön valuvika on Myllymäen mukaan kuntapaikkojen perustuminen vapaaehtoisuuteen. Pakkoakaan hän ei silti käyttäisi: jos korvauksia tarkistetaan, sopimukseen halukkaita kuntia alkaa ilmaantua.
Myllymäki pitäisi huolta sitä, että jokainen TE-keskusalue hoitaisi omaa väestömääräänsä vastaavan osuuden pakolaisten vastaanotosta. Nykyisin ministeriöstä tulee ohjeellisia vastaanottotavoitteita. Tarvitaan myös silkkaa matematiikkaa: jos turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa tänä vuonna 6 000:een, joka kuukausi on avattava kolme uutta noin 150 hengen suuruista vastaanottokeskusta.
Varsinais-Suomessa oli helmikuun puolivälissä kartoitettavana 10-15 kiinteistön sopivuus vastaanottokeskuksiksi. Paikat ovat Myllymäen mukaan laadultaan huonon ja välttävän väliltä. Rakennusten kunto, sijainti tai soveltuvuus pitkäaikaiseen asumiseen eivät olleet kohdallaan.
Vain kolme kuntaa ottaa vastaan
Kolme Varsinais-Suomen kuntaa on tehnyt TE-keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisstatuksen saaneiden tulijoiden sijoittamisesta. Turku ottaa 50 pakolaista vuodessa, Raisio 25 ja Salo 25. Myllymäki toivoo, että Kaarina, Lieto ja Naantali aloittaisivat kukin vaikkapa viiden pakolaisen vastaanotolla. Seudullista yhteistyötä tarvittaisiin kipeästi.
Useat kunnat voisivat tehdä yhteisen sopimuksen vastaanotosta. Ympäristökunnat voisivat maksaa Turun kaupungille tarvitsemistaan erityispalveluista kuten kotikielen opetuksesta. Turun puolestaan pitäisi korjata asennoitumistaan ja kuunnella oikeasti pieniä naapurikuntia.
Myllymäen mielestä win-win -tilanne on pakolaisten sijoituksessa realistinen tavoite: kaikki voivat voittaa. Pakolaisten sijoittamatta jättäminen ei ole mahdollista, koska Suomi ei voi irtisanoa Geneven sopimusta.
Erityistä huolenpitoa on varattava ilman huoltajaa tuleville lapsille ja nuorille. Jos tämä ryhmä jätetään oman onnensa nojaan, seurauksista maksetaan myöhemmin.
Pakolaisten lisäksi huomiota pitäisi riittää myös työn tai puolison perässä maahan muuttaville. Kielenopetusta tarvitsisivat Regina Ruohosen mukaan myös iäkkäät tulijat, kouluiän ohittaneet nuoret ja kotiäidit. Suomen kielen opetusta on tarjolla aivan liian vähän.
Myös yhdistyskentän kera toimiminen vaatisi omat resurssinsa. Yhdistykset ylläpitävät muun muassa äiti-lapsi -kerhoja ja kaupunki on ostanut yhdistyksiltä kotouttavia palveluita. Yhteydenpito 65 yhdistykseen vaatii aikaa.
Pätkäelämää Ray-tuen varassa
Viranomaiset korostavat, että maahanmuuttajat ovat taustaltaan heterogeeninen joukko. Eri maista Turkuun rantautuneet naiset mahtuvat kuitenkin mukavasti samaan lounaspöytään Lausteen lähiön Vera-keskuksessa. Nuorisotaloon perustettu maahanmuuttajien keskus pitää sisällään monenlaista toimintaa.
Vera-keskuksessa tehdään ruokaa yhdessä, opiskellaan suomea, erilaisia taitoja ja tietokoneiden käyttöä. Naisten Zina-ryhmässä vahvistetaan itsetuntoa ja Dana-ryhmässä suoritetaan hygieniapassi. Iltaisin tila on yhdistysten käytössä. Avaimet on annettu yhdistysten vastuuhenkilöille eikä valvomattomasta käytöstä ole koitunut ongelmia. Iltaisin talossa kokoontuu muun muassa somaliyhteisön koraanikoulu ja Viet-Budd –yhdistys. Kosovon albaaneilla on miesten klubi.
Päivätoiminnasta vastaavat ohjaajat Terhikki Mäkelä ja Le Thi Mai-Trinh. Työharjoittelijoita on useita, Irakista 11 vuotta sitten saapunut Fadiya Al-Ganiem esimerkiksi vetää piirustuskurssia. Hän on toistaiseksi hoitanut lapsia kotona, mutta haluaa nyt opiskelemaan tai töihin.
Maahanmuuttajatalon toiminta on epävakaalla pohjalla: rahoitusta on saatu Ray:sta ja TE-keskuksesta. Vuokraa ei onneksi peritä, vaan Turun kaupunki on myöntänyt tiloille 100-prosenttisen vuokratuen.
Pansiosta tullut transit-keskus
Miten Turkuun tullaan? Usein Tukholmasta Ruotsin laivalla. SPR:n ylläpitämä 250 hengen vastaanottokeskus Turun Pansiossa on täpösen täynnä. Torstaina 12. helmikuuta vastaanottopisteen sohvalla istuu muutama mies kasseineen ja paikalla on vielä pari poliisia, jotka ovat saattaneet turvapaikan kysyjät keskukseen. Aulassa odottelee edellispäivänä saapunut afgaaniperhe pääsyä sosiaalityöntekijä Jaana Väyrysen puheille.
– Turun keskus on muuttunut paljolti transit-paikaksi, talon varajohtaja Jaana Väyrynen kertoo. Moni tulija on siellä vain pari päivää tai korkeintaan viikon ja jatkaa matkaansa muihin keskuksiin. Edellispäivänä yksi ryhmä lähti Kemiin ja toinen Pietarsaareen. Ryhmät saatettiin junaan, mutta junien vaihdoista piti selviytyä omin voimin. Tammikuussa Turun keskuksen läpäisi sata tulijaa, mutta talossa on myös yli vuoden asuneita oleskelulupapäätöksen odottajia.
Luvan saajat ovat joutuneet odottamaan kuntapaikkaa Pansiossa jopa puoli vuotta. Väyrynen toivoo, että paikkoja pakolaisille löytyisi nopeasti lisää.
– Valtion pitäisi pohtia kotouttamista ja hintapolitiikkaa. Nyt korvaukset ovat liian pieniä, hän toteaa. Sosiaalityöntekijä toivoo myös, ettei maahanmuuttajia lähetellä paikasta toiseen vastuuttomasti. Turkuunkin valuu ihmisiä takuuvuokralappujen kanssa. Joka kunnan pitäisi ottaa vastuu oman alueensa pakolaisista.
Pirjo Tuusa
Vihreä Lanka: Eduskunta äänestää tänään ulkomaalaislaista ja Lex Nokiasta
Vihreä Lanka:
Eduskunta äänestää tänään ulkomaalaislaista ja Lex Nokiasta
25.2.2009
Helsingin Sanomat/STT:
Eduskunta äänestää tänään Lex Nokiasta
25.2.2009
Eduskunnassa äänestetään tänään kahdesta paljon julkisuutta keränneestä laista. Uuden ulkomaalaislain kohtalo sinetöidään, kun eduskunta äänestää lain hyväksymisestä.
Laki oli eilen toisessa käsittelyssä, joka pääsi alkamaan vasta noin kuusi tuntia kestäneen Lex Nokia -keskustelun jälkeen. Keskustelua käytiin muun muassa maahanmuuttoviranomaisten resursseista ja kotouttamislaista.
[...]
HS: Uskallammeko kohdata ihmisen?
Helsingin Sanomien kolumnissaan Antti Blåfield arvioi myös puolueiden kääntyvän maahanmuuttajille vihamielisemmiksi, kun yleinen mielipideilmasto kovenee. Kirjoittajan mielestä asenteita muokkaa ulkomaalaisvastainen verkosto, joka iskee maahanmuuttoa käsitteleville verkkosivuille. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa tiukoille joutuvat maahanmuuttajalähiöissä asuvat suomalaiset. Maahanmuuttopolitiikan hinnan maksavat ne, jotka jo muutoinkin ovat heikoimmilla.
Helsingin Sanomat:
Uskallammeko kohdata ihmisen?
25.2.2009
.
Helsingin Sanomat:
Uskallammeko kohdata ihmisen?
