MLL: Lausunto selvityksestä ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi

MLL: Lausunto selvityksestä ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi 5.7.2012

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) kiittää sisäasiainministeriötä mahdollisuudesta lausua asiassa. Kuten selvitykseen liitetyistä järjestöjen kommenteista käy ilmi, perheenyhdistämispolitiikkaa on Suomessa kiristetty viime vuosina. Myös MLL:n katsoo, että vasta vähän aikaa sitten tehtyjen lakimuutosten vaikutuksia tulisi yhä kartoittaa, ennen kuin on perusteltua päättää mahdollisista uusista muutoksista.


MLL:n lausunto Sisäasiainministeriölle 5.7.2012


Lausunto selvityksestä ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi

MLL tahtoo nostaa lausunnossaan esiin seuraavat lapsia ja lapsiperheitä koskevat kysymykset:

• lapsen edun ensisijaisuus ja lapsivaikutusten arviointi
• lasten ja nuorten oikeus perhe-elämään
• lasten ja nuorten oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon

Lapsen edun ensisijaisuus ja lapsivaikutusten arviointi

Suomalaiselle ulkomaalaislainsäädännölle on ollut tyypillistä halu rajoittaa hakijamääriä ja kontrolloida maahanmuuttoa. Sen sijaan lapsen etua ei ole arvioitu lainmuutosten yhteydessä. Annika Parsonsin selvityksen (2010) mukaan lapsia kohdellaan Suomessa ensisijaisesti turvapaikanhakijoina yhdessä aikuisten turvapaikanhakijoiden kanssa ja vasta toiseksi lapsina.

MLL muistuttaa, että lakina voimassa olevan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artikla velvoittaa ottamaan lapsen edun ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia jollain tavalla koskevissa lainsäädäntöratkaisuissa.
Lapsen edun selville saaminen edellyttää usein lasten kuulemista. MLL katsoo, että myös perheen-yhdistämistä koskevan lainsäädäntöhankkeen yhteydessä tulee kartoittaa lasten ja nuorten kokemuksia ja näkemyksiä asiasta. Nämä näkemykset tulee ottaa huomioon lainvalmistelussa.

Lapsen edun ensisijaisuutta toteuttavat lainsäädäntöratkaisut edellyttävät asiaan liittyvien lapsivaikutusten arviointia. MLL korostaa, että myös perheenyhdistämissäännöksiä koskevassa lainvalmistelussa on oltava käytettävissä riittävän monipuolinen arvio eri vaihtoehtojen vaikutuksista lasten hy-vinvointiin sekä kasvu- ja elinoloihin. Tällaista arviota ei ole toistaiseksi tehty. MLL katsoo, että asian jatkovalmistelussa on arvioitava, kuinka lainsäädäntövaihtoehdot vaikuttavat lapsille taattujen oikeuksien toteutumiseen. Lainvalmistelussa on punnittava kaikkia lapsen etuun vaikuttavia seikkoja ja arvioinnin pohjalta on valittava lainsäädäntövaihtoehdot, jotka toteuttavat lapsen etua ja hänen perus- ja ihmisoikeuksiaan. Lapsivaikutusten arviointi on kirjattava näkyviin lainvalmisteluasiakirjoihin.

Lasten ja nuorten oikeus perhe-elämään

MLL korostaa, että perheenyhdistämistä koskevia säännöksiä on tarkasteltava erityisesti lapsen oikeuksien näkökulmasta. Kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella maassa olevilla lapsilla tulee olla oikeus perheeseensä.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvataan jokaisen – myös lapsen – oikeus perhe-elämään ja kotiin. Tähän oikeuteen voidaan puuttua ainoastaan lailla. Lisäksi vaaditaan, että puuttuminen on välttämätöntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Sisäasiainministeriön selvityksessä todetaan, että valtioilla on suhteellisen paljon harkinnanvaraa, kun kysymys on ulkomaalaisten oikeudesta muuttaa vieraaseen valtioon viettääkseen siellä perhe-elämää.

