sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

HS: Sipilä väläytti Ylellä rajoituksia työsuhteiden ketjutukselle – pääministerin mukaan myös työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta pitäisi luopua

Helsingin Sanomat: Sipilä väläytti Ylellä rajoituksia työsuhteiden ketjutukselle – pääministerin mukaan myös työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta pitäisi luopua 22.4.2018
Yle: Sipilä puolustaa nuorten työehtojen heikennyksiä: Määräaikaisuudet ovat etu

PÄÄMINISTERI Juha Sipilän (kesk) mukaan työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta pitäisi luopua asteittain kokonaan.

”Lähden siitä, että tarveharkinnasta pitäisi luopua asteittain kokonaan, juuri siitä syystä, että tarvitsemme Suomeen lisää työntekijöitä, jotta voimme pitää hyvinvointiyhteiskunnasta huolen”, Sipilä sanoi sunnuntaina Pääministerin haastattelutunnilla Ylellä.

Sipilän mukaan Suomeen tarvitaan sekä erityisosaajia että alemman koulutustason työntekijöitä.

”Kyllä mansikat jäisivät penkkiin ilman EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevaa työvoimaa. Tähän kysymykseen tulee suhtautua huomattavasti avoimemmin tulevalla vuosikymmenellä”, Sipilä sanoi.

Nykylain mukaan työ- ja elinkeinotoimisto ei myönnä työlupaa Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville työntekijöille, jos viranomaisten arvion mukaan työvoimaa on saatavilla myös Euroopan sisältä. Enemmistö eduskunnasta allekirjoitti syksyllä lakialoitteen, jolla saatavuusharkinnasta luovuttaisiin.

Sipilän hallitusohjelmassa työperäistä maahanmuuttoa pidetään myönteisenä, mutta tarveharkinnasta ei haluta luopua. Nykyisistä hallituspuolueista siniset ovat halunneet pitää kiinni tarveharkinnasta.

SIPILÄ kommentoi haastattelutunnilla myös kehysriihen työvoimapoliittisia linjauksia. Hallitus esittää, että alle 30-vuotias voitaisiin yli kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen palkata määräaikaiseen työsopimukseen ilman perustetta. Lisäksi henkilöperustaista irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä aiotaan helpottaa.

Nuorten määräaikaisia sopimuksia Sipilä perusteli sillä, että se olisi yksi ratkaisu nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi. Tavoitteena on hänen mukaansa madaltaa yritysten kynnyksiä palkata nuori.

”Ei työmarkkinat tasa-arvoisia ja valmiita ole. Nyt pureudumme erityisesti nuorisotyöttömyyden ongelmaan. Varsinkin valintatilanteessa nuori voisi saada pienen edun siitä, että hänet kannattaa ottaa töihin.”

Nuoria koskevan työlainsäädännön heikentäminen on rinnastettu hallituksen toiveisiin saada syntyvyys nousuun. Lakimuutosta kohtaan on esitetty kritiikkiä siitä, että määräaikaiset työsopimukset lisäävät epävarmuutta ja hidastavat perheen perustamista.

”Isossa kuvassa se on juuri noin, ja näin siinä ei saa käydä. Lakimuutoksella helpotetaan työsuhteeseen astumista, ei ketjuttamista”, Sipilä sanoi.

Hän oli avoin ehdotukselle, että määräaikaisuuksien ketjuttamista rajoitettaisiin.

AIEMMIN tällä vaalikaudella Sipilän hallitus mahdollisti yli vuoden työttömänä olleiden kaikenikäisten työntekijöiden palkkaamisen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erillistä perustetta.

”Ne ovat mukana tässä 90 000 uuden työllisen luvussa”, Sipilä sanoi lakimuutoksen vaikutuksista kysyttäessä vaikka myönsikin, että lakimuutosten tarkkoja vaikutuksia työllisyyteen on vaikea mitata.

”Tärkein mittari minusta on se, pieneneekö nuorisotyöttömyys näiden toimien jälkeen vai eikö se pienene.”