25.2.2009
.
tiistai 24. helmikuuta 2009
Ilta-Sanomat: Vanhanen jyrähti rasismista
Hallituksen politiikkariihen kannanotto (pdf) 24.2.2009
Ilta-Sanomat/STT: Vanhanen jyrähti rasismista
Iltalehti/STT: Vanhanen: Rasismilla ei sijaa Suomessa
Uusi Suomi/STT: Turvapaikkojen väärinkäytökset halutaan kitkeä
Helsingin Sanomat: Hallitus kiristää turvapaikkapolitiikkaa
MTV3: Hallitus kiristää turvapaikkapolitiikkaa
STT:
Hallitus aikoo käytännössä kiristää turvapaikkapolitiikkaa. Hallitus linjaa politiikkariihen kannanotossaan, että Suomen turvapaikkapolitiikkaa kehitetään mahdollisimman yhteneväiseksi muiden pohjoismaiden kanssa. Tavoitteena on vähentää perusteettomasti turvapaikkaa hakevien määrää.
Selvitys turvapaikkapolitiikasta laaditaan kevään aikana. Sen pohjalta hyväksytään tarvittavat toimet kuluvan vuoden aikana.
Hallitus teki pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) suulla selväksi, mitä hallitus ajattelee rasismista.
-Rasismilla ei ole kerta kaikkiaan pienintäkään jalansijaa Suomessa, hän korosti.
Hallitus jatkaa valmisteluja palautussopimusten solmimiseksi Afganistanin ja Irakin kanssa.
Samaten hallitus toimii aktiivisesti EU:n turvapaikkapolitiikan yhtenäistämiseksi. Hallitus vaatii myös, että kaikissa jäsenmaissa noudatetaan yhteisiä vähimmäissääntöjä.
Tarkoituksena on myös lisätä määräaikaisesti resursseja turvapaikkatutkinnan ruuhkien purkamiseksi. Lisäksi tehostetaan hakijoiden iänmääritystä sekä lisätään kielitestejä.
Kehysriihessä keväällä on esillä usean vuoden ohjelma maahanmuuttajien työllistymisen palvelujen parantamiseksi.
Ilta-Sanomat/STT: Vanhanen jyrähti rasismista
Iltalehti/STT: Vanhanen: Rasismilla ei sijaa Suomessa
Uusi Suomi/STT: Turvapaikkojen väärinkäytökset halutaan kitkeä
Helsingin Sanomat: Hallitus kiristää turvapaikkapolitiikkaa
MTV3: Hallitus kiristää turvapaikkapolitiikkaa
STT:
Hallitus aikoo käytännössä kiristää turvapaikkapolitiikkaa. Hallitus linjaa politiikkariihen kannanotossaan, että Suomen turvapaikkapolitiikkaa kehitetään mahdollisimman yhteneväiseksi muiden pohjoismaiden kanssa. Tavoitteena on vähentää perusteettomasti turvapaikkaa hakevien määrää.
Selvitys turvapaikkapolitiikasta laaditaan kevään aikana. Sen pohjalta hyväksytään tarvittavat toimet kuluvan vuoden aikana.
Hallitus teki pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) suulla selväksi, mitä hallitus ajattelee rasismista.
-Rasismilla ei ole kerta kaikkiaan pienintäkään jalansijaa Suomessa, hän korosti.
Hallitus jatkaa valmisteluja palautussopimusten solmimiseksi Afganistanin ja Irakin kanssa.
Samaten hallitus toimii aktiivisesti EU:n turvapaikkapolitiikan yhtenäistämiseksi. Hallitus vaatii myös, että kaikissa jäsenmaissa noudatetaan yhteisiä vähimmäissääntöjä.
Tarkoituksena on myös lisätä määräaikaisesti resursseja turvapaikkatutkinnan ruuhkien purkamiseksi. Lisäksi tehostetaan hakijoiden iänmääritystä sekä lisätään kielitestejä.
Kehysriihessä keväällä on esillä usean vuoden ohjelma maahanmuuttajien työllistymisen palvelujen parantamiseksi.
Metro: Puhe on somaleista, herra ministeri
Metro-lehti
Jukka Relander:
Puhe on somaleista, herra ministeri (näköislehti, sivu 2)
24.2.2009
Jyrki Kataisen esittämistä mielipiteistä pitäisi keskustella maltillisesti ja tasapuolisesti. Kataiseen varauksellisesti suhtautuvien vaientaminen johtaa vain asenteiden kiristymiseen. Ketään ei myöskään pitäisi leimata kataisvastaiseksi, sillä tämä radikalisoi heitä, jotka ovat nähneet Kataiseen liittyviä ongelmia omassa elämänpiirissään.
Katainen siis avasi keskustelun siitä, että pitäisi keskustella maahanmuutosta, jokseenkin yllä mainituilla sanoilla. Itselläni on tämän jälkeen vain kysymyksiä, ei vastauksia.
Niin kuin esimerkiksi se, että lukeeko ministeri lehtiä, katsooko hän televisiota tai kuunteleeko hän radiota?
Maassa ei muusta puhutakaan kuin maahanmuutosta. Mutta jatketaan sitten.
Maahanmuuttokeskustelu koskee somaleita. Sillä jos nettirasisteja on uskominen, juuri somalit ovat tulleet tänne hyödyntämään sosiaaliturvaamme, voidakseen ryöstää, raiskata ja potkia kantaväestöä. He ovat näet niitä pahimpia, humanitäärisin perustein vastaanotettuja.
Somalit tulivat Suomeen edellisen laman aikana. Ja myönnetään, vieraat eivät olleet helppoja. Kieli ja kulttuuri olivat vieraita molemmin puolin. Minnesotassa, Yhdysvalloissa, on kukoistavia somalialaisyrityksiä. Täällä on vaikea aloittaa, kun suomalaisetkin firmat kaatuivat niin, että sai väistellä.
Lisäksi he tulivat valtiosta, jota ei enää ole – kuin paperilla. Somalia on Afrikan oma Afganistan, sodan ja kaaoksen yhteiskunta, jonka vain suomalainen oikeuslaitos luokittelee turvalliseksi. Afrikan sarven kaaoksesta suomalaiseen pientaloon on tietenkin pitkä matka. Mutta se on vielä pitempi, jos ympärillä on vain tunkkaisia asenteita ja kyräilyä.
Oikeasti, kun puhutaan maahanmuutosta, puhutaan niistä, jotka ovat jo täällä. Tummaihoisista ihmisistä, joita saa nyt, kiitos valppaiden nettirasistien, vihata. Siitähän on kysymys. Somaleihin kohdistuva viha naamioituu maahanmuuttovastaisuudeksi ja ja siistiytyy monikulttuurisuuskritiikiksi.
Somalian kielen taitoisia asuu maassamme kymmenisen tuhatta. Luulisi että ongelma ei ole järin valtava. Mutta pienempi ja heikompi kohde on koulukiusaajille otollisin. Ja sitähän nämä nettirasistit ovat, pienempiensä kimpussa.
Olen iloinen, että poikani päiväkotiryhmässä on somaleita. Ja surullinen, kun heistä läheisimmäksi kaveriksi osoittautunut ei tullut nelivuotispäiville, vaikka poikani kutsui.
Ennakkoluulot ovat molemminpuolisia. Niitä pitäisi murtaa. Eikö niin, ministeri Katainen?
ESS: Maahanmuutto on kaikkien asia
Etelä-Suomen Sanomat:
Maahanmuutto on kaikkien asia
"Valtion pitää maksaa pakolaisten vastaanotto"
24.2.2009
Kun Suomessa puhutaan ulkomaalaispolitiikasta, keskustelussa kierivät sekaisin maahanmuuttajat, pakolaiset ja turvapaikanhakijat, "elintasopakolaiset" ja Suomen sosiaaliturvaa ryöväämään tulevat ulkomaalaiset. Kotimaan puhujat leimataan kepeästi kahteen ryhmään, rasisteihin ja hyysääjiin. Maahanmuuttopolitiikan puntaroimista ei kuitenkaan saisi jättää joko-tai-äärilinjalaisten temmellyskentäksi.
Eduskunnassa viittä vaille valmis oleva ulkomaalaislain muutos osoitti jälleen, miten tunteita herättävästä ja mielipiteitä jakavasta asiasta on kyse. Lainmuutos muun muassa antaisi Suomesta väliaikaisen oleskeluluvan saaneelle oikeuden tehdä ansiotyötä. Eduskunta keskusteli laista kiihkeästi viime viikolla, ja huomenna sen on määrä äänestää laista. Laki menee suurella enemmistöllä läpi.
