Yle Uutiset: Tyypillisin Suomesta lapsilisää saava ulkomaalaisperhe tulee Virosta 12.11.2012
Perhe-etuuksien maksaminen Suomesta ulkomaille on tullut viime vuosien aikana Kelalle tutuksi. Etuuksia maksetaan sekä suomalaisille että ulkomaalaisille.
Kelan kansainvälisistä asioista vastaavan lakimiehen Henna Huhtamäen mukaan etuuksien maksu on yleistynyt sen myötä, kun Suomeen on muuttanut työvoimaa ulkomailta. Esimerkiksi lapsilisiä maksettiin viime vuonna ulkomaalaisille ja ulkomailla asuville suomalaisille yhteensä 4,5 miljoonaa euroa.
Yleisimmin perhe-etuuksia, kuten vanhempainpäivärahaa, kotihoidon tukea ja lapsilisää maksetaan EU- ja ETA-maiden alueella Viroon, Ruotsiin, Britanniaan, Saksaan ja Puolaan. Tyypillinen Suomesta etuuksia saava perhe onkin sellainen, jossa perheen toinen vanhempi on töissä Suomessa ja toinen asuu lasten kanssa Virossa.
Perhe toisessa maassa
- Etuuksien maksamiseen vaikuttaa oleskelun kesto ulkomailla eli onko oleskelu tilapäistä vai vakinaista muualla kuin Suomessa, ja toisaalta myös työskentely ja muut olosuhteet, minkä vuoksi on muutettu ulkomaille, kertoo lakimies Henna Huhtamäki.
Esimerkiksi lapsilisän maksamiseen vaikuttavat muun muassa vanhempien työskentelymaa ja lasten asuinmaa. Suomen maksamaan vanhempainpäivärahaan vaikuttaa puolestaan se, onko päivärahan saaja sairausvakuutettu Suomessa. Lapsilisää voi saada yhdestä tai kahdesta maasta, mutta vanhempainpäivärahaa kumpikin vanhempi vain yhdestä.
Jos siis esimerkiksi suomalaisen Sarin työnantaja on suomalainen ja hän lähtee perheineen Ruotsiin ns. lähetettynä työntekijänä, niin silloin Suomi maksaa etuudet. Mutta jos Sari on itse hankkinut paikallisen työnantajan Ruotsista ja tekee työnsä Ruotsissa, niin perhe-etuuksien maksamisesta vastaa silloin Ruotsi.
Asia muuttuu kuitenkin siinä vaiheessa, kun työntekijä asuu perheensä kanssa eri maissa.
Jos esimerkiksi virolainen Mart muuttaa työn perässä Suomeen ja Martin perhe jää kotimaahan, niin silloin Viro maksaa ensisijaisesti lapsilisät. Suomi maksaa Martin perheelle kuitenkin EU-lainsäädännön perusteella ns. erotusetuutta, sillä Suomessa lapsilisät ovat Viroa korkeammat. Toisin sanoen, Suomi maksaa Martin perheelle lapsilisien välisen erotuksen niin, että summa vastaa sitä, mitä perhe voisi saada Suomessa. Henna Huhtamäen mukaan eri maihin maksettavat erotukset ovat muutamasta kympistä muutamaan sataan euroon kuukaudessa. Määrään vaikuttavat lasten lukumäärä, asuminen ja verrattavien etuuksien taso.
Yhteensovitusta maksetaan vain EU- ja ETA-maissa tai Sveitsissä asuville.
Useammin Suomesta ulkomaille kuin ulkomailta suomalaisille
Perhe-etuuksien yhteensovitus koskee myös suomalaisia, mutta Kelan Huhtamäen mukaan tyypillisempää on kuitenkin se, että Suomi maksaa erotusta ulkomaalaisille kuin että erotuksen saajana on suomalainen.
- Meillä on se käsitys, että suomalaiset etuudet ovat vähintäänkin hyvää keskitasoa Euroopassa. On toki myös tilanteita, että perhe saa Suomen etuuksien täyden määrän lisäksi etuuksia toisesta maasta, mutta meillä ei ole siitä tarkkaa tilastotietoa, Huhtamäki sanoo.
Suomalaiset muuttavat yleisimmin Ruotsiin, Saksaan ja Britanniaan.
Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat usein Henna Huhtamäen mukaan tietoisia etuuksien hakemisesta, toisin kuin Suomesta ulkomaille muuttavat. Etuuksien maksu ulkomailla asuville suomalaisille katkeaa usein viimeistään vuoden asumisen jälkeen.
- Yleensä ulkomaalaisilla on aika hyvä tietämys etuuksien hakemismahdollisuuksista Suomesta. Tuntuu, että usein suomalaisilla, jotka muuttavat ulkomaille, on vähän huonompi tietämys tästä samasta asiasta eli useille muuttajille tulee yllätyksenä se, että suomalaiset etuudet voivat katketa ulkomailla muuttoon, Huhtamäki sanoo.
Henna Huhtamäki kertoo, että EU-maihin muuttaneet suomalaiset eivät aina huomaa hakea esimerkiksi kotihoidon tukea. Kotihoidon tukea saakin Huhtamäen mukaan perhe-etuuksiin oikeutettu perhe, jossa on alle 3-vuotias lapsi, sillä Kelan on vaikea tarkistaa täyttyvätkö tuen ehdot eli onko lapsi hoidossa kotona vai käykö tämä hoidossa kodin ulkopuolella.
Mistä on kyse?
- Perhe voi saada lapsilisää joko yhdestä tai kahdesta maasta, mutta vanhempainpäivärahaa voi saada kumpikin vanhempi vain yhdestä maasta.
- Ulkomaille voi saada myös kotihoidontukea.
- Suomi maksoi Kelan tilastojen mukaan viime vuonna lapsilisää noin 14 500:lle EU-/ ETA-maasta tai Sveitsistä Suomeen muuttaneelle. Ja noin 1 400:lle Suomesta EU-maihin muuttaneelle.
- Suomesta sai lapsilisää noin 1 200 muualle kuin EU:n alueelle muuttanutta ja vastaavasti tänne tulleista lisää sai noin 15 500.