Turkulainen: ”Maahanmuuttajalapsia ei erotella eri ryhmiin”

Turkulainen: ”Maahanmuuttajalapsia ei erotella eri ryhmiin” 24.11.2012
Turkulainen: Kaltun sopeutui Suomeen nopeasti

Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Turussa 1980-luvun puolivälistä alkaen. Aluksi vieraskielinen lapsi saatettiin sijoittaa jopa kaksi vuotta nuorempien luokalle.

– Niin ei toimita enää. Lapsella on oikeus olla ikäistensä seurassa. Se tulee sitä tärkeämmäksi, mitä lähempänä murrosikää ollaan, perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne toteaa.

Kouluissa lähdetään siitä, että lapsi oppii suomen kielen vähitellen.

– Tavoitteena on, että kielitaito saavutetaan perusopetuksen aikana. Onhan se lapselle raskasta ja vaatii intensiivistä keskittymistä. Monikulttuurisessa koulussa kaikki lapset oppivat kuitenkin kansainvälisyyttä, jota tarvitaan tulevaisuudessa.

Lapsen saama tuki päätetään pedagogisin perustein. Puutteellinen kielitaito ei ole erityisen tuen peruste. Kielitaidon kohentamiseen on muita keinoja.

Maahanmuuttajalapsille järjestetään valmistavaa opetusta, suomi 2. kielenä -opetusta ja omakielistä tai muuta tukiopetusta. Lisäksi lapselle tarjotaan mahdollisuus oman äidinkielen opiskeluun. Vieraskielisten oppilaiden opetukseen saadaan valtiontukea.

Rinne on itse toiminut aiemmin Varissuon koulun rehtorina ja hän vakuuttaa, että opetus sujuu kansainvälisessä ympäristössä erittäin hyvin.

Pääkaupunkiseudulla osa vanhemmista on halunneet lapsensa toiseen kouluun, jos vieraskielisiä on paljon samassa koulussa. Miten Turussa?

– Tällaista ei ole juurikaan. Oppilaat menevät ensisijaisesti lähikouluun ja yleensä vanhemmat niin haluavatkin. Toisen oppilasalueen kouluun voi hakea ja sinne pääsee, jos on tilaa.

Myös päivähoidossa vieraskieliset lapset sijoitetaan pääsääntöisesti tavallisiin päivähoitoryhmiin. Varhaiskasvatuksen vs. tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen kertoo, että varhaiskasvatuksessa työskentelee kaksi suomi 2. kielenä -erityislastentarhanopettajaa, jotka ohjaavat vieraskielisiä lapsia pienryhmissä. Heitä kaivattaisiin lisää erityisesti päiväkoteihin, joissa on paljon vieraskielisiä lapsia.

– Muuten olemme suunnanneet resursseja vieraskielisten lasten kasvun ja kehityksen tukemiseen muun muassa myöntämällä ryhmiin avustajia. Asiaan perehtyneen henkilöstön avulla on lisäksi tuotettu paljon materiaalia lasten oppimisen ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön tueksi.

Vanhemmat eivät voi vaatia tiettyä hoitopaikkaa

Päivähoitolain mukaan kunnalla on velvoite järjestää lapselle päivähoitopaikka. Jos eivät halua lasta kunnan osoittamaan päivähoitopaikkaan, miten sitten käy?

– Kaikille perheille pyritään osoittamaan perheen hakema ensisijainen hoitopaikka. Mikäli se ei onnistu tarjotaan hoitopaikkaa perheen esittämistä muista vaihtoehdoista.

– Joskus perhe jättää ottamatta hoitopaikan vastaan esimerkiksi siksi, että heidän on hankala kuljettaa lasta hoitopaikkaan tai jostain muusta syystä, tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen toteaa. Lain mukaan perhe ei kuitenkaan voi asettaa hoitopaikalle ehtoja.