Perussuomalaiset ovat profiloituneet maahanmuuton kriitikkoina ja he myös vastustavat ulkomaalaislain muutosta. Puheenjohtaja Timo Soini selitti pitkään puoluejäsenten muukalaisvihaa läheneviä puheenvuoroja aina yksittäisten tupauunojen touhuksi. Lopulta Soinin oli pakko ottaa vastuuta puolueväkensä puheista; eduskunnassa hän irtisanoutui rasismista ja vakuutti, ettei puolue sitä suvaitse. Pian nähdään, loppuvatko Autetaan somaliystävät takaisin kotiin -linjaukset tähän.
Isot puolueet ovat olleet hissukseen maahanmuuttopolitiikasta, ehkä aiheen tulenarkuuden vuoksi, mutta saisivat pitää asiasta enemmän ääntä.
Mitä avoimemmin Suomessa keskustellaan kaikista maahanmuuttoon liittyvistä asioista, kielteisistäkin, sitä parempi. Kiihkotonta ja asiapitoista keskustelua tarvitaan. Maahanmuuton tai pakolaisuuden asioissa löytyy korjattavaa ja myös väärinkäyttöä - aivan kuten suomalaisistakin osa käyttää väärin esimerkiksi sosiaaliturvaa.
Tuleva ulkomaalaislain muutos tuo toivotun parannuksen sallimalla työn tekemisen väliaikaisluvan saaneelle. On tuhlausta turhauttaa ihmisiä odottamassa, jos heillä on mahdollisuus saada töitä. Työn saanti ei ehkä ole helppoa, mutta työ olisi hyvä apu kotoutumisessa.
Pakolainen tulee Suomeen henkensä hädässä ja tarvitsee suojelua. Työperäinen maahanmuutto on eri asia; suomalaisetkin lähtivät jo vuosisata sitten paremman leivän perään maailmalle. Työperäistä maahanmuuttoa haluaa nykyinen hallituskin edistää. Tuoreen kyselyn mukaan joka viides suomalainen rekrytoisi ulkomailta työntekijöitä.
Muukalaiskammo on osoittautunut oivaksi aseeksi useissa vaaleissa, kuten pohjoismaiset populistipuoleet ovat osoittaneet. Ja kun taloudellinen taantuma koettelee, maahanmuuttokeskustelu kuumenee ja vahvistaa kansallismielisten ajatusten suosiota.
Perussuomalaistenkin suosio lisääntyi kuntavaaleissa huimasti ja on sittemmin kyselyissä vain kasvanut.
------
Valtion pitäisi korvata kunnille kokonaan pakolaisten vastaanottokulut, sanoo Hämeen TE-keskuksen projektipäällikkö Katriina Haapakangas Radio Voiman haastattelussa. Valtio maksaa kunnille korvausta jokaisesta vastaanotetusta pakolaisesta, mutta summa ei ole noussut vuoden 1993 jälkeen.
- Valtion pitäisi korvata kunnille kulut sataprosenttisesti ainakin alkuvaiheessa. Olemme esittäneet sisäministeriölle, että korvauksen pitäisi vastata tämän päivän kustannuksia, sanoo Haapakangas.
Sisäministeriö on pyytänyt Hämeen TE-keskusta kaksinkertaistamaan alueelle vuosittain tulevien pakolaisten määrän yhdeksäänkymmeneen, mutta kunnat eivät ole halukkaita. Haapakangas myöntää tilanteen vaikeaksi. Lahti on luvannut ottaa vastaan 20 pakolaista ja Hämeenlinna 25 pakolaista. Kärkölä ja Hollola kieltäytyivät äskettäin pakolaisten vastaanotosta.
- Ymmärrän kuntien tilanteen. Varsinkin Itä-Hämeen rakennemuutoslaueella työttömyys lisääntyy ja kunta joutuu suuntamaan voimavaransa siihen. Toivon kuitenkin, että nähdään nykyisen taantuman yli. Pian tarvitaan lisää työvoimaa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, muistuttaa Haapakangas.
YLE: Maahanmuuttajanaisia aktivoidaan politiikkaan
YLE Uutiset:
Maahanmuuttajanaisia aktivoidaan politiikkaan
24.2.2009
Maahanmuuttajanaisia pyritään saamaan aktiivisemmin mukaan politiikkaan. Helsingissä Kansainvälisessä kulttuurikeskuksessa Caisassa järjestettiin maanantaina tilaisuus, jossa pyrittiin rohkaisemaan naisia lähtemään mukaan politiikkaan. Usein vaikuttamiseen lähtemisen esteenä on jopa oma aviomies.
Naisjärjestö Nytkiksen pääsihteerin Tanja Auvisen mukaan laajempi maahanmuuttajanaisten osallistuminen politiikan kentille olisi erityisen tärkeää tällä hetkellä.
- He ovat se uusi ryhmä naisten vaikuttamisen historiassa, joita tarvitaan nyt. Heidän pitäisi olla kertomassa mielipiteensä ja olla vaikuttamassa tähän maahanmuuttokeskusteluun, jota jatkuvasti käydään, Auvinen sanoo.
Maahanmuuttajanaisten politiikkaan lähtemisen tiellä on kuitenkin usein monia esteitä. Usein suurin este voi olla oma aviomies. Nigeriasta Suomeen yli kaksikymmentä vuotta sitten muuttanut Oge Eneh kertoo, kuinka moni maahanmuuttaja tulee maasta, jossa mies on perheen pää.
- Kun naiset tulevat Suomeen, he synnyttävät lapsia ja jäävät kotiin. Kielen opiskelu ja työn etsiminen jäävät sellaisessa elämänvaiheessa, Oge Eneh kertoo.
Toisaalta maahanmuuttaja on monta kertaa omassa poliittisesti epästabiilissa maassaan joutunut myös oppimaan, että vaikuttaminen on turhaa.
- En minäkään äänestänyt Nigeriassa. En uskonut, että ääneni kuuluu, Eneh sanoo.
Nyt Oge Eneh oli tilaisuudessa positiivisena esimerkkinä paikallaolijoille. Oge on ehdolla kesän EU-vaaleissa.
Naisia houkuteltava uusin keinoin
Naisjärjestö Nytkiksen pääsihterin Tanja Auvisen mielestä suomalaisessa politiikassa onkin pikku hiljaa alettu ymmärtää, että puolueiden kannattaa ja pitää lähestyä maahanmuuttajanaisia. Keinot vain täytyy olla uudet.
- Aiemmin ihmiset ovat itse menneet mukaan politiikkaan. Mutta maahanmuuttajanaisille kynnys mukaanlähtemiseen on paljon suurempi. Heitä täytyy erityisesti lähestyä. Ei auta, että laitetaan ilmoituksia eri paikkoihin ja sitten vain oletetaan, että kaikki iloisesti tulevat yhteen.
Naisten politiikkailta näytti ainakin innostavan osaa Kulttuurikeskus Caisan osallistujista. Kaksikymmenvuotias pietarilaissyntyinen Katrin Sorokina mietti jo puoluetta, johon hän voisi liittyä. Nykyinen ulkomaankaupan opiskelija uskoo, että maahanmuuttajanaisia todella tarvittaisiin suomalaisessa politiikassa.
- Se voisi olla todella mielenkiintoista, koska kaikilla on myös oma kulttuuri. Jos he kaikki eri kulttuurista tulevat olisivat yhdessä politiikassa, he voisivat tehdä jotain todella uutta.
HS: Perussuomalaiset yrittävät tänään kammeta ulkomaalaislakia
Helsingin Sanomat:
Perussuomalaiset yrittävät tänään kammeta ulkomaalaislakia
24.2.2009
Eduskunta käsittelee tänään tiistaina toisen kerran ulkomaalaislain muutosta, jonka hylkäämistä on esittänyt perussuomalaisten kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Hylkäysehdotusta pitää jonkun kannattaa, jonka jälkeen eduskunta äänestää hyväksyykö se hylkäysehdotuksen, ja ryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka on siihen varautunut.
Huomenna keskiviikkona eduskunta vasta äänestää lopullisesti ulkomaalaislain muutoksesta.
Esitetty muutos tuo ulkomaalaislakiin kaksi selkeää uutuutta. Väliaikaisen oleskeluluvan eli niin sanotun B-luvan haltijat saavat oikeuden tehdä ansiotyötä. Väliaikainen lupa on sellaisilla, joilla ei ole oikeutta saada pakolaisasemaa tai suojelua, mutta joita eri syistä ei voida palauttaa kotimaahankaan.
