Savaon Sanomat: "Maahanmuuttajat ja nuorisotyöttömät uhkaavat passivoitua" 5.8.2015
Monikulttuurisuuden ohella pitäisi keskustella maahanmuuton ongelmakohdista. Näin sanoo kuopiolainen Tsega Kiflie. "Savolais-etiopilainen" mies on asunut Suomessa jo yli 20 vuotta. Hän toimii vastaavana ohjaajana Monikulttuurikeskus Kompassissa ja tuntee 99-prosenttisesti Kuopiossa asuvat maahanmuuttajataustaiset ihmiset.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Etiopia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Etiopia. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 5. elokuuta 2015
torstai 4. joulukuuta 2014
Vihreä Lanka: Hallitus hylkäsi lukukausimaksut – ”Olisivat olleet myrkkyä”
Vihreä Lanka: Hallitus hylkäsi lukukausimaksut – ”Olisivat olleet myrkkyä” 4.12.2014
Verkkouutiset: Pääministeri perusteli: ulkomaisten opiskelijoiden maksuilla on myös toinen puoli
Etelä-Saimaa: Kopra: Nuoret syrjäytyvät, kun varakkaiden perheiden lapset ulkomailta opiskelevat ilmaiseksi
Aamulehti: Demarit linjasivat aiemmin kannattavansa lukukausimaksuja – Mitä tapahtui?
Hallitus päätti tänään torstaina, ettei se esitä lukukausimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.
Verkkouutiset: Pääministeri perusteli: ulkomaisten opiskelijoiden maksuilla on myös toinen puoli
Etelä-Saimaa: Kopra: Nuoret syrjäytyvät, kun varakkaiden perheiden lapset ulkomailta opiskelevat ilmaiseksi
Aamulehti: Demarit linjasivat aiemmin kannattavansa lukukausimaksuja – Mitä tapahtui?
Hallitus päätti tänään torstaina, ettei se esitä lukukausimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.
tiistai 7. tammikuuta 2014
Kirkko & Kaupunki: Yksin turvaan
Kirkko & Kaupunki: Yksin turvaan 7.1.2014
Suomeen saapuu joka vuosi 100–700 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Anna Mikkonen on Ishaar-pojan virallinen edustaja.
Kuusivuotias Ishaar on sairas. Kotimaassa vallitsee kaaos, eikä vanhemmilla ole mahdollisuutta saada pojalle hyvää hoitoa.
Perheen lapsista kaksi on menehtynyt aiemmin, joten Ishaarin äiti päättää pyytää apua sukulaiselta, joka asuu Suomessa. Pojan kuljetus Suomeen järjestetään. Rajalla tulliviranomaiset ilmoittavat pojasta poliisille, ja hänet kuljetetaan vastaanottokeskukseen Itä-Suomeen. Sinne saapuessaan Ishaarilla on mukanaan vähän vaatteita ja valokuva isästä ja äidistä.
Suomeen saapuu joka vuosi 100–700 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Anna Mikkonen on Ishaar-pojan virallinen edustaja.
Kuusivuotias Ishaar on sairas. Kotimaassa vallitsee kaaos, eikä vanhemmilla ole mahdollisuutta saada pojalle hyvää hoitoa.
Perheen lapsista kaksi on menehtynyt aiemmin, joten Ishaarin äiti päättää pyytää apua sukulaiselta, joka asuu Suomessa. Pojan kuljetus Suomeen järjestetään. Rajalla tulliviranomaiset ilmoittavat pojasta poliisille, ja hänet kuljetetaan vastaanottokeskukseen Itä-Suomeen. Sinne saapuessaan Ishaarilla on mukanaan vähän vaatteita ja valokuva isästä ja äidistä.
tiistai 27. elokuuta 2013
Keski-Uusimaa: Ovet auki uusille pakolaisille
Keski-Uusimaa: Ovet auki uusille pakolaisille 27.8.2013
Somaliasta ilman huoltajaa tullut Isse Musse Aden opiskelee Järvenpään Seurakuntaopistolla viimeistä vuotta lähihoitajaksi ja suunnittelee jo jatko-opintoja.
Perheen yhdistäminen ei hänen tapauksessaan onnistunut. Äiti ja sisarukset ovat edelleen Etiopiassa, jossa Isse Musse Aden lomaili tänä kesänä. He eivät olleet nähneet viiteen vuoteen, joten jälleennäkeminen oli tunteikas.
Somaliasta ilman huoltajaa tullut Isse Musse Aden opiskelee Järvenpään Seurakuntaopistolla viimeistä vuotta lähihoitajaksi ja suunnittelee jo jatko-opintoja.
Perheen yhdistäminen ei hänen tapauksessaan onnistunut. Äiti ja sisarukset ovat edelleen Etiopiassa, jossa Isse Musse Aden lomaili tänä kesänä. He eivät olleet nähneet viiteen vuoteen, joten jälleennäkeminen oli tunteikas.
tiistai 14. toukokuuta 2013
Yle: Laittoman maahantulon järjestämisestä ehdotonta vankeutta
Yle: Laittoman maahantulon järjestämisestä ehdotonta vankeutta 14.5.2013
Rikoskokonaisuuden kongolaistaustainen päätekijä tuomittiin muun muassa kolmesta törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä reiluksi kahdeksi vuodeksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Rikoskokonaisuuden kongolaistaustainen päätekijä tuomittiin muun muassa kolmesta törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä reiluksi kahdeksi vuodeksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
tiistai 19. helmikuuta 2013
Helsingin Uutiset: Hanna laukoo takaisin
Helsingin Uutiset: Hanna laukoo takaisin 19.2.2013
Helsinkiläinen Hanna Mithiku, 30, muistaa omasta lapsuudestaan sen kuinka kadulla huudeltiin toisinaan perään.