--------------

Turkulainen: Kaltun sopeutui Suomeen nopeasti

Kaltun Hassan pukee lapsia päiväkodin eteisessä. Kansainvälisessä Halikolo-päiväkodissa perheet edustavat 18 eri kulttuuritaustaa.

Kun Hassan itse tuli Suomeen 5-vuotiaana, hän oli päiväkodin ensimmäinen maahanmuuttaja.

– Muistan vieläkin sen näyn, kun menin äidin kanssa tutustumaan Lausteen Karhunaukion päiväkotiin. Joka ikkunasta tuijotti kasvot minua, hän hymähtää.

Suomalaislapset olivat innoissaan tulijasta.

– Suomen kielen opin nopeasti. Päiväkotikaverit opettivat sitä innokkaasti elekielellä. Lintu, he sanoivat ja liihottelivat käsiä, Hassan muistelee.

Vaikka ympärillä kaikki puhuivat vierasta kieltä, se ei pientä tyttöä haitannut. Se kuulosti siansaksalta, mutta ihan mukavalta.

– Minulla oli se etu, että olin ainoa vieraskielinen. Sain valtavasti huomiota. Vielä viidennellä luokalla Lausteen koulussa olin luokkani ainoa maahanmuuttaja.

–  Luokan pojat suojelivat minua ja sanoivat, että meidän Kaltun.

Kaltun Hassan on sisarusparvensa vanhin lapsi. Nyt kasvatusalan ammattilaisena hän arvelee, että viiden vuoden ikä oli hyvä ajankohta tulla vieraskieliseen ympäristöön.

– Oman äidinkielen taitoni oli jo vahvalla pohjalla. Kun vertaan itseäni sisaruksiini, he eivät ole oppineet suomen kieltä aivan yhtä nopeasti.

Hassan arvioi, että Suomessa osataan hyvin tukea maahanmuuttajalapsia päivähoidossa ja kouluissa. Sitä hän vain pelkää, että kuntien säästöt heikentävät tilannetta.

– Minua surettaa, kun kouluja aiotaan lakkauttaa ja oppilasryhmät uhkaavat kasvaa. Sellainen lapsi, joka tarvitsee vähän enemmän tukea, hukkuu massaan.

Toisaalta päiväkodeissa ja kouluissa on nyt enemmän vieraita kieliä osaavia ammattilaisia.

– Onhan siitä hyötyä työssäni, että osaan somalia, Hassan toteaa.

Vanhemmat kaipaavat lapsille kansainvälistä kasvatusta

Satu Husso on tyytyväinen, että sai poikansa Benin kansainväliseen Halikolo-päiväkotiin. – Mieheni on Israelista ja meillä kotona puhutaan suomea ja hepreaa. On ihanaa, että Ben saa päiväkodissa kansainvälistä kasvatusta.

Vastaavaa palautetta päiväkodin johtaja Maria Vuorinen on saanut muiltakin.

– Lapset yhdistävät, tulevat perheet sitten minkälaisesta kulttuurista tahansa. On hienoa seurata, kuinka suvaitsevaisia ja fiksuja ihmiset ovat.

Kansainvälisyys näkyy päiväkodissa esimerkiksi siinä, että juhlia on usein.

– Harjoittelijat ovat sanoneet, että tämä korvaa ulkomaanmatkan, kun pääsee meille töihin, Vuorinen hymähtää. Halikolo-päiväkotia ylläpitää Sateenkaari Koto Oy.


Kaltun Hassan
- turkulaisen kaupunginvaltuutettu Roda Hassanin tytär
- opiskeli lähihoitajaksi, sitten työn ohessa iltalukiossa ylioppilaaksi, suunnittelee jatko-opintoja
- työskennellyt dementiaryhmäkodissa hoitajana, tulkkina sekä THL:n tutkimustyössä
- tällä hetkellä lastenhoitajana kansainvälisessä Halikolo-päiväkodissa Halisissa