Toiseksi lakiin tuodaan humanitaarinen suojelu. Humanitaarisin perustein myönnetyt oleskeluluvat eivät tähän asti ole perustuneet ulkomaalaislakiin vaan Suomen solmimiin ihmisoikeussopimuksiin. Humanitaarinen peruste on ollut se, että kotimaassa vallitsevan tilanteen takia olisi epäinhimillistä lähettää ulkomaalainen sinne takaisin.
HS: Puolet asukkaista kokee Helsingin turvallisuuden heikentyneen
Puolet helsinkiläisistä katsoo kaupungin turvallisuustilanteen heikentyneen viimeisten kolmen vuoden aikana. Helsingin kaupungin teettämässä kyselyssä 70 prosenttia vastaajista nimesi maahanmuuttajat syyksi heikentyneeseen tilanteeseen, vaikka sellaista vastausvaihtoehtoa ei annettu etukäteen. Projektipäälliikkö Johanna Seppälä arvelee tuloksen johtuvan osaksi viime aikojen näkyvästä maahanmuuttajauutisoinnista.
Helsingin Sanomat:
Puolet asukkaista kokee Helsingin turvallisuuden heikentyneen
24.2.2009
Ilta-Sanomat:
Kysely: Helsingin turvallisuus on heikentynyt
24.2.2009
Noin puolet helsinkiläisistä on sitä mieltä, että kaupungin turvallisuustilanne on huonontunut viimeisimpien kolmen vuoden aikana.
Helsingin kaupunki kartoitti kaupunkilaisten ja matkailijoiden turvallisuudentunnetta kyselyllä, jonka tulokset julkistetaan tänään tiistaina. Viimeksi asiaa on selvitetty perusteellisesti vuonna 2006.
Vastaukset esimerkiksi julkisten liikennevälineiden turvallisuudesta olivat melko samansuuntaisia kuin 2006. Sen sijaan uutta oli kaupunkilaisten mielipide maahanmuuttajien vaikutuksesta Helsingin turvallisuuteen.
Turvallisuustilanteen huonontuneeksi kokeneista vastaajista 70 prosenttia nimesi maahanmuuttajat syyksi heikentyneeseen tilanteeseen, vaikka sellaista vastausvaihtoehtoa ei annettu kyselylomakkeessa.
Vastaajat olivat huolissaan maahanmuuttajien kasvaneesta määrästä. Maahanmuuttajiin yhdistettiin usein myös rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen.
Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosaston projektipäällikkö Johanna Seppälä kertoo tulosten yllättäneen kyselytyöryhmän.
Seppälä arvelee, että viime aikojen näkyvä uutisointi maahanmuuttajiin liittyvissä asioissa saattaisi osaltaan selittää tuloksia.
"Oli syy mikä tahansa, tämä on nyt niin vahva signaali kaupunkilaisten mielipiteestä, että asian eteen tullaan tekemään paljon töitä", Seppälä sanoo.
"Jos mahdollisiin ongelmakohtiin ei puututa nyt, tilanne saattaa olla muutaman vuoden päästä erittäin paha."
Seppälän mielestä olisi erittäin tärkeää välttää alueiden eriarvoistumista.
"Emmehän halua Helsinkiin ongelmalähiöitä, joihin kukaan ei uskalla mennä."
Kaupunkilaisten keskeisiksi huolenaiheiksi nousivat maahanmuuttajien lisäksi syrjäytyminen, välinpitämättömyys, yhteisöllisyyden puute, katuväkivalta ja sen uhka, joukkoliikenteen turvallisuus ja liikenneturvallisuus.
Kyselyyn vastasi 765 helsinkiläistä tai vierailijaa. Tarkoituksena oli saada selville, mihin kaupunkilaiset haluaisivat kiinnitettävän huomiota, kun laaditaan Helsingin uutta turvallisuusohjelmaa.
Helsingin Sanomat:
Puolet asukkaista kokee Helsingin turvallisuuden heikentyneen
24.2.2009
Ilta-Sanomat:
Kysely: Helsingin turvallisuus on heikentynyt
24.2.2009
Noin puolet helsinkiläisistä on sitä mieltä, että kaupungin turvallisuustilanne on huonontunut viimeisimpien kolmen vuoden aikana.
Helsingin kaupunki kartoitti kaupunkilaisten ja matkailijoiden turvallisuudentunnetta kyselyllä, jonka tulokset julkistetaan tänään tiistaina. Viimeksi asiaa on selvitetty perusteellisesti vuonna 2006.
Vastaukset esimerkiksi julkisten liikennevälineiden turvallisuudesta olivat melko samansuuntaisia kuin 2006. Sen sijaan uutta oli kaupunkilaisten mielipide maahanmuuttajien vaikutuksesta Helsingin turvallisuuteen.
Turvallisuustilanteen huonontuneeksi kokeneista vastaajista 70 prosenttia nimesi maahanmuuttajat syyksi heikentyneeseen tilanteeseen, vaikka sellaista vastausvaihtoehtoa ei annettu kyselylomakkeessa.
Vastaajat olivat huolissaan maahanmuuttajien kasvaneesta määrästä. Maahanmuuttajiin yhdistettiin usein myös rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen.
Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosaston projektipäällikkö Johanna Seppälä kertoo tulosten yllättäneen kyselytyöryhmän.
Seppälä arvelee, että viime aikojen näkyvä uutisointi maahanmuuttajiin liittyvissä asioissa saattaisi osaltaan selittää tuloksia.
"Oli syy mikä tahansa, tämä on nyt niin vahva signaali kaupunkilaisten mielipiteestä, että asian eteen tullaan tekemään paljon töitä", Seppälä sanoo.
"Jos mahdollisiin ongelmakohtiin ei puututa nyt, tilanne saattaa olla muutaman vuoden päästä erittäin paha."
Seppälän mielestä olisi erittäin tärkeää välttää alueiden eriarvoistumista.
"Emmehän halua Helsinkiin ongelmalähiöitä, joihin kukaan ei uskalla mennä."
Kaupunkilaisten keskeisiksi huolenaiheiksi nousivat maahanmuuttajien lisäksi syrjäytyminen, välinpitämättömyys, yhteisöllisyyden puute, katuväkivalta ja sen uhka, joukkoliikenteen turvallisuus ja liikenneturvallisuus.
Kyselyyn vastasi 765 helsinkiläistä tai vierailijaa. Tarkoituksena oli saada selville, mihin kaupunkilaiset haluaisivat kiinnitettävän huomiota, kun laaditaan Helsingin uutta turvallisuusohjelmaa.
maanantai 23. helmikuuta 2009
HS: Espoon piispa haluaa maahanmuuttajista päättäjiä
Helsingin Sanomat:
Espoon piispa haluaa maahanmuuttajista päättäjiä
23.2.2009
Espoon hiippakunnan piispa Mikko Heikka korostaa kirkon aktiivista roolia maanmuuttajien kotouttamisessa ja kouluttamisessa. Tässä Helsingin diakoniaopisto ja Järvenpään seurakuntaopisto ovat uranuurtajia, hän sanoo.
Heikan viesti on, että kirkon tehtävä on aktiivisesti tukea maahanmuuttajien kotoutumista ja pääsyä yhteiskunnan täysivaltaisiksi osallistujiksi.
[...]
"Kirkolle ja sen jäsenille rasismin vastustaminen on siis totinen paikka", Heikka sanoo.
[...]
Suomalaisen yhteiskunnan ja maahanmuuttajan välillä syntyvissä konflikteissa kirkko on turvapaikan antaja.
Tehtävä sisältyy ohjekirjaan Kirkko turvapaikkana. Turvapaikan tarjoaminen pakolaisille ja maahanmuuttajille on ollut käytäntönä alkuseurakunnasta lähtien. Kirkko voi tarjota turvapaikan äärimmäisenä toimenpiteenä silloin, kun kaikki muut keinot on käytetty.
"Kirkko korostaa kuitenkin avointa yhteistyötä viranomaisten kanssa ja toivoo kansalaiskeskustelua turvapaikan hakeneiden asemasta ja virkamiesten tarvitsemista resursseista", Heikka huomauttaa.
Piispa näkee Suomessa myös rakenteellista rasismia. Päätöksentekijät kuuluvat yleensä kantaväestöön, ja lainsäätäjinä ja virkamiehinä on hyvin vähän etnisten ryhmien edustajia.
"Rakenteissa ilmenevä rasismi on Suomessa usein tahatonta. Ei vain tullut mieleen on usein kuultu lause, kun virkamieheltä kysytään, miksi hän ei ole ottanut huomioon maahanmuuttajan näkökulmaa."
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti suvaitsevan Suomen rakentamisessa tarvitaan Heikan mukaan "uussuomalaisten" tietotaitoa.