1990-luvulla Suomeen muutti paljon somaleita.
– Yhtäkkiä muutuin somaliksi. Sitä ennen nimiteltiin neekeriksi, hän kertoo.
Mithikun äiti on suomalainen, isä etiopialainen.
Helsinkiläinen Hanna Mithiku, 30, muistaa omasta lapsuudestaan sen kuinka kadulla huudeltiin toisinaan perään.
1990-luvulla Suomeen muutti paljon somaleita.
– Yhtäkkiä muutuin somaliksi. Sitä ennen nimiteltiin neekeriksi, hän kertoo.
Mithikun äiti on suomalainen, isä etiopialainen.
perjantai 15. helmikuuta 2013
HS: Enää harva somalialainen pääsee perheensä luo lakimuutoksen takia
Helsingin Sanomat: Enää harva somalialainen pääsee perheensä luo lakimuutoksen takia 15.2.2013
Sääntöjä on viime vuosina tiukennettu
Isä haluaisi näyttää lapsilleen lumen ja Pielisen
Somalialaisten tekemien perheenyhdistämishakemusten määrä väheni dramaattisesti viime vuonna, kertoo Maahanmuuttovirasto.
Vireille tuli vain runsaat 500 hakemusta, kun vuonna 2011 hakemuksia jätettiin vajaat 1 900.
Pudotus on vieläkin suurempi vuoteen 2010 verrattuna: tuolloin hakemuksia perheen yhdistämiseksi tuli vireille ennätysmäärä, noin 3 900.
Sääntöjä on viime vuosina tiukennettu
Isä haluaisi näyttää lapsilleen lumen ja Pielisen
Somalialaisten tekemien perheenyhdistämishakemusten määrä väheni dramaattisesti viime vuonna, kertoo Maahanmuuttovirasto.
Vireille tuli vain runsaat 500 hakemusta, kun vuonna 2011 hakemuksia jätettiin vajaat 1 900.
Pudotus on vieläkin suurempi vuoteen 2010 verrattuna: tuolloin hakemuksia perheen yhdistämiseksi tuli vireille ennätysmäärä, noin 3 900.
perjantai 21. syyskuuta 2012
Yle: "Perheiden yhdistäminen afrikkalaisille liian vaikeaa"
Yle Uutiset: "Perheiden yhdistäminen afrikkalaisille liian vaikeaa" 21.9.2012
Kirkon tiedotuskeskus: Arkkipiispa Mäkinen: Uusi perheidenyhdistämisen hakemuskäytäntö on kohtuuton
Arkkipiispa Kari Mäkinen pitää uutta perheidenyhdistämisen hakemuskäytäntöä kohtuuttomana.
Arkkipiispa Kari Mäkisen mielestä perheiden yhdistämisen käytännöt ovat afrikkalaisille liian hankalia. Suomeen pyrkivän on pantava nykyään henkilökohtaisesti vireille oleskelulupahakemus, kun aiemmin hakemuksen saattoi tehdä Suomessa kaikkien perheenjäsenten puolesta.
Kirkon tiedotuskeskus: Arkkipiispa Mäkinen: Uusi perheidenyhdistämisen hakemuskäytäntö on kohtuuton
Arkkipiispa Kari Mäkinen pitää uutta perheidenyhdistämisen hakemuskäytäntöä kohtuuttomana.
Arkkipiispa Kari Mäkisen mielestä perheiden yhdistämisen käytännöt ovat afrikkalaisille liian hankalia. Suomeen pyrkivän on pantava nykyään henkilökohtaisesti vireille oleskelulupahakemus, kun aiemmin hakemuksen saattoi tehdä Suomessa kaikkien perheenjäsenten puolesta.
perjantai 3. elokuuta 2012
Turun Sanomat: Afrikkalaisopiskelijat hylkäsivät Suomen
Turun Sanomat: Afrikkalaisopiskelijat hylkäsivät Suomen 3.8.2012
Afrikkalaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemukset ovat romahtaneet. Tällä hetkellä kymmenen suurimman hakijamaan joukossa ei ole yhtään afrikkalaisvaltiota, vaikka vuonna 2008 kahdeksan kärkeen mahtuivat sekä Nigeria, Etiopia että Ghana.
– On yllättävää, ettei yhtään Afrikan maata ole kärkipäässä, toteaa maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen Maahanmuuttovirastosta.
Selkeää syytä afrikkalaisten hakemusten vähenemiseen ei ole. Yksi selitys voi olla tiukentunut linja asiakirjojen aitouden tarkistamisessa. Muutama vuosi sitten Suomeen haki paljon varsinkin nigerialaisia, joiden koulutodistukset ja muut asiakirjat olivat väärennettyjä.
Afrikkalaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemukset ovat romahtaneet. Tällä hetkellä kymmenen suurimman hakijamaan joukossa ei ole yhtään afrikkalaisvaltiota, vaikka vuonna 2008 kahdeksan kärkeen mahtuivat sekä Nigeria, Etiopia että Ghana.
– On yllättävää, ettei yhtään Afrikan maata ole kärkipäässä, toteaa maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen Maahanmuuttovirastosta.
Selkeää syytä afrikkalaisten hakemusten vähenemiseen ei ole. Yksi selitys voi olla tiukentunut linja asiakirjojen aitouden tarkistamisessa. Muutama vuosi sitten Suomeen haki paljon varsinkin nigerialaisia, joiden koulutodistukset ja muut asiakirjat olivat väärennettyjä.
lauantai 10. maaliskuuta 2012
Ilta-Sanomat: Janina F Uimapukumalli: Mona: En ota rasismia itseeni
Ilta-Sanomat: Janina F Uimapukumalli: Mona: En ota rasismia itseeni 10.3.2012
Helsinkiläinen Mona Musse ei ole juuri kokenut syrjintää Suomessa.
