Hbl: Ruotsi haluaa useamman maan ottavan vastuuta pakolaisista

Hbl: Sverige vill se flera länder ta flyktingansvar 14.11.2012

EU-maiden välinen solidaarisuus turvapaikanhakijoiden vastaanotossa on olematonta. Näin sanoo Ruotsin maahanmuuttoministeri Hbl:lle. Hän ei kuitenkaan mitenkään kritisoi Suomen turvapaikkapolitiikkaa.

Ero on valtava. Kun Ruotsi odottaa tänä vuonna saapuvan 44 000 turvapaikanhakijaa, ja ensi vuonna jopa 60 000, ottaa Suomi vastaan hieman yli 3 000, hieman vähemmän kuin aiempina vuosina.

– On vaikea sanoa, mistä se johtuu. Myös Tanska ottaa vastaa hieman useampia kuin Suomi, mutta Norjan määrät ovat tipahtaneet, sanoo Esko Repo, Maahanmuuttoviraston turvapaikkaosaston johtaja.

Käytännössä on kolme tai neljä maata, jotka ottavat vastaan lähes kaikki EU:hun tulevat pakolaiset. Nykyisten pakolaisvirtausten taustalla on Syyrian sota, ja nousee vaatimuksia solidaarisuuden lisäämisestä. Esimerkiksi Ruotsi odottaa ensi vuonna 18 000 turvapaikanhakijaa pelkästään Syyriasta.

– Meillä on tilanne, jossa yhdeksän maata EU:n 27:stä ottaa vastaan 90 prosenttia kaikista pakolaisista. Listan kärjessä ovat Saksa, Ranska, Italia ja Ruotsi, sanoo maahanmuuttoministeri