"Olisi välttämätöntä saada maahanmuuttajia poliittiseen päätöksentekoon. Tämä periaate koskee myös kirkon omaa lainsäädäntöä ja päätöksentekoa."
Kirkon tämän vuoden Yhteisvastuukeräys sytytti netissä rasistista keskustelua, koska keräyksen yksi tavoite on työllistää maahanmuuttajia. Piispaa runsas palaute ei yllättänyt.
"Yhteiskuntamme on muuttumassa monikulttuuriseksi, ja suuret muutokset herättävät aina suuria tunteita. Palaute osoittaa, että on tärkeätä käydä keskustelua ja antaa eri näkemyksille mahdollisuus kohdata toisiaan."
Heikka muistuttaa, että keräyksen sivuille tulleista 2 300 palautteesta valtaosa kannattaa maahanmuuttajien työllistämistä. Kymmen prosenttia palautteesta on ollut rasistista.
HS: Jussi Halla-aho julkaisee kirjan kiistellyistä blogikirjoituksistaan
Helsingin Sanomat:
Jussi Halla-aho julkaisee kirjan kiistellyistä blogikirjoituksistaan
23.2.2009
Uusi Suomi:
Halla-ahon blogista kirja
Jussi Halla-aho levittää ajatuksiaan myös kirjana
23.2.2009
Ilta-Sanomat:
Jussi Halla-aholta tulee kirja
23.2.2009
Helsingin perussuomalaisten sitoutumaton kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aho julkaisee kirjan blogikirjoituksistaan. Kirja on nimeltään Kirjoituksia uppoavasta lännestä, ja siihen on koottu 75 Halla-ahon Scripta-blogissa vuosina 2005–2008 julkaistua kirjoitusta.
Kirja on omakustanne ja kirjoittaja myy sitä itse netissä.
Scripta on Halla-ahon maahanmuuttokriittinen blogi. Sen avulla hän keräsi liki kolmetuhatta ääntä viime syksyn kuntavaaleissa.
Poliisi aloitti joulukuussa 2008 tutkinnan Halla-ahon blogista. Kirjoittajaa epäillään kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.
sunnuntai 22. helmikuuta 2009
Ilta-Sanomat: Ruanda kiistää Suomen väitteet: Kansanmurhasta syytetty saisi oikeutta
Ilta-Sanomat/STT:
Ruanda kiistää Suomen väitteet: Kansanmurhasta syytetty saisi oikeutta
22.2.2009
Ruandan viranomaiset sanoivat sunnuntaina, että Suomessa pidätetty hutumies saisi tasapuolisen oikeudenkäynnin kotimaassa. Suomen poliisi epäilee miehen osallistuneen joukkotuhontaan Ruandassa vuonna 1994.
Ruanda on pyytänyt miehen luovuttamista kotimaahan. Mies itse vastustaa luovuttamista, ja Suomi on vaatinut lisäselvityksiä asiaan Ruandan viranomaisilta.
YK:n alainen kansainvälinen Ruanda-tuomioistuin on epäillyt Ruandan mahdollisuuksia järjestää asiassa puolueettomia oikeudenkäyntejä.
-Ruandan oikeusviranomaiset ovat tehneet voimiaan säästelemättä työtä taatakseen oikeudenmukaisen ja avoimen oikeudenkäynnin kansanmurhasta epäillyille, sanoi Ruandan hallitus lausunnossaan.
Suomen syyttäjäviranomaiset harkitsevat syytteen nostamista ruandalaismiestä vastaan. Hän toimi kansanmurhan aikana baptistikirkon nuorisojohtajana.
HS: Tuhansia maahanmuuttajia uhkaa juuttuminen vastaanottokeskuksiin
Helsingin Sanomat:
Tuhansia maahanmuuttajia uhkaa juuttuminen vastaanottokeskuksiin
22.2.2009
Lähivuosina jopa tuhansia oleskeluluvan saavia turvapaikanhakijoita uhkaa pysyvästi elämä vastaanottokeskuksissa, elleivät kunnat muuta asenteitaan ja ala ottaa vastaan maahanmuuttajia.
TE-keskukset patistelevat ja maanittelevat kuntia ottamaan vastaan maahanmuuttajia, mutta monen tie pysähtyy vastaanottokeskukseen.
Oleskeluluvan saaneita on nyt vastaanottokeskuksissa 160, mutta tänä vuonna tarvittaisiin vielä 2 000 pysyvää kotipaikkaa maahanmuuttajille, jotta sumaa ei syntyisi.
Ennusteiden mukaan turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa vielä.
Kyse on myös asunnoista ja rahasta. Kunnat haluavat valtiolta pakolaisten vastaanottamisesta nykyistä suuremmat korvaukset ja pidemmäksi ajaksi.
Valtio maksaa kunnille yli seitsenvuotiaan pakolaisen asuttamisesta 1 900 euroa ja alle seitsenvuotiaista lapsista 6 223 euroa vuodessa.
Korvauksia maksetaan kolme vuotta. Kunnan pitäisi kolmen vuoden aikana kotouttaa tulijat Suomeen.
Oleskelulupa on pysyväksi tarkoitettu, ja sen saaneilla on oikeus jäädä maahan asumaan ja valita vapaasti asuinpaikkansa. Heillä on myös oikeus yhteiskunnan palveluihin, kuten terveydenhoitoon ja sosiaali- ja työvoimapalveluihin.
YLE: Miten reagoisin arjen rasismiin?
Yle Teksti-TV
Viikkomakasiini (sivu 822)
22.2.2009
Miten reagoisin arjen rasismiin? Rasismista on vihdoin ryhdytty keskustelemaan Suomessa. Hetki on se kuuluisa yhdestoista. Mutta miten kansalainen voisi reagoida rasismiin, vaikkapa ratikassa?
Rasismi ja syrjintä ovat olleet vuosikaudet arkipäivää suomalaisilla asunto- ja työmarkkinoilla.
Vasta kun mediaan ilmaantui syntyperäisiä suomalaisia ihmisiä, jotka ovat olleet halukkaita hyötymään rasistisiksi tulkittavissa olevista näkemyksistä poliittisesti, Suomessa herättiin kunnolla.
Tyypillinen esimerkki kadulta
Kadunmiehen näkökulmasta rasismi on nyt lisääntymässä.
Esimerkki Helsingistä, viime vaalien ajalta: neljä isokokoista, päihtynyttä, syntyperäistä suomalaismiestä täyttivät kukin yhden kahdenistuttavan raitiovaunun penkin.
Samassa vaunussa matkusti kymmenkunta juhla-asuihin pukeutunutta, ihonväriltään tummempaa matkustajaa.
Juopuneet miehet huusivat koko raitiovaunun kuullen: "Nämä saatanan neekerit täyttää koko ratikan. Pitäis lähettää takas Somaliaan koko sakki!"
Muut matkustajat olivat vaivautuneita.
Mitä kansalainen voi tehdä?
Toimistopäällikkö Rainer Hiltunen vähemmistövaltuutetun toimistosta, mitä kansalainen voi tehdä, kun kohtaa arkipäivän rasismia, vaikka ratikassa?
- Solvaavaa kieltä käyttävää voi yksinkertaisesti kehottaa olemaan hiljaa, pyytää olemaan loukkaamatta toista.
Mutta entä jos on kirpun kokoinen, eikä uskalla sanoa mitään?
- No esimerkiksi raitiovaunussa kuljettajalla on oikeus ja velvollisuuskin poistaa henkilö, joka häiritsee muita matkustajia. Lain mukaan kuljettaja voi pyytää apua tähän muilta matkustajilta tai vartijoilta, Hiltunen muistuttaa.
Rasismi koskettaa monella tasolla
Useimpiin kadun rasismia sisältäviin tilanteisiin eivät kanssaihmiset juurikaan reagoi ulkoisesti, vaikka useimmat tunnistanevat tilanteeseen liittyvän psyykkisen uhan.
Keskusteluissa ei useinkaan mainita ihmisiä, joita rasistiset hyökkäykset eivät suoranaisesti koske, mutta jotka kokevat tilanteet uhkaaviksi tai vähintäänkin epämiellyttäviksi.
- Rasismin ja syrjinnän kokemukset voivat mennä hyvin syvälle henkilökohtaiselle tasolle. Niinpä reagoimisestakin päättää yleensä kukin itse. Joka tapauksessa rasismiin on hyvä reagoida. Psyykkinen uhka voi olla rasismia kuten fyysinenkin, Hiltunen toteaa.