22-vuotiaalla Mona Mussella on 11 sisarusta, mutta hän ei koe kasvaneensa suurperheessä, sillä hänen mielestään perheenjäsenet ovat pikemminkin ystäviä keskenään.
Monan isä on kotoisin Etiopiasta ja äiti Somaliasta. Mona itse on syntynyt Somalian ja Etiopian rajan läheisyydessä ja muuttanut Suomeen 3-vuotiaana.
Helsinkiläinen Mona Musse ei ole juuri kokenut syrjintää Suomessa.
22-vuotiaalla Mona Mussella on 11 sisarusta, mutta hän ei koe kasvaneensa suurperheessä, sillä hänen mielestään perheenjäsenet ovat pikemminkin ystäviä keskenään.
Monan isä on kotoisin Etiopiasta ja äiti Somaliasta. Mona itse on syntynyt Somalian ja Etiopian rajan läheisyydessä ja muuttanut Suomeen 3-vuotiaana.
torstai 1. joulukuuta 2011
HS: Etiopian matka oli Halla-aholle positiivinen yllätys
Helsingin Sanomat: Etiopian matka oli Halla-aholle positiivinen yllätys 1.12.2011
Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) sanoo olevansa positiivisesti yllättynyt käytyään paikan päällä Etiopiassa tutustumassa perheenyhdistämissäännösten käytännön soveltamiseen.
Etiopia oli matkakohde siksi, että somalialaisille lähin Suomen-edustusto sijaitsee Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Edustusto käsittelee somalialaisten perheenyhdistämisiä.
Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) sanoo olevansa positiivisesti yllättynyt käytyään paikan päällä Etiopiassa tutustumassa perheenyhdistämissäännösten käytännön soveltamiseen.
Etiopia oli matkakohde siksi, että somalialaisille lähin Suomen-edustusto sijaitsee Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Edustusto käsittelee somalialaisten perheenyhdistämisiä.
torstai 8. syyskuuta 2011
Etelän Uutiset: Tammisaareen ei haluta pakolaisia Libyasta
Etelän Uutiset: Tammisaareen ei haluta pakolaisia Libyasta 8.9.2011
Kaupunginhallitus on vastannut kielteisesti Uudenmaan ELY-keskuksen tiedusteluun pakolaisten vastaanottamiseksi Libyasta. Kaupunginhallitus päätti asiasta maanantaina äänin 7-6 RKP:n edustajien äänten ratkaistessa. Pakolaisasiaan aiotaan palata joulukuussa.
Kaupunginhallitus on vastannut kielteisesti Uudenmaan ELY-keskuksen tiedusteluun pakolaisten vastaanottamiseksi Libyasta. Kaupunginhallitus päätti asiasta maanantaina äänin 7-6 RKP:n edustajien äänten ratkaistessa. Pakolaisasiaan aiotaan palata joulukuussa.
perjantai 19. elokuuta 2011
Västra Nyland: Flyktingar från Libyen till Raseborg i höst?
Västra Nyland: Flyktingar från Libyen till Raseborg i höst? 19.8.2011
Har Raseborgs stad beredskap att i höst ta emot tjugo flyktingar från Libyen? Den frågan skall stadsstyrelsen på måndag diskutera, med anledning av en förfrågan från NTM-centralen.
I juli fick FN:s flyktingorganisation UNHCR beskedet att Finland kan ta emot 57 flyktingar från Libyen som nödfall, inom ramen för den finländska kvoten på 750 flyktingar.
Har Raseborgs stad beredskap att i höst ta emot tjugo flyktingar från Libyen? Den frågan skall stadsstyrelsen på måndag diskutera, med anledning av en förfrågan från NTM-centralen.
I juli fick FN:s flyktingorganisation UNHCR beskedet att Finland kan ta emot 57 flyktingar från Libyen som nödfall, inom ramen för den finländska kvoten på 750 flyktingar.
keskiviikko 23. maaliskuuta 2011
Vantaan Lauri: Abdin kanssa iltavuorossa
Vantaan Lauri: Abdin kanssa iltavuorossa 23.3.2011
Päivisin bussinkuljettajan työ on mukavaa, mutta joskus iltavuorossa pelottaa.
Yhdeksältä perjantai-iltana Veolia Transportin taukotilassa Hakunilan bussivarikolla bussinkuljettaja Abdi Ahmed syö leipää ja hörppii teetä. Hän on aloittanut tänään työt neljältä iltapäivällä ja ajanut jo kahta eri bussilinjaa. Edessä on vielä viimeinen rutistus, linjan 734 ajaminen klo 21.40.–2.00. Reitti kulkee Päiväkummusta Helsingin rautatientorille.
— Meillä on vielä kolme minuuttia aikaa jutella, sitten täytyy mennä, minuuttiaikatauluihin tottunut Abdi sanoo kellon lähestyessä puolta kymmentä.
[...]
Päivisin bussinkuljettajan työ on mukavaa, mutta joskus iltavuorossa pelottaa.
Yhdeksältä perjantai-iltana Veolia Transportin taukotilassa Hakunilan bussivarikolla bussinkuljettaja Abdi Ahmed syö leipää ja hörppii teetä. Hän on aloittanut tänään työt neljältä iltapäivällä ja ajanut jo kahta eri bussilinjaa. Edessä on vielä viimeinen rutistus, linjan 734 ajaminen klo 21.40.–2.00. Reitti kulkee Päiväkummusta Helsingin rautatientorille.
— Meillä on vielä kolme minuuttia aikaa jutella, sitten täytyy mennä, minuuttiaikatauluihin tottunut Abdi sanoo kellon lähestyessä puolta kymmentä.
[...]
maanantai 8. helmikuuta 2010
UM: Maahanmuuttoasiat työllistävät Addis Abebassa
Ulkoministeriö: Maahanmuuttoasiat työllistävät Addis Abebassa 8.2.2009
Maahanmuuttoasiat aiheuttavat paljon työtä Suomen Etiopian-suurlähetystölle. Perhesiteiden perusteella tehtävien oleskelulupahakemusten määrän odotetaan nousevan tänä vuonna yli 3 000:n.
Etiopian naapurimaassa Somaliassa sota ja väkivalta ovat jatkuneet jo yhden sukupolven ajan. Suuria määriä pakolaisia on muuttanut Etiopiaan ja Keniaan. Pelkästään Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa arvioidaan olevan 100 000 somalia. Pakolaisvirran odotetaan kasvavan, koska viime kuukausina väkivalta on lisääntynyt ja hätä kasvanut varsinkin Somalian eteläosassa.
Osa Somaliasta paenneista haluaa jatkaa matkaansa Etiopiasta Suomeen ja muualle, missä turvallisuus ja toimeentulon edellytykset ovat parempia. Vuonna 2009 somalit jättivät yhteensä 2 226 oleskelulupahakemusta perhesiteen perusteella. Se on 48 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Tänä vuonna hakemusten määrän arvioidaan ylittävän 3 000 rajan.
Maahanmuuttoasiat aiheuttavat paljon työtä Suomen Etiopian-suurlähetystölle. Perhesiteiden perusteella tehtävien oleskelulupahakemusten määrän odotetaan nousevan tänä vuonna yli 3 000:n.
Etiopian naapurimaassa Somaliassa sota ja väkivalta ovat jatkuneet jo yhden sukupolven ajan. Suuria määriä pakolaisia on muuttanut Etiopiaan ja Keniaan. Pelkästään Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa arvioidaan olevan 100 000 somalia. Pakolaisvirran odotetaan kasvavan, koska viime kuukausina väkivalta on lisääntynyt ja hätä kasvanut varsinkin Somalian eteläosassa.
Osa Somaliasta paenneista haluaa jatkaa matkaansa Etiopiasta Suomeen ja muualle, missä turvallisuus ja toimeentulon edellytykset ovat parempia. Vuonna 2009 somalit jättivät yhteensä 2 226 oleskelulupahakemusta perhesiteen perusteella. Se on 48 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Tänä vuonna hakemusten määrän arvioidaan ylittävän 3 000 rajan.
tiistai 17. marraskuuta 2009
HS: Juristi vartioi Suomen rajaa Afrikassa
Helsingin Sanomat: Juristi vartioi Suomen rajaa Afrikassa 17.12.2009
Juristi vartioi Suomen rajaa Afrikassa
Berit Kiuru torjuu laitonta maahantuloa Etiopiasta käsin.
Berit Kiuru on työskennellyt maahanmuuttoyhdyshenkilönä Suomen Etiopian-suurlähetystössä kesäkuusta lähtien. "Nyt tuntuu siltä, että täällä voisi asua vaikka lopun ikäänsä."
Juristi vartioi Suomen rajaa Afrikassa
Berit Kiuru torjuu laitonta maahantuloa Etiopiasta käsin.
Berit Kiuru on työskennellyt maahanmuuttoyhdyshenkilönä Suomen Etiopian-suurlähetystössä kesäkuusta lähtien. "Nyt tuntuu siltä, että täällä voisi asua vaikka lopun ikäänsä."
torstai 18. kesäkuuta 2009
YLE: Tuhannet odottavat Suomeen pääsyä Etiopiassa
YLE Uutiset:
TV1: Somalit tuovat maahan yhä enemmän ottolapsia (14:00-16:50)
17.6.2009
A-studio:
Tuhannet odottavat Suomeen pääsyä Etiopiassa
Studiossa maahanmuuttoministeri Astrid Thors
Ylen TV-uutiset
Somalit tuovat maahan yhä enemmän ottolapsia
Studiotoimittaja:
Suomeen pääsee maahan muuttavien somaliperheiden mukana yhä useammin myös perheeseen kuulumattomia lapsia. Maahanmuuttovirasto pitää uutta kasvattilapsi-ilmiötä ongelmana. Oikeat vanhemmat voivat löytyä sen jälkeen kun lapsi on jos saanut oleskelupaikan Suomesta. Toimittajamme Päivi Koskisen raportti Etiopiasta.
Toimittaja Päivi Koskinen:
Mogadishun taisteluita paennut somaliperhe on tuttu näky Suomen suurlähetystön portilla Addis Abebassa. Tästä Abdullahien perheestä yksi poika on jo Suomessa. Mukaan pyrkivät perheen 11 muuta jäsentä, vanhemmat, heidän kuusi lastaan ja kolme kasvattilastaan.
Khaali Muhammed Nooh:
Veljeni asuu Suomessa ja tukee meitä rahallisesti. Hän kertoi, että Suomi on kylmä ja rauhallinen maa.
Toimittaja:
Somalian sekava tilanne näkyy myös täällä suurlähetystön edustalla. Suomeen pyrkivien somalien määrä on moninkertaistunut viime vuosien aikana.
Maahanmuuttovirasto on havainnut näissä perheenyhdistämishaastatteluissa uuden ilmiön. Mukana on lähes poikkeuksetta kasvattilapsia. Yhdessä perheessä yleensä yhdestä neljään, joissakin tapauksissa liki kymmenkunta. Maahanmuuttovirasto epäilee, että kaikki kasvattilapset eivät millään voi olla perheen todellisia jäseniä.
Eeva-Maria Nieminen, Maahanmuuttovirasto:
Ensinnäkin siitä, että lasten vanhemmat olis kuollut, niin siitä ei tietenkään ole olemassa mitään asiakirjanäyttöä. Monta kertaa nämä lapset on niin pieniä, että emme edes pysty haastattelemaan näitä lapsia. Eli he eivät itse pysty kertomaan ovatko he todella asuneet tämän perheen kanssa, jonka kasvattilapsiksi heitä väitetään.
Toimittaja:
Biologisten lasten kuuluminen perheeseen selvitetään näiden dna-testien avulla. Kasvattilasten kohdalla vastaavaa keinoa ei ole. Joissakin tapauksissa kasvattilapsen kadonneet vanhemmat ovatkin yllättäen löytyneet, kun lapsi on saanut oleskeluluvan Suomesta. Näin myös kasvattilapsen perhe pääsee Suomeen.
Eeva-Maria Nieminen, Maahanmuuttovirasto:
Tarvitaan jonkinlaista muutosta lainsäädäntöön, niin kun tarkempaa säännöstöä siitä, millä lailla tämä kasvattisuhde on pystyttävä todistamaan, jotta sitä pidetään riittävänä.
Toimittaja:
Maahanmuuttovirasto ei silti usko että kasvattilapsi-ilmiössä olisi kyse somalien järjestelmällisestä noutobisneksestä. Perheitä halutaan pois sodan jaloista keinolla millä hyvänsä. Lisäksi moni ottolapsi on todella menettänyt vanhempansa.
Sabrin Abdullahi:
Kranaatti tappoi äitini. En oikein muista sitä. Olin leikkimässä muiden lasten kanssa, kun se tapahtui.
----------------------
A-studion Etiopia-insertti
Toimittaja Renny Jokelin:
Aluksi menemme kuitenkin Etiopiaan. Maan pääkaupunkiin Addis Abebaan on paennut jopa satoja tuhansia ihmisiä naapurimaa Somalian levottomuuksia. Toimittajamme Päivi Koskinen kulki pitkin paikallista Mogadishu Avenueta, jonka monella asukilla on toiveena päästä pois, kauas tänne pohjoiseen.
Toimittaja Päivi Koskinen:
Etiopian pääkaupungista Addis Abebasta on tullut tärkeä tukikohta sisällisotaa paenneille somaleille. Kaupungissa asuu jopa sata tuhatta somalia. Täältä löytyy myös vastine Itä-Helsingin somalikaduille.
Tätä Vaalin kaupunginosaa Addis Abebassa kutsutaan Mogadishuksi suuren somaliväestön takia ja tämä katu tässä on tietenkin paikallinen Mogadishu Avenue.
Mutta köyhä Etiopia on monille vain välietappi.
Intisaar Bashir:
Haluan Ruotsiin, koska siellä on sukulaisiani. Elämäni muuttuisi paremmaksi, jos pääsisin sinne. Täällä olen vain pakolainen.
Salah Ali Abditi:
Afrikassa meillä ei ole mitään tekemistä.
Abdi Shakur Ali:
Kaverit kertoivat, että suomalaiset ja ruotsalaiset ikääntyvät ja syntyvyys laskee. He tarvitsevat työvoimaa ja me olemme se sukupolvi, joka tekee raskasta työtä heidän puolestaan.
Toimittaja:
Toive Eurooppaan pääsystä näkyy myös toisella puolella kaupunkia, Suomen suurlähetystön edustalla. Suomeen pyrkivien somalien määrä on kasvanut ennätyssuureksi eri puolilla Afrikkaa. Pisimmät jonot ovat juuri täällä Addis Abebassa. Suomeen pyritään perheenyhdistämisen kautta. Hakijoilla on Suomessa ainakin yksi perheenjäsen, jolla on useimmiten oikeus saada puolisonsa, vanhempansa tai alaikäiset naimattomat sisaruksensa maahan.
Sallaado Ibaar:
Haluan poikani luokse Suomeen asumaan. Minulla on kaksi poikaa. Toinen on kadonnut, toinen asuu Suomessa.
Toimittaja:
Maahanmuuttovirasto selvittää paikan päällä hakijoiden taustat perheenyhdistämishaastattelujen avulla. Suomen somaliväestö on tällä hetkellä noin 10 000 somalin suuruinen. Heidän sukulaisiaan, eli perhesiteen perusteella Suomeen hakevia, on tällä hetkellä vajaat 2 000 ja määrä on jatkuvassa kasvussa.
Eeva-Maria Nieminen, Maahanmuuttovirasto:
No, varovaisesti ollaan arvioitu, että ehkä vuoden lopussa meillä saattaisi olla 3 000 somalialaista perhesidehakijaa yhteensä. Voi olla, että tämä 3 000 konkretisoituu vasta ensi vuoden alussa, mutta ensi vuoden aikana määrä tulee varmasti kasvamaan jopa 4000:een.
Toimittaja:
Yleensä Suomessa asuvan somalin 5-15 perheenjäsentä pyrkii tämän perässä Suomeen. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen houkuttelee myös löysä maahanmuuttopolitiikka.
Eeva-Maria Nieminen, Maahanmuuttovirasto:
Viimeksi mä kyselin ihmisiltä, koska tosi paljon ihmisiä halusi tulla juttelemaan, että miksi Suomi on tällä hetkellä niin suosittu. Kuulin että Suomen lisäksi myös Hollanti on suosittu. Ja kun sitten kysyin miksi, niin hyvin moni sanoi, että koska sinne saa myös perheen.
Toimittaja:
Syynä on myös Somalian 18 vuotta jatkunut sisällissota. Pääkaupungin Mogadishun tilanne on pahempi kuin ehkä koskaan. Ääri-islamistinen al-Shabab-järjestö on voimistumassa. Hallituksen joukot pystyvät hädintuskin turvaamaan muutamaa hallintokorttelia.
Salaado Ibaar:
Tulimme tänne, koska pakenimme al-Shababin ja hallituksen välisiä taisteluita. Emme halua mitään muuta, kuin elää hyvässä ja rauhallisessa paikassa.
Toimittaja:
Ibaarin perhe asuu myöskin Addis Abeban somalikaupunginosassa. Maahanmuuttoviraston päätöstä he joutuvat odottamaan vielä kuukausia. Vaikka Suomen somaliväestö tulee kasvamaan lähivuosina tuhansilla, kaikki hakijat eivät pääse Suomeen.
Mohammed Abtidoon:
Olemme puhuneet kavereiden kanssa, miten täältä pääsisi pois. Voitaisiin mennä lentokoneella meren yli tai vaikka jalkaisin. Haluaisin paikkaan, jossa voi elää tavallista elämää.
-------
A-studion Astrid Thors -haastattelu
Toimittaja:
Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrdi Thors, tervetuloa A-studion suoraan lähetykseen.
[Keskustelua Keskustan vaalirahoituksesta]
Mennään sitten tähän maahanmuuttoon. Tuossa äsköisessä jutussa todettiin, että Suomeen on tulossa tämän ja ensi vuoden aikana mahdollisesti jopa 4 000 somalipakolaista perheiden yhdistämisen varjolla tai ansiosta. Pidättekö te tuota lukua realistisena?
Thors:
Meillähän on ollut pitkät jonot nimenomaan perheenyhdistämisessä, että nämä tällä hetkellä noin pari tuhatta henkilöä odottaa perheenyhdistämistä. Pitkät odotusajat, koska on aika vaikea selvittää onko todella perheellinen tai sama perheside kysymyksessä. Voi olla, että luku tästä kasvaa. Voi sanoa, että tämän päivän uutiset myöskin varsinaisesta Mogadishustahan osoittaa, että on suurta levottomuutta. Poliisipäällikkö kuoli Mogadishussa ja kyllä niin kun levottomuudet siellä on kasvattanut somalien virtaa kaikkialle Eurooppaan. Kun tarkistin lukuja, niin viime vuonna 60 prosenttia enemmän somalialaisia turvapaikanhakijoita koko Eurooppaan. Jos jotain kuitenkaan saan sanoa, niin kuitenkin suurimmat määräthän on muissa Pohjoismaissa ja mainitussa Alankomaissa. Mutta kyllähän se tämä tilanne on sen verran huolestuttava, että Eurooppa-neuvostossa tulevina päivinä päämiehet keskustelevat muun muassa Välimeren maahanmuuttotilanteesta.
Toimittaja:
Jos yhdestä maasta on tulossa jopa 4 000 uutta pakolaista, miten Suomessa pystytään ottamaan nämä kaikki vastaan? Nythän jo nämä vastaanottopaikat ovat täynnä.
Thors:
No silloinhan ei ole kysymys siitä, että ne olisivat varsinaisesti vastaanottokeskuksista, vaan heille on pyrittävä löytämään varsinainen koti, kotikunta ja...tai muuta asuttamista. Tässä on tavallaan niin kun eroa tehtävissä, tätä eroa on tehtävä, että toisaalta meillä on turvapaikanhakijoita nyt neljän ja viiden tuhannen välillä vastaanottokeskuksissa tai heidän vastuullaan. Kaikkihan eivät asu vastaanottokeskuksissa. Tästä määrästä ehkä 40 prosenttia jää Suomeen. Tällä hetkellä Somaliasta tulleet, niin kaikki...aika moni on itse asiassa hakenut turvapaikkaa jossain muualla Euroopassa. Nimenomaan Kreikka, Malta, Italiahan ovat nämä kuuluisat maat. Eurooppalaisten sääntöjen mukaan he sitten palaavat näihin maihin ensin, eikä ole meidän vastuulla.
[Merirosvoinsertti]
Toimittaja:
Viime vuonna Suomeen tuli alaikäisiä turvapaikanhakijoita aika paljon tuolta alueelta, noin 700. On ajateltu, että sekin on aika paljon järjestettyä kaupallista toimintaa, eikä pelkkää humanitaarista toimintaa...
Thors:
Kaiken kaikkiaan Suomeen tuli 700 alaikäistä kaikkialta maailmasta. Nyt luvut ovat huomattavasti vähentyneet. Puhutaan jostain...kuukaudessa tullut kymmenkunta, pari kymmentä, että huomattavasti kyllä vähentynyt. Varmaan on jotain, jotka on järjestettyjä, mutta sitten on, että täällä on sukulaisia, niin on tekijä, joka houkuttelee tänne. Että molemmista varmaan on kyse.
TV1: Somalit tuovat maahan yhä enemmän ottolapsia (14:00-16:50)
17.6.2009
A-studio:
Tuhannet odottavat Suomeen pääsyä Etiopiassa
Studiossa maahanmuuttoministeri Astrid Thors
Ylen TV-uutiset
Somalit tuovat maahan yhä enemmän ottolapsia
Studiotoimittaja:
Suomeen pääsee maahan muuttavien somaliperheiden mukana yhä useammin myös perheeseen kuulumattomia lapsia. Maahanmuuttovirasto pitää uutta kasvattilapsi-ilmiötä ongelmana. Oikeat vanhemmat voivat löytyä sen jälkeen kun lapsi on jos saanut oleskelupaikan Suomesta. Toimittajamme Päivi Koskisen raportti Etiopiasta.
Toimittaja Päivi Koskinen:
Mogadishun taisteluita paennut somaliperhe on tuttu näky Suomen suurlähetystön portilla Addis Abebassa. Tästä Abdullahien perheestä yksi poika on jo Suomessa. Mukaan pyrkivät perheen 11 muuta jäsentä, vanhemmat, heidän kuusi lastaan ja kolme kasvattilastaan.
Khaali Muhammed Nooh:
Veljeni asuu Suomessa ja tukee meitä rahallisesti. Hän kertoi, että Suomi on kylmä ja rauhallinen maa.
Toimittaja:
Somalian sekava tilanne näkyy myös täällä suurlähetystön edustalla. Suomeen pyrkivien somalien määrä on moninkertaistunut viime vuosien aikana.
Maahanmuuttovirasto on havainnut näissä perheenyhdistämishaastatteluissa uuden ilmiön. Mukana on lähes poikkeuksetta kasvattilapsia. Yhdessä perheessä yleensä yhdestä neljään, joissakin tapauksissa liki kymmenkunta. Maahanmuuttovirasto epäilee, että kaikki kasvattilapset eivät millään voi olla perheen todellisia jäseniä.
Eeva-Maria Nieminen, Maahanmuuttovirasto:
Ensinnäkin siitä, että lasten vanhemmat olis kuollut, niin siitä ei tietenkään ole olemassa mitään asiakirjanäyttöä. Monta kertaa nämä lapset on niin pieniä, että emme edes pysty haastattelemaan näitä lapsia. Eli he eivät itse pysty kertomaan ovatko he todella asuneet tämän perheen kanssa, jonka kasvattilapsiksi heitä väitetään.
Toimittaja:
Biologisten lasten kuuluminen perheeseen selvitetään näiden dna-testien avulla. Kasvattilasten kohdalla vastaavaa keinoa ei ole. Joissakin tapauksissa kasvattilapsen kadonneet vanhemmat ovatkin yllättäen löytyneet, kun lapsi on saanut oleskeluluvan Suomesta. Näin myös kasvattilapsen perhe pääsee Suomeen.
Eeva-Maria Nieminen, Maahanmuuttovirasto:
Tarvitaan jonkinlaista muutosta lainsäädäntöön, niin kun tarkempaa säännöstöä siitä, millä lailla tämä kasvattisuhde on pystyttävä todistamaan, jotta sitä pidetään riittävänä.
Toimittaja:
Maahanmuuttovirasto ei silti usko että kasvattilapsi-ilmiössä olisi kyse somalien järjestelmällisestä noutobisneksestä. Perheitä halutaan pois sodan jaloista keinolla millä hyvänsä. Lisäksi moni ottolapsi on todella menettänyt vanhempansa.
Sabrin Abdullahi:
Kranaatti tappoi äitini. En oikein muista sitä. Olin leikkimässä muiden lasten kanssa, kun se tapahtui.
----------------------
A-studion Etiopia-insertti
Toimittaja Renny Jokelin:
Aluksi menemme kuitenkin Etiopiaan. Maan pääkaupunkiin Addis Abebaan on paennut jopa satoja tuhansia ihmisiä naapurimaa Somalian levottomuuksia. Toimittajamme Päivi Koskinen kulki pitkin paikallista Mogadishu Avenueta, jonka monella asukilla on toiveena päästä pois, kauas tänne pohjoiseen.
Toimittaja Päivi Koskinen:
Etiopian pääkaupungista Addis Abebasta on tullut tärkeä tukikohta sisällisotaa paenneille somaleille. Kaupungissa asuu jopa sata tuhatta somalia. Täältä löytyy myös vastine Itä-Helsingin somalikaduille.
Tätä Vaalin kaupunginosaa Addis Abebassa kutsutaan Mogadishuksi suuren somaliväestön takia ja tämä katu tässä on tietenkin paikallinen Mogadishu Avenue.
Mutta köyhä Etiopia on monille vain välietappi.
Intisaar Bashir:
Haluan Ruotsiin, koska siellä on sukulaisiani. Elämäni muuttuisi paremmaksi, jos pääsisin sinne. Täällä olen vain pakolainen.
Salah Ali Abditi:
Afrikassa meillä ei ole mitään tekemistä.
Abdi Shakur Ali:
Kaverit kertoivat, että suomalaiset ja ruotsalaiset ikääntyvät ja syntyvyys laskee. He tarvitsevat työvoimaa ja me olemme se sukupolvi, joka tekee raskasta työtä heidän puolestaan.
Toimittaja:
Toive Eurooppaan pääsystä näkyy myös toisella puolella kaupunkia, Suomen suurlähetystön edustalla. Suomeen pyrkivien somalien määrä on kasvanut ennätyssuureksi eri puolilla Afrikkaa. Pisimmät jonot ovat juuri täällä Addis Abebassa. Suomeen pyritään perheenyhdistämisen kautta. Hakijoilla on Suomessa ainakin yksi perheenjäsen, jolla on useimmiten oikeus saada puolisonsa, vanhempansa tai alaikäiset naimattomat sisaruksensa maahan.
Sallaado Ibaar:
Haluan poikani luokse Suomeen asumaan. Minulla on kaksi poikaa. Toinen on kadonnut, toinen asuu Suomessa.
Toimittaja:
Maahanmuuttovirasto selvittää paikan päällä hakijoiden taustat perheenyhdistämishaastattelujen avulla. Suomen somaliväestö on tällä hetkellä noin 10 000 somalin suuruinen. Heidän sukulaisiaan, eli perhesiteen perusteella Suomeen hakevia, on tällä hetkellä vajaat 2 000 ja määrä on jatkuvassa kasvussa.
Eeva-Maria Nieminen, Maahanmuuttovirasto:
No, varovaisesti ollaan arvioitu, että ehkä vuoden lopussa meillä saattaisi olla 3 000 somalialaista perhesidehakijaa yhteensä. Voi olla, että tämä 3 000 konkretisoituu vasta ensi vuoden alussa, mutta ensi vuoden aikana määrä tulee varmasti kasvamaan jopa 4000:een.
Toimittaja:
Yleensä Suomessa asuvan somalin 5-15 perheenjäsentä pyrkii tämän perässä Suomeen. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen houkuttelee myös löysä maahanmuuttopolitiikka.
Eeva-Maria Nieminen, Maahanmuuttovirasto:
Viimeksi mä kyselin ihmisiltä, koska tosi paljon ihmisiä halusi tulla juttelemaan, että miksi Suomi on tällä hetkellä niin suosittu. Kuulin että Suomen lisäksi myös Hollanti on suosittu. Ja kun sitten kysyin miksi, niin hyvin moni sanoi, että koska sinne saa myös perheen.
Toimittaja:
Syynä on myös Somalian 18 vuotta jatkunut sisällissota. Pääkaupungin Mogadishun tilanne on pahempi kuin ehkä koskaan. Ääri-islamistinen al-Shabab-järjestö on voimistumassa. Hallituksen joukot pystyvät hädintuskin turvaamaan muutamaa hallintokorttelia.
Salaado Ibaar:
Tulimme tänne, koska pakenimme al-Shababin ja hallituksen välisiä taisteluita. Emme halua mitään muuta, kuin elää hyvässä ja rauhallisessa paikassa.
Toimittaja:
Ibaarin perhe asuu myöskin Addis Abeban somalikaupunginosassa. Maahanmuuttoviraston päätöstä he joutuvat odottamaan vielä kuukausia. Vaikka Suomen somaliväestö tulee kasvamaan lähivuosina tuhansilla, kaikki hakijat eivät pääse Suomeen.
Mohammed Abtidoon:
Olemme puhuneet kavereiden kanssa, miten täältä pääsisi pois. Voitaisiin mennä lentokoneella meren yli tai vaikka jalkaisin. Haluaisin paikkaan, jossa voi elää tavallista elämää.
-------
A-studion Astrid Thors -haastattelu
Toimittaja:
Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrdi Thors, tervetuloa A-studion suoraan lähetykseen.
[Keskustelua Keskustan vaalirahoituksesta]
Mennään sitten tähän maahanmuuttoon. Tuossa äsköisessä jutussa todettiin, että Suomeen on tulossa tämän ja ensi vuoden aikana mahdollisesti jopa 4 000 somalipakolaista perheiden yhdistämisen varjolla tai ansiosta. Pidättekö te tuota lukua realistisena?
Thors:
Meillähän on ollut pitkät jonot nimenomaan perheenyhdistämisessä, että nämä tällä hetkellä noin pari tuhatta henkilöä odottaa perheenyhdistämistä. Pitkät odotusajat, koska on aika vaikea selvittää onko todella perheellinen tai sama perheside kysymyksessä. Voi olla, että luku tästä kasvaa. Voi sanoa, että tämän päivän uutiset myöskin varsinaisesta Mogadishustahan osoittaa, että on suurta levottomuutta. Poliisipäällikkö kuoli Mogadishussa ja kyllä niin kun levottomuudet siellä on kasvattanut somalien virtaa kaikkialle Eurooppaan. Kun tarkistin lukuja, niin viime vuonna 60 prosenttia enemmän somalialaisia turvapaikanhakijoita koko Eurooppaan. Jos jotain kuitenkaan saan sanoa, niin kuitenkin suurimmat määräthän on muissa Pohjoismaissa ja mainitussa Alankomaissa. Mutta kyllähän se tämä tilanne on sen verran huolestuttava, että Eurooppa-neuvostossa tulevina päivinä päämiehet keskustelevat muun muassa Välimeren maahanmuuttotilanteesta.
Toimittaja:
Jos yhdestä maasta on tulossa jopa 4 000 uutta pakolaista, miten Suomessa pystytään ottamaan nämä kaikki vastaan? Nythän jo nämä vastaanottopaikat ovat täynnä.
Thors:
No silloinhan ei ole kysymys siitä, että ne olisivat varsinaisesti vastaanottokeskuksista, vaan heille on pyrittävä löytämään varsinainen koti, kotikunta ja...tai muuta asuttamista. Tässä on tavallaan niin kun eroa tehtävissä, tätä eroa on tehtävä, että toisaalta meillä on turvapaikanhakijoita nyt neljän ja viiden tuhannen välillä vastaanottokeskuksissa tai heidän vastuullaan. Kaikkihan eivät asu vastaanottokeskuksissa. Tästä määrästä ehkä 40 prosenttia jää Suomeen. Tällä hetkellä Somaliasta tulleet, niin kaikki...aika moni on itse asiassa hakenut turvapaikkaa jossain muualla Euroopassa. Nimenomaan Kreikka, Malta, Italiahan ovat nämä kuuluisat maat. Eurooppalaisten sääntöjen mukaan he sitten palaavat näihin maihin ensin, eikä ole meidän vastuulla.
[Merirosvoinsertti]
Toimittaja:
Viime vuonna Suomeen tuli alaikäisiä turvapaikanhakijoita aika paljon tuolta alueelta, noin 700. On ajateltu, että sekin on aika paljon järjestettyä kaupallista toimintaa, eikä pelkkää humanitaarista toimintaa...
Thors:
Kaiken kaikkiaan Suomeen tuli 700 alaikäistä kaikkialta maailmasta. Nyt luvut ovat huomattavasti vähentyneet. Puhutaan jostain...kuukaudessa tullut kymmenkunta, pari kymmentä, että huomattavasti kyllä vähentynyt. Varmaan on jotain, jotka on järjestettyjä, mutta sitten on, että täällä on sukulaisia, niin on tekijä, joka houkuttelee tänne. Että molemmista varmaan on kyse.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
