HS: Näin Suomi muuttuu: Jo lähes 40 prosenttia Espoon Suvelan asukkaista on vieraskielisiä, 20 vuotta sitten heitä oli 7,6 prosenttia

Helsingin Sanomat: Näin Suomi muuttuu: Jo lähes 40 prosenttia Espoon Suvelan asukkaista on vieraskielisiä, 20 vuotta sitten heitä oli 7,6 prosenttia 17.4.2019

ESPOO kansainvälistyy kovaa vauhtia. 16 prosenttia espoolaisista puhui vuonna 2018 äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vielä vuonna 2000 osuus oli 3,8 prosenttia.

Espoo on vieraskielisten osuudella mitattuna monikulttuurisempi kuin Helsinki, jossa muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuu 15,3 prosenttia asukkaista. Vantaalla osuus on pääkaupunkiseudun korkein, 17,7 prosenttia.

Vieraskielisellä tarkoitetaan ihmistä, jonka äidinkieleksi on väestötietojärjestelmään kirjattu joku muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saame. Monet vieraskieliset ihmiset ovat kaksi- tai monikielisiä.

Kehitys eroaa voimakkaasti riippuen siitä, millä alueella asuu. Esimerkiksi Espoon Suvelassa asukkaista vieraskielisiä oli vuonna 2000 noin 7,6 prosenttia. Vuonna 2018 osuus oli noussut 37,4 prosenttiin. Espoon umpisuomalaisin pienalue on puhuttujen kielien valossa Lahnus, jos vertaa vähintään 500 asukkaan alueita keskenään. Sen vajaasta tuhannesta asukkaasta 3,9 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.

”On nähtävissä, että kantaväestön määrä vähenee alueilla, joilla ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on korkea”, sanoo erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupunginkansliasta.

Vuonna 2010 Espoossa ei ollut yhtään pienaluetta, joiden asukkaista yli neljännes oli vieraskielisiä. Vuonna 2018 tällaisia alueita oli 8. Espoossa äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvat eivät keskity maantieteellisesti mihinkään tiettyyn osaan Espoota.

Espoossa kuuluu paljon Baltian, Länsi-Euroopan ja Venäjän ulkopuolisen Aasian kieliä. Venäjän osuus on pienempi kuin esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla.


MAAHANMUUTOSTA on puhuttu Suomessa paljon erityisesti viime vuosina. Poliittisessa keskustelussa on peloteltu Ruotsin kaltaisilla ”maahanmuuttajalä­hiöillä” ja niiden synnyttämillä rikollisjengeillä.

Onko puheilla totuuspohjaa? Aiheesta puhuminen järkevästi on Saukkosen mielestä hankalaa.

”Tässä pitää toppuutella, ettei paineta paniikkinappulaa väärässä kohdassa. Toisaalta kehitystä pitää seurata tarkasti. Tutkijat ovat todenneet, että jos ulkomaalaistaustaista väestöä keskittyy alueille, joilla on paljon työttömyyttä, matalaa koulutustasoa ja muita ongelmia, se voi synnyttää huono-osaisuuden kerääntymistä, jota on vaikea purkaa”, hän sanoo.

”Meillä suurimmat vieraskielisten osuudet ovat 40 prosentin tienoilla, jossain Malmössä osuus saattaa olla 90 prosentin hujakoilla. En ole vakuuttunut, että meillä syntyy ikinä alueita, joilla osuudet ovat noin korkeita. Yksi syy tähän on, ettei meillä ole sellaisia suuria vuokra-asuntolähiöitä, joissa kehitys olisi mahdollinen.”