Kunnianloukkaus on rikos
- Rasismin yhteydessä on ylipäätään hyvä muistaa, että toisen ihmisen loukkaamisessa on kysymys rikoksesta. Rikosnimike voi tällöin olla kunnianloukkaus. Esimerkiksi ryssittely tai neekeriksi solvaaminen voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit, Rainer Hiltunen muistuttaa.
Rasistista kieltä käyttävän ensimmäinen puolustus on usein sananvapaus. Onko tällaiselle puolustautumiselle perusteita?
- Ei. Sananvapaus ei anna oikeutta rasistiseen herjaamiseen tai nimittelyyn. Tämän ovat vahvistaneet myös tuomioistuimet viimeaikaisilla päätöksillään.
Solvatun tukeminen on arvokasta
Jos arkipäivän rasistisessa tilanteessa ei uskalla sanoa mitään solvaajalle, kannattaako mennä jälkeenpäin juttelemaan solvatulle?
- Kyllä niin voi ja kannattaakin tehdä, jos siltä tuntuu, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen vähemmistövaltuutetun toimistosta toteaa.
- Ihmiset pitävät todella arvokkaana sitä, että heille osoittaa sanoin tai vaikkapa ilmein, että tukee heitä ja tuomitsee asiattoman käytöksen.
Sami Koivisto
Lisää maahanmuuttokeskustelua:
A-tuubi, www.yle.fi/atuubi
Viikkomakasiini (sivu 822)
22.2.2009
Miten reagoisin arjen rasismiin? Rasismista on vihdoin ryhdytty keskustelemaan Suomessa. Hetki on se kuuluisa yhdestoista. Mutta miten kansalainen voisi reagoida rasismiin, vaikkapa ratikassa?
Rasismi ja syrjintä ovat olleet vuosikaudet arkipäivää suomalaisilla asunto- ja työmarkkinoilla.
Vasta kun mediaan ilmaantui syntyperäisiä suomalaisia ihmisiä, jotka ovat olleet halukkaita hyötymään rasistisiksi tulkittavissa olevista näkemyksistä poliittisesti, Suomessa herättiin kunnolla.
Tyypillinen esimerkki kadulta
Kadunmiehen näkökulmasta rasismi on nyt lisääntymässä.
Esimerkki Helsingistä, viime vaalien ajalta: neljä isokokoista, päihtynyttä, syntyperäistä suomalaismiestä täyttivät kukin yhden kahdenistuttavan raitiovaunun penkin.
Samassa vaunussa matkusti kymmenkunta juhla-asuihin pukeutunutta, ihonväriltään tummempaa matkustajaa.
Juopuneet miehet huusivat koko raitiovaunun kuullen: "Nämä saatanan neekerit täyttää koko ratikan. Pitäis lähettää takas Somaliaan koko sakki!"
Muut matkustajat olivat vaivautuneita.
Mitä kansalainen voi tehdä?
Toimistopäällikkö Rainer Hiltunen vähemmistövaltuutetun toimistosta, mitä kansalainen voi tehdä, kun kohtaa arkipäivän rasismia, vaikka ratikassa?
- Solvaavaa kieltä käyttävää voi yksinkertaisesti kehottaa olemaan hiljaa, pyytää olemaan loukkaamatta toista.
Mutta entä jos on kirpun kokoinen, eikä uskalla sanoa mitään?
- No esimerkiksi raitiovaunussa kuljettajalla on oikeus ja velvollisuuskin poistaa henkilö, joka häiritsee muita matkustajia. Lain mukaan kuljettaja voi pyytää apua tähän muilta matkustajilta tai vartijoilta, Hiltunen muistuttaa.
Rasismi koskettaa monella tasolla
Useimpiin kadun rasismia sisältäviin tilanteisiin eivät kanssaihmiset juurikaan reagoi ulkoisesti, vaikka useimmat tunnistanevat tilanteeseen liittyvän psyykkisen uhan.
Keskusteluissa ei useinkaan mainita ihmisiä, joita rasistiset hyökkäykset eivät suoranaisesti koske, mutta jotka kokevat tilanteet uhkaaviksi tai vähintäänkin epämiellyttäviksi.
- Rasismin ja syrjinnän kokemukset voivat mennä hyvin syvälle henkilökohtaiselle tasolle. Niinpä reagoimisestakin päättää yleensä kukin itse. Joka tapauksessa rasismiin on hyvä reagoida. Psyykkinen uhka voi olla rasismia kuten fyysinenkin, Hiltunen toteaa.
Kunnianloukkaus on rikos
- Rasismin yhteydessä on ylipäätään hyvä muistaa, että toisen ihmisen loukkaamisessa on kysymys rikoksesta. Rikosnimike voi tällöin olla kunnianloukkaus. Esimerkiksi ryssittely tai neekeriksi solvaaminen voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit, Rainer Hiltunen muistuttaa.
Rasistista kieltä käyttävän ensimmäinen puolustus on usein sananvapaus. Onko tällaiselle puolustautumiselle perusteita?
- Ei. Sananvapaus ei anna oikeutta rasistiseen herjaamiseen tai nimittelyyn. Tämän ovat vahvistaneet myös tuomioistuimet viimeaikaisilla päätöksillään.
Solvatun tukeminen on arvokasta
Jos arkipäivän rasistisessa tilanteessa ei uskalla sanoa mitään solvaajalle, kannattaako mennä jälkeenpäin juttelemaan solvatulle?
- Kyllä niin voi ja kannattaakin tehdä, jos siltä tuntuu, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen vähemmistövaltuutetun toimistosta toteaa.
- Ihmiset pitävät todella arvokkaana sitä, että heille osoittaa sanoin tai vaikkapa ilmein, että tukee heitä ja tuomitsee asiattoman käytöksen.
Sami Koivisto
Lisää maahanmuuttokeskustelua:
A-tuubi, www.yle.fi/atuubi
MTV3: Musliminaisten huivin käyttö töissä aiheuttaa kiistoja
MTV3:
Musliminaisten huivin käyttö töissä aiheuttaa kiistoja
22.2.2009
Aamulehti:
Suomalaiset kysyvät eniten huivin perään
"En koskaan käytä huivia, kun menen työhaastatteluun"
Norjan poliisissa syttyi erikoinen huivisota
22.2.2009
Suomessa käydään ensimmäisiä kiistoja musliminaisten huivin käytöstä työpaikoilla.
Palvelualojen ammattiliitto PAM:ista kerrotaan, että huivin käytöstä on menossa riitoja kaupan alalla, mutta oikeusjuttuja ei ole vireillä.
Aamulehden haastattelema PAM:in aluepäällikkö Niina Koivuniemi kertoo, että kiistoja aiheuttavat enimmäkseen islamiin kääntyneet suomalaiset, jotka ovat jo työsuhteessa. Maahanmuuttajien kanssa asiat sovitaan työhönoton yhteydessä.
Lehden mukaan S-ryhmän kaupoilla ei ole yhteistä ohjetta huiveista ja muista uskonnollisista tunnuksista. Pirkanmaan Osuuskaupassa asiaa pohditaan ensi viikolla. Helsingin Osuuskauppa Elannossa taas kanta on selvä: työntekijä ei saa käyttää minkään uskonnon näkyviä symboleita työasun päällä.
K-ruokakaupoissa huivin käytöstä ei ole yleisiä ohjeita, vaan kukin kauppias vastaa asiasta itsenäisesti.
Poliisilla sen sijaan on selkeät määräykset virka-asusta. Sisäministeröstä kerrotaan Aamulehdelle, että päänpeittävä huivi ei kuulu virkapuvun osaksi. Siviiliasuisen poliisin uskonnollisista tunnuksista ei ole säädöstä.
lauantai 21. helmikuuta 2009
Kaleva: Ankkurilapsia on autettava motiiveista riippumatta
Riitta Korkeakivi vaatii Kalevan kolumnissaan Suomea auttamaan maahan saapuvia alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Korkeakivi myöntää monen tulijan olevan ns. ankkurilapsi, jonka avulla yritetään saada muulle perheelle oleskeluluvat Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Suuri osa saapuneista lapsipakolaisista on oikeasti jo täysi-ikäisiä, koska alaikäisillä on paremmat oikeudet perheenyhdistämisiin. Siitä huolimatta Korkeakiven mukaan kaikkia tulee auttaa, vaikka se maksaakin paljon.
Kaleva:
Ankkurilapsia on autettava motiiveista riippumatta
22.2.2009
Suomi on turvallinen maa, vaikkei mikään pakolaisen paratiisi. Taloustaantuma lisää kritiikkiä maahanmuuttajia kohtaan niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Uudessa ulkomaalaislaissa tunteita ovat kuohuttaneet turvapaikanhakijat ja oleskeluluvan kriteerit.
Suomesta turvapaikkaa hakeneiden määrä on pieni verrattuna muihin pohjoismaihin. Ruotsiin tuli viime vuonna 25 000 turvapaikan hakijaa ja Suomeen reilut 4 000.
Pakolaisten määrät ovat kuitenkin kasvussa ja meidänkin on kannettava siitä vastuumme. Tänä vuonna Suomeen odotetaan noin kuuttatuhatta turvapaikanhakijaa. Uudessa ulkomaalaislaissa vain pysyvän oleskeluluvan saaneilla on oikeus saada Suomeen myös perheensä. Tilapäisellä oleskeluluvalla voi saada työluvan, muttei edelleenkään perhettä luokseen.
Inhimillisesti ajatellen lapsilla on oltava oikeus saada luokseen vanhempansa ja vanhemmilla lapsensa ja toisensa. On ikävää, että lain kohtaa käytetty myös härskisti väärin. Alaikäisiä lapsia on lähetetty Suomeen siinä toivossa, että aikuiset pääsevät perässä.
Pahimmillaan ankkurilasten lähettäminen on johtanut ihmiskauppaan. Vuosia Suomessa yksin odottanut lapsi on lopulta saanut luokseen väärät vanhemmat ja menettänyt uuden mahdollisuuden hakea omia vanhempiaan.
Katastrofi on lievä ilmaus, kun ajattelee alaikäistä, joka lähetetään yksin pitkälle matkalle, outoon ympäristöön, vierasta kieltä puhuvien ihmisten ja täysin tuntemattomaan kulttuuriin. Mieleen tulee kuva ensimmäisistä somalipakolaisista saapumassa pohjoiseen Suomeen keskelle pimeää ja kylmää talvea.
Yksin Suomeen saapuva lapsi tarvitsee turvaa ja huolenpitoa vuosikausia, olivatpa motiivit mitä tahansa. Harvoin lapset itse edes tietävät tehtäväänsä. Ankkurilasta ei voi jättää yksin. Alaikäiset turvapaikkaa hakevat lapset sijoitetaan kuntien perhepäiväkoteihin ja ryhmäkoteihin, joita tarvitaan kaiken aikaa lisää.
Viime vuonna Suomeen tuli 647 alaikäistä lasta, kun heitä vielä edellisenä vuonna oli alle sata ja sitä edellisenä vuonna muutamia kymmeniä. Kokemuksesta tiedetään, että ihmiset liikkuvat enemmän, kun maailmalla on lama.
Yksin matkustavien lasten joukossa on jo nyt paljon "16-17-vuotiaita", jotka ovat todellisuudessa paljon vanhempia. Aidosti apua tarvitsevien seulominen systeemin hyväksikäyttäjistä syö voimavaroja.
Suomi on vauras maa, jolla on paljon osaamista. Avun tarpeessa olevia pitäisi pystyä auttamaan, vaikka se maksaa paljon. Monet Suomeen tulevat haluavat opiskella ja tehdä työtä. Heidän lapsensa juurtuvat voimakkaammin Suomeen ja paluu kotimaahan saattaa jäädä haaveeksi. Lopulta heistä tulee osa suomalaista yhteiskuntaa.
Kotouttaminen kielen opetuksineen syö kuntien resursseja puhumattakaan turvapaikkahakemusten käsittelystä. Hallituksen lupaama miljoona turvapaikkapuhutteluihin on pisara meressä, kun tarve on moninkertainen. Huutava pula on muun muassa harvinaisten kielten tulkeista, vaikka sitä kautta voitaisiin työllistää myös maahanmuuttajia.
Heikompaa on autettava, mutta lainsäädäntö ei saa yllyttää hyväksikäyttöön. Vasta käytäntö näyttää, onnistutaanko uudella ulkomaalaislailla tulppaamaan lasten ihmiskauppaa.
Ranska, Tanska ja Ruotsikin ovat kiristämässä ulkomaalaispolitiikkaansa. Ei kenenkään maalla seilaavat pakolaiset kiinnostavat laman kourissa painivaa Eurooppaa yhä vähemmän. Tavoite yhdenmukaistaa unionin turvapaikkakriteerejään uhkaa karata yhä kauemmaksi. Suunnitteilla oleva EU:n turvapaikkavirasto on haasteellisen ellei epätoivoisen tehtävän edessä.
Kaleva:
Ankkurilapsia on autettava motiiveista riippumatta
22.2.2009
Suomi on turvallinen maa, vaikkei mikään pakolaisen paratiisi. Taloustaantuma lisää kritiikkiä maahanmuuttajia kohtaan niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Uudessa ulkomaalaislaissa tunteita ovat kuohuttaneet turvapaikanhakijat ja oleskeluluvan kriteerit.
Suomesta turvapaikkaa hakeneiden määrä on pieni verrattuna muihin pohjoismaihin. Ruotsiin tuli viime vuonna 25 000 turvapaikan hakijaa ja Suomeen reilut 4 000.
Pakolaisten määrät ovat kuitenkin kasvussa ja meidänkin on kannettava siitä vastuumme. Tänä vuonna Suomeen odotetaan noin kuuttatuhatta turvapaikanhakijaa. Uudessa ulkomaalaislaissa vain pysyvän oleskeluluvan saaneilla on oikeus saada Suomeen myös perheensä. Tilapäisellä oleskeluluvalla voi saada työluvan, muttei edelleenkään perhettä luokseen.
Inhimillisesti ajatellen lapsilla on oltava oikeus saada luokseen vanhempansa ja vanhemmilla lapsensa ja toisensa. On ikävää, että lain kohtaa käytetty myös härskisti väärin. Alaikäisiä lapsia on lähetetty Suomeen siinä toivossa, että aikuiset pääsevät perässä.
Pahimmillaan ankkurilasten lähettäminen on johtanut ihmiskauppaan. Vuosia Suomessa yksin odottanut lapsi on lopulta saanut luokseen väärät vanhemmat ja menettänyt uuden mahdollisuuden hakea omia vanhempiaan.
Katastrofi on lievä ilmaus, kun ajattelee alaikäistä, joka lähetetään yksin pitkälle matkalle, outoon ympäristöön, vierasta kieltä puhuvien ihmisten ja täysin tuntemattomaan kulttuuriin. Mieleen tulee kuva ensimmäisistä somalipakolaisista saapumassa pohjoiseen Suomeen keskelle pimeää ja kylmää talvea.
Yksin Suomeen saapuva lapsi tarvitsee turvaa ja huolenpitoa vuosikausia, olivatpa motiivit mitä tahansa. Harvoin lapset itse edes tietävät tehtäväänsä. Ankkurilasta ei voi jättää yksin. Alaikäiset turvapaikkaa hakevat lapset sijoitetaan kuntien perhepäiväkoteihin ja ryhmäkoteihin, joita tarvitaan kaiken aikaa lisää.
Viime vuonna Suomeen tuli 647 alaikäistä lasta, kun heitä vielä edellisenä vuonna oli alle sata ja sitä edellisenä vuonna muutamia kymmeniä. Kokemuksesta tiedetään, että ihmiset liikkuvat enemmän, kun maailmalla on lama.
Yksin matkustavien lasten joukossa on jo nyt paljon "16-17-vuotiaita", jotka ovat todellisuudessa paljon vanhempia. Aidosti apua tarvitsevien seulominen systeemin hyväksikäyttäjistä syö voimavaroja.
Suomi on vauras maa, jolla on paljon osaamista. Avun tarpeessa olevia pitäisi pystyä auttamaan, vaikka se maksaa paljon. Monet Suomeen tulevat haluavat opiskella ja tehdä työtä. Heidän lapsensa juurtuvat voimakkaammin Suomeen ja paluu kotimaahan saattaa jäädä haaveeksi. Lopulta heistä tulee osa suomalaista yhteiskuntaa.
Kotouttaminen kielen opetuksineen syö kuntien resursseja puhumattakaan turvapaikkahakemusten käsittelystä. Hallituksen lupaama miljoona turvapaikkapuhutteluihin on pisara meressä, kun tarve on moninkertainen. Huutava pula on muun muassa harvinaisten kielten tulkeista, vaikka sitä kautta voitaisiin työllistää myös maahanmuuttajia.
Heikompaa on autettava, mutta lainsäädäntö ei saa yllyttää hyväksikäyttöön. Vasta käytäntö näyttää, onnistutaanko uudella ulkomaalaislailla tulppaamaan lasten ihmiskauppaa.
