Husein Muhammed: Haastatteluni Apu-lehdessä

Husein Muhammed: Haastatteluni Apu-lehdessä 13.12.2010

Synnyin vuonna 1980 Irakin Kurdistanissa. Kahdeksan vuotta myöhemmin lähdimme sieltä pakoon. Suomeen tulimme vuonna 1994, ensin Kemiin ja sen jälkeen Turkuun.

Toimin Pakolaisneuvonnan lakimiehenä. Olen nuoresta pitäen ollut aktiivinen erilaisissa kansalaisjärjestöissä ja ollut jo muutaman vuoden ajan puoluepolitiikassa mukana. Erehdyin ensin demarehin, mutta sitten löysin oikean kotini vihreistä. Yhteiskunnallinen aktiivisuus on aina ollut minulle luontevaa. Uskon, että asioihin voi vaikuttaa. Politiikka on kuitenkin vain yksi vaikuttamisen tapa muiden joukossa. Vaikuttaa voi myös kirjoittamalla, kansalaisjärjestöissä ja asiantuntijatehtävissä.

Toistaiseksi meillä ei ole merkittäviä maahanmuuttataustaisia politiikkoja, mikä estää mielenkiinnon ylläpitämistä ja kiinnostusta suomalaiseen politiikkaan maahanmuuttajien keskuudessa. Oma tavoitteeni on saada maahanmuuttajia äänestämään vaaleissa ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun riippumatta siitä, äänestävätkö he nimenomaan minua.

Suurimmalla osalla maahanmuuttajista ei ole äänioikeutta eduskunta- ja presidentinvaaleissa. Äänioikeutetuista vain toistakymmentä prosenttia käy äänestämässä.

Pienen ryhmän osalta äänestämättä jättäminen voi olla sitä, että katse kohdistuu muualle ja Suomessa asumista pidetään väliaikaisena. Osittain kysymys on siitä, että kun ei olla Suomen kansalaisia ja alunperin Suomesta kotoisin, ajatellaan, että ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asioihin. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tuntuu kovin etäiseltä, jos omaan oleskelulupaan tai perheeseen liittyvät asiat ovat arjessa tapetilla ja vievät voimia. Myös kielitaidon ja verkostojen puuttuminen vaikuttaa äänestysintoon.

Maahanmuuttajaehdokkaita on miltei joka puolueessa vaalien alla, mutta tuntuu siltä, että moni puolue, joka saattaa suhtautua penseästi maahanmuuttajiin, ottaa sinne suoraan sanottuna jonkun ei kovin varteenotettavan ehdokkaan, jolla haalitaan ääniä kyseisen ehdokkaan etnisestä ryhmästä.

Toivoisin, että maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita ei otettaisi vain täytteeksi vaan katsottaisiin, onko heissä poliitikkoainesta myös yleisissä asioissa. Maahanmuutto on vain pieni prosentti siitä, mihin kansanedustaja pääsisi ottamaan kantaa. Maahanmuutto ei ole myöskään tämän yhteiskunnan kannalta aivan olennaisempia asioita. Työllisyyden ja talouden hoitaminen ja koulutuksen järjestäminen auttaa myös maahanmuuttajia. Maahanmuuttajat ovat suurempia kärsijöitä, jos työttömyys nousee.”

– Kukaan ei tule ajamaan maahanmuuttajien asiaa. Maahanmuuttajien on ensisijaisesti pidettävä itse huolta siitä, että myös maahanmuuttajien edut huomioidaan, lakimies Husein Muhammed sanoo.