Miapetra Kumpula-Natri: Balkanin maanteillä taivaltaa korkeakoulutettujen joukko

Miapetra Kumpula-Natri: Balkanin maanteillä taivaltaa korkeakoulutettujen joukko 8.3.2016

Niin monella Eurooppaan päässeellä oli YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tutkimuksen mukaan valmis tai keskeneräinen tutkinto yliopistosta. Tälläkin hetkellä balkanilaisen maantien laitaa taivaltaa jalan joukko matematiikanopettajia, arkkitehtejä, taloustieteilijöitä ja hammaslääkäreitä. Erityisen paljon on liikkeellä opiskelijoita. Tämän vuoden alusta enemmistö on ollut naisia.

Eurooppa ei ollut valmis yli miljoonaan tulijaan, mutta se ei myöskään ollut valmis satoihin tuhansiin korkeakoulutettuihin turvapaikanhakijoihin. Meillä ei ollut suunnitelmaa, kuinka voimme parhaiten auttaa heitä, tai kuinka saamme heidän valtavan tietomääränsä ja osaamisensa Euroopan ja lähtömaiden käyttöön. Emme kunnolla edes tiedä, minkä alan asiantuntijoita ja opiskelijoita Eurooppaan saapuu.

Kun ihmiset hukkuvat Kreikan saarien rannoille ja Makedonian rajalla taistellaan ruoka-annoksista, korkeakoulutuksen tarjoaminen turvapaikanhakijoille saattaa tuntua turhalta. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Jos syyrialaiset eivät nyt pääse korkeakouluttautumaan tai pitämään yllä ammattitaitoaan, ei Syyriassa kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua ole lääkäreitä, insinöörejä eikä opettajia. Silloin ei ole sairaaloita, taloja, teitä tai peruskoulujakaan.

Unesco on tutkinut, että erityisesti nuorten miesten kouluttaminen vähentää väkivaltaisten konfliktien riskiä. Saksassa puolestaan huomattiin, että korkeakoulutukseen päässeet pakolaiset muuttivat takaisin nopeammin siinä vaiheessa, kun tilanne kotimaassa alkoi rauhoittua.

EU lupasi 12 miljoonaa euroa kodeistaan paenneiden syyrialaisten korkeakoulutasoisiin kursseihin ja stipendeihin Lähi-idän maissa. Yliopistot ympäri maailmaa ovat ottaneet syyrialaisia opiskelijoita ja akateemikkoja suojaansa. Pakolaisleireillä kokeillaan mallia, jossa korkeakouluopintoja voisi suorittaa osin nettiluentojen, osin paikallisten opettajien ja opintopiirien avulla. Parlamentissa S&D-ryhmämme on aloittanut EDUCA-kampanjan, jossa yritetään ohjata humanitaarisesta avusta koulutukseen nykyisen kahden prosentin sijaan neljä prosenttia.

UNHCR kuitenkin painottaa, että turvapaikanhakijat pitäisi mahdollisimman nopeasti ottaa osaksi eurooppalaista korkeakoulusysteemiä. Heidän pitäisi päästä jatkamaan opintojaan. Se on myös parasta mahdollista kotouttamista. Siinä voi vain voittaa – joko saamme osaamista Eurooppaan tai koulutamme lääkäreitä, opettajia ja insinöörejä, joita Syyria kipeästi tarvitsee heti, kun tilanne rauhoittuu.

Ennen sotaa syyrialaisilla pakolaisleireillä tarjottiin korkeakoulutusta Syyriaan paenneille palestiinalaisille ja irakilaisille. Nyt he tarvitsevat puolestaan apua.

Näin naistenpäivänä on valitettavasti todettava, että naisten tilanne on erityisen huono. Syyriassa korkeakouluopiskelijoista melkein puolet oli naisia. Mutta esimerkiksi Turkissa oleskelevista yliopistoikäisistä syyrialaisista naisista alle yksi prosentti voi opiskella.

Euroopan parlamentti käsittelee tällä viikolla naispuolisia turvapaikanhakijoita koskevaa raporttia. Siitä käy ilmi, kuinka naiset – myös ne insinöörit, opettajat ja taloustieteilijät – joutuvat pakomatkallaan pahoinpidellyiksi, ahdistelluiksi ja raiskatuiksi, ja kuinka 70 prosenttia Välimereen hukkuneista on naisia.

Tehdään yhdessä kaikkemme, jotta kolleganne eivät ensi vuonna tähän aikaan enää vaella Balkanin tienvarsilla. Hyvää naistenpäivää akavalaisille.