Ranska, Tanska ja Ruotsikin ovat kiristämässä ulkomaalaispolitiikkaansa. Ei kenenkään maalla seilaavat pakolaiset kiinnostavat laman kourissa painivaa Eurooppaa yhä vähemmän. Tavoite yhdenmukaistaa unionin turvapaikkakriteerejään uhkaa karata yhä kauemmaksi. Suunnitteilla oleva EU:n turvapaikkavirasto on haasteellisen ellei epätoivoisen tehtävän edessä.
YLE: Turvapaikanhakijat hämmentävät pieniä paikkakuntia
YLE Uutiset:
Turvapaikanhakijat hämmentävät pieniä paikkakuntia
21.2.2009
Pienille paikkakunnille nopeasti perustetut alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiyksiköt ovat herättäneet paikkakuntalaisissa ristiriitaisia tunteita. Esimerkiksi tulijoiden aikuismainen ulkonäkö ja miesvaltaisuus ovat ihmetyttäneet monia.
Kolme viikkoa sitten kuusikymmentä pakolaisnuorta asettui asumaan tyhjään maatalousoppilaitokseen Särkisalmella, Parikkalassa.
Tukiyksikkö on paikkakunnalle tärkeä työpaikkojen vuoksi. Tämän vuoksi ennakkoluulot päätettiin lopettaa ja paikalliset kutsuttiin tutustumaan tukiyksikön asukkaisiin. Talo täyttyi uteliaista paikallisista varttitunnissa.
Parikkalan yksikkö on tarkoitettu 15 - 17-vuotiaille. Asukkaat näyttävät aikaismaisilta. Tukiyksikön johtaja Heli Hyvönen kuitenkin sanoo, että pojat käyttäytyvät lapsellisemmin kuin suomalaiset ikätoverinsa.
Kaikilla asukkailla on takanaan rankkoja elämänkokemuksia.
Paikallisille kerrottiin, että pakoon lähetetään yleensä poikia.
- Matka on yleensä pitkä ja vaarallinen. Pojilla on parhaat mahdollisuudet selvitä matkasta, Hyvönen korostaa.
Esimerkiksi Irakista, Somaliasta ja Afganistanista sotien keskeltä saapuneille nuorille maaseudun rauha maittaa.
- Näytämme parikkalalaisille, että emme räyhää tai aiheuta ongelmia, sanoo Liban Yusuf Ibrahim.
Moni paikkakunta joutuu totuttelemaan uuteen tilanteeseen, koska asumisyksikköjä on tulossa lisää.
YLE: Kunniaväkivaltaa myös Suomessa
YLE Uutiset:
Kunniaväkivaltaa myös Suomessa
21.2.2009
Niin kutsuttu kunniaväkivalta on tuttu ilmiö myös Suomen muslimiyhteisöissä. Kunniaväkivalta eroaa perheväkivallasta siinä, että suvun miehet kostavat perheen kunnian loukkaamisen.
- Törmäämme usein myös tapauksiin, joissa perheen halveksima tytär on yrittänyt tappaa itsensä, kertoo Turun naiskeskuksen toiminnanjohtaja Raija Ala-Lipasti.
Ala-Lipasti julkaisee lähiviikkoina kirjan, joka kertoo kunniamurhista.
Suomessa kunniamurhia ei ole vielä tehty, lähin tapaus sattui vuonna 2006 Ruotsissa. Suvun miehet tappoivat Upsalassa 26-vuotiaan Fatimen, joka seurusteli ruotsalaisen miehen kanssa.
Muslimi ja feministi
Kunniaväkivalta on tuttua myös Suomessa vierailevalla muslimiaktivistille Raquel Evita Saraswatille. Saraswati on syntynyt New Yorkissa, mutta ei halua puhua omasta menneisyydestään.
- Saan paljon tappouhkauksia. Minua uhkaillaan myös väkivallalla. Mutta siihen syyllistyy vain pieni osa muslimeista.
Muslimi ja feministi Raquel Ewita Saraswati saa runsaasti palautetta myös musliminaisilta, jotka kiittävät hänen käymästään taistelusta kunniamurhia vastaan.
Arja Alho: Suomalaisuus ei säily laboratoriossa
Länsiuusimaa:
Arja Alho: Suomalaisuus ei säily laboratoriossa
21.2.2009
Maahanmuuttokeskustelu käy kiihkeänä. Minäkin olen siihen osallistunut kirjoittamalla muutaman nettikolumnin. Katsoin myös hiljattain Ajankohtaisen kakkosen aihetta käsittelevän keskusteluohjelman.
Ensinnäkin Suomi ei ole koskaan ollut yksikulttuurinen eivätkä maahanmuutto ja maastamuutto ole mitenkään uusi ilmiö. Toiseksi keskustelua vaivaa sellaisten käsitteiden puuttuminen, että voitaisiin puhua samasta asiasta eri näkökulmista. Sehän kuuluu demokratiaan, että asioista voidaan olla myös eri mieltä. Kolmanneksi maahanmuuttokeskustelu on jotenkin patoutunutta ja purskahtaa nyt esille hirveän korkeina laineina. Tässä ovat poliittiset puolueet onnistuneet tekemään karhunpalveluksen kun eivät ole kyenneet puhumaan aiemmin maahanmuutosta niitten kokemusten kautta, joita maahanmuuttajilla ja heidän naapureillaan on.
Vääriä väitteitä on paljon. Suurin virhe on, että Suomen ulkomaalaislainsäädäntö olisi jotenkin lepsu tai poikkeava muista maista. Suomen lainsäädäntö noudattaa aika tarkoin EU:n direktiiviä. Nyt käsillä olevat muutokset - joista kohkataan - ovat osin jo edellisen eduskunnan puutteiksi havaitsemien epäkohtien korjausta. Yli viiden miljoonan asukkaan Suomessa asuu 133 000 ulkomaalaistaustaista.
Pakolaiset, turvapaikanhakijat ja muut maahanmuuttajat niputetaan. Ei niin voi tehdä. Suomella on kansainvälinen yhteisvastuu pakolaisten sijoittamisesta. Meille otetaan tänä vuonna 750 pakolaista olosuhteista, joita kenenkään suomalaisen on vaikea edes kuvitella. Turvapaikanhakijoita Suomeen tuli viime vuonna vähän päälle 4000, joista puolet sai oleskeluluvan, ja he joutuivat odottamaan päätöstä keskimäärin 126 päivää. Suomessa asuvista ulkomaalaisista suurin osa tulee Venäjältä, Virosta ja Ruotsista.
Suomella on kansainvälinen yhteisvastuu pakolaisten sijoittamisesta.
Mielipidekirjoituksissa toistuu usein islamilaisuuden pelko - vähän samalla tavalla kuin Tuntemattoman sotilaan eräässä repliikissä: "Ne tulee ja jyrää meitin".
Samoin toistuu väite, että ulkomaalaistaustaiset olisivat poikkeuksellisen rikollista väkeä. Terrorismin vastainen sota on tosiaan aiheuttanut sen, että turvapaikanhakijoista suurin osa on kotoisin sotaa käyvistä maista kuten Irakista, Afganistanista ja Somaliasta, jotka ovat islamilaisia valtioita. Olisi kansainvälisen yhteisön intresseissä vakiinnuttaa turvallisuustilannetta ja vahvistaa demokratiaa niin Afganistanissa ja Irakissa, jolloin ihmisten ei tarvitsisi paeta henkensä edestä. Afrikan sarven kriisin ratkominen on jäänyt niin ikään puolitiehen
Rikostilastoista ilmenee, että toki myös ulkomaalaistaustaiset tekevät rikoksia. Liikennerikkomukset ovat yleisin, sitten on kahakointia ravintolaillan jälkeen, mutta on myös raiskaajia. Niin ei voi sanoa, että ulkomaalaiset ovat raiskaajia ja suomalaiset vaimon tappajia. Silloin pannaan tilastot valehtelemaan.
Keskustelu voi edetä, jos hyväksymme sen, että kaikkia ihmisiä on kohdeltava tasavertaisesti. Samoin, että kuunneltaisiin ihmisten kokemuksia, otettaisiin selvää ja yritettäisiin toimia niin, että molemminpuolinen ymmärrys kasvaisi. Suomea ei voi sulkea eikä suomalaisuus säily laboratoriossa. Tätä monet väittävät haihatteluksi. Minusta se on suomalainen tapa ratkoa ongelmia eikä maahanmuutto muodosta poikkeusta.
ARJA ALHO
Kirjoittaja on siuntiolainen tutkija ja kirjoittaja.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