MLL huomauttaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä on kuitenkin useissa tapauksissa edellytetty, että valtio ryhtyy positiivisiin toimenpiteisiin kuten lainsäädäntötoimiin turvatakseen perhe-elämän suojan toteutumisen. Tällaisia toimia voidaan pitää erityisen tarpeellisina tilanteissa, joissa on kysymys alaikäisistä. MLL kiinnittää huomiota lapsille ja nuorille aiheutuviin on-gelmiin, kun heidän eroa perheestä pitkitetään. Seurauksena on usein fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen liittyviä ongelmia, jotka paitsi aiheuttavat inhimillistä kärsimystä lisäävät myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.

MLL katsoo, että asian jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, millaiset mahdollisuudet turvapaikanhakijoilla on todellisuudessa saada pikaisesti töitä tilanteessa, jossa heillä on huoli muualla olevista perheenjäsenistä. Lisäksi on arvioitava realistisesti, millaisia töitä turvapaikanhakijat voivat saada ja millaisia tuloja tällaisista töistä voidaan odottaa. Mikäli asetetaan tulorajoja, niiden on oltava kohtuulliset ja saavutettavissa olevat.

Lasten ja nuorten oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon

Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaan lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Lasten oikeusturva edellyttää heidän erityistä suojaamistaan muun muassa lainsäädännön tasolla. Ilman huoltajaa maahan saapuvat turvapaikanhakijalapset voivat päätyä Suomeen sattumanvaraisesti ja he ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Lapset ovat usein olleet matkalla kauan. Selvitysten mukaan hakemusten pitkät käsittelyajat aiheuttavat lapsille huolta ja he ikävöivät perheitään.

MLL katsoo, että lainvalmistelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, millaisia kokemuksia turvapai-kanhakijalapsilla on heidän saapuessaan maahan ja millaista apua he tarvitsevat. Alaikäiset turvapaikanhakijat tulevat nykyisin maista, joissa on ollut pitkään sotatila tai muutoin vaaralliset olot. Lasten perheenjäseniä on voinut kuolla tai kadota, lapset ovat voineet joutua eroon perheestään ennen pakomatkaa tai sen aikana. Näiden erittäin haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilanne kotimaassa on usein ollut turvaton. On myös ilmeistä, että alaikäisten maahantuloon ja turvapaikanhakuun voi liittyä ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa. Lapsi saattaa myös paeta väkivaltaa tai seksuaalista riistoa.

MLL pitää valitettavana, että poliittinen keskustelu on keskittynyt siihen, kuinka suuri osa alaikäisistä hakijoista on turvapaikkaprosessin väärinkäyttäjiä. Vastaavaa on nähtävissä viranomaiskäytännössä. Annika Parsonin selvityksen mukaan ilman huoltajaa tulevan alaikäisen turvapaikanhakijan kertomuksia kyseenalaistetaan enenevässä määrin eikä lasta useinkaan uskota epäselvissä tapauksissa. Lapsen oikeuksien sopimuksen 10 artiklan mukaan perheen jälleenyhdistämistä koskevat hakemukset onkin käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti.

MLL korostaa, että lainvalmistelun tulee keskittyä ongelmien ratkaisemiseen ja lasten suojelemiseen kaikelta hyväksikäytöltä ja kaltoinkohtelulta. Julkisessa keskustelussa ei saa syyllistää lapsia eikä käyttää heistä halventavia tai leimaavia termejä. Sen sijaan voidaan keskustella esimerkiksi siitä, miten lähtömaissa voitaisiin suojella lapsia ja ennalta estää lasten lähettämistä usein vaaralliselle matkalle hakemaan turvapaikkaa. Lapset eivät yleensä itse päätä matkalle lähdöstä tai kohdemaasta eivätkä ole itse vastuussa tilanteestaan.

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohtelun tulee pohjautua toimintamalliin, jossa näkyy vahva kunnioitus kaikkien lapsien yhtäläisiä oikeuksia kohtaan. Yleisenä periaatteena tulee olla, että lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon kansallisen lastensuojelulain määrittämällä tavalla. Turvapaikanhakijalasten oikeuksien toteuttaminen ei saa riippua yhteiskunnan taloudellisesta tilanteesta. Näiden lasten vastaanottamiseen, sijoittamiseen, kotouttamiseen sekä perheen yhdistämiseen on turvattava riittävät resurssit.


Helsingissä 5.7.2012
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Mirjam Kalland
pääsihteeri

Suvianna Hakalehto-Wainio
asiantuntijalakimies