torstai 9. lokakuuta 2014

Iltalehti: Maahanmuuttojohtaja: Ulkopuolisuuden tunne lisää väkivallan riskiä

Iltalehti: Maahanmuuttojohtaja: Ulkopuolisuuden tunne lisää väkivallan riskiä 9.10.2014
Iltalehti: Entinen jenginuori: Odotin, että jotain tällaista sattuu
Yle: Entiset rötöstelijät auttavat ongelmanuoria

Iso osa katujengiin liittyneistä nuorista on maahanmuuttajia. Asiantuntijan mukaan syrjäytyminen johtuu muun muassa ulkopuolisuuden tunteesta yhteiskunnassa.

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman sanoo, että syrjäytyminen on samanlaista sekä maahanmuuttajalasten ja -nuorten että koko väestön osalta.

- Sellaiset tilanteet, että jos joutuu tavalla tai toisella yhteiskunnan ulkopuolelle niin, ettei koulussa pärjää tai on muita kasautuvia ongelmia, sitten lisääntyy riski tällaiselle väkivaltaiselle käyttäytymiselle, Stenman arvioi.

Toisaalta koulutuksen, opetuksen tai työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on maahanmuuttajaväestön osalta kantaväestöä suurempi.

Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna julkaistun raportin mukaan niistä nuorista, joilla ei ole peruskoulun jälkeen työtä tai opiskelupaikkaa, useampi kuin joka neljäs nuori on ulkomaalaistaustainen.

- Tähän on monia syitä. Jos maahanmuuttajanuori tulee (suomalaiseen) peruskouluun teini-iässä, voi olla vaikeuksia suorittaa perusopintoja loppuun. Voi käydä myös niin, ettei kielitaito riitä toiselle asteelle.

Ongelmiin pitää reagoida

Myös muuhun kotoutumiseen voi liittyä ongelmia. Voi olla, ettei nuoren perhe tiedä, miten suomalainen palvelujärjestelmä toimii. Lisäksi on suuri vaara jäädä muiden omanikäisten ryhmän ulkopuolelle.

- Kouluterveyskyselyssä poimittiin erikseen maahanmuuttajat. Aika paljon siellä näkyi yksinäisyyttä ja kavereiden puutetta, myös kiusaamista. Ulkopuolisuuden kokemukset lisäävät riskejä ja voivat ajaa tällaiseen (katuväkivallan) tilanteeseen.

Stenmanin mukaan kohtaamispaikat ja harrastusmahdollisuudet auttavat oman paikan löytämiseen. Muutenkin Stenman pitää tärkeänä ennaltaehkäisemistä. Nuorisotakuun lisäksi maahanmuuttojohtaja pitää tärkeänä myös esimerkiksi yhdistysten ja urheiluseurojen yhteistyötä.

- Onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä. Siinä yhdistykset ja urheiluseurat ovat hyvin tärkeitä. Jos perhe on köyhä, pitäisi miettiä, miten voitaisiin tukea, että löytyisi harrastusmahdollisuuksia.

________________________________________________

Iltalehti: Entinen jenginuori: Odotin, että jotain tällaista sattuu

Poliisi epäilee kymmenistä nuorista koostuneen jengin toteuttaneen syksyn aikana 70 pahoinpitelyä ja ryöstöä pääkaupunkiseudulla. Jengiläiset ovat pääosin 13-18-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia nuoria, mutta joukkoon kuuluu myös kantasuomalaisia.

Tapaukset ovat herättäneet Suomessa yhteiskunnallista keskustelua nuorten eriarvoistumisesta. Iltalehti tavoitti entisen nuorisojengiläisen kertomaan oman näkemyksensä ilmiöön.

- Nuorilla ei ole paikkaa, minne mennä, he pyörivät asemalla ilman mitään tekemistä. Odotin, että jotain tällaista sattuu, maahanmuuttajataustainen ex-jengiläinen myöntää.

- Itäkeskuksessa on liikaa nuoria, joilla ei ole mitään tekemistä. Tilanne on selkeästi pahentunut.

Tällä nuorella miehellä kävi tuuri, sillä hänen onnistui irtautua jengin piiristä. Hän sai apua eräästä nuorisoprojektista ja toimii nykyään itse kokemusohjaajana nuorille suunnatussa jenginuorihankkeessa, josta kriminaalihuollon tukisäätiö vastaa.

Nuorukainen tekee nyt työharjoitteluaan hankkeen parissa ja opiskelee nuorisoalaa. Monen jengiläisen tarina on toinen.

- Useat joutuivat vankilaan tai kuolivat yliannostukseen.

Väkivaltaisempaa kuin ennen

Pääkaupunkiseudun jengiläisten teot vaikuttavat poikkeuksellisen väkivaltaisilta. Poliisi on kertonut, että viimeisin väkivallanteko tapahtui viime viikonloppuna, kun joukko hyökkäsi tuntemattoman parikymppisen miehen kimppuun puukottaen tätä reiteen.

Myös entinen jenginuori uskoo, että jengitoiminta on muuttunut väkivaltaisemmaksi viime vuosina.

- He eivät edes tunne, keitä ovat hakkaamassa. Meillä väkivalta oli aiemmin enemmänkin jengien välistä, kuin tuntemattomiin kohdistuvaa.

Kokemusohjaaja kuitenkin uskoo, että vielä ei ole liian myöhäistä saada tilanteeseen muutosta. Nuoret olisi saatava vain oikeiden henkilöiden ja oikeiden projektejen pariin.

- Nuoret tarvitsevat tekemistä ja esikuviksi sellaisia ihmisiä, jotka tietävät, miltä nuorista tuntuu.

"Huolestuttavaa"

Jenginuorten rikostorjuntahankkeen projektipäällikkö Timo Heikkonen pitää uutisia pääkaupunkiseutua piinanneesta nuorisojengistä huolestuttavana.

- Pitää silti muistaa, että päätekijöinä ovat muutamat nuoret, joiden perhetaustalta löytyy luultavasti pahoinvointia ja joiden elämä tuntuu näköalattomalta. Tilannetta ei silti voi yleistää, Heikkonen sanoo.

Heikkonen painottaa ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä. Nuorisotyötä tehdään hänen mielestään tällä hetkellä "vähän hajallaan", kaupungin ja järjestöjen yhteistyötä pitäisi tiivistää.

- Jos ennaltaehkäisevää työtä ei tehdä, tällaiset tapaukset lisääntyvät vuoden, kahden sisällä.

Ongelmanuorille ei tunnu olevan Heikkosen mielestä kunnollista oleskelupaikkaa, jonka toiminta ei olisi niin järjestäytynyttä.

- Nuorisotaloilla käyvät kiltit nuoret, mutta vaikeammille tapauksille ei ole oikein mitään paikkaa.

Heikkosen vetämälle jenginuorten hankkeelle on ollut tilausta. Projektin jatko on vielä auki, sillä hankkeen on tarkoitus toistaiseksi kestää ensi vuoden loppuun. Jatkoaikaa Heikkonen toki toivoo, sillä hanke on luonut monille parempia näkymiä kohti tulevaa.

Myös Iltalehden haastattelemaa entistä jengiläistä Heikkonen kehuu.

- Hän on hyvä esimerkki nuoresta, joka huonoista kokemuksista huolimatta päässyt eroon rikollisuudesta.

_________________________________________________________

Yle: Entiset rötöstelijät auttavat ongelmanuoria

Entisten jenginuorten palkkaamisesta nuorisotyöhön ollaan kiinnostuneita ympäri Suomen.

Viikottainen liikuntatunti on aluillaan kuntosalilla Pohjois-Helsingissä. Tunti on tarkoitettu nuorille, jotka muuten olisivat ulkona kaduilla pahanteossa. Erikoisen tunnista tekee se, että sitä ohjaavat kaksi entistä jenginuorta.

– Minulta on kysytty, olenko hullu kun olen ryhtynyt palkkaamaan entisiä jenginuoria. Kaikki on toiminut kuitenkin hyvin. Tämä on ainoa tapa tavoittaa ne nuoret, jotka oikeasti ovat vaarassa joutua rikolliskierteesen, hankkeen projektipäällikkö Timo Heikkonen kertoo.

Niin sanottujen kokemusohjaajien tehtävänä on auttaa nuorten arjessa ja keksiä muuta tekemistä iltaisin kuin rötöstellä. He yrittävät tavoittaa pääasiassa maahanmuuttaja- ja romanitaustaisia nuoria, jotka ovat ajautuneet ongelmiin koulunkäynnin, lain tai päihteiden kanssa.

– Nuoret ovat ottaneet meidät hyvin vastaan, kun kerromme omista kokemuksistamme - millaisia me olemme olleet ennen ja missä olemme nyt, kertoo kokemusohjaaja Abdi Asis.

Jenginuorten rikoksentorjuntahankkeen tavoite on, ettei Suomeen syntyisi nuorten rikollisjengejä sanan varsinaisessa merkityksessä. Ryhmittymiä löytyy jo nyt, mutta ei ammatikseen rikoksia tekeviä ryhmiä.

– Jos nuorten jengiytymiseen ei puututa ajoissa, Suomessa voidaan nähdä samanlaisia ongelmia kuin esimerkiksi Rinkebyn lähiössä Ruotsissa, Abdi Asis sanoo.

Kokemusohjaajia löytyy toistaiseksi vain pääkaupunkiseudulta, mutta Timo Heikkonen kertoo, että ohjaajat ovat herättäneet kiinnostusta muun muassa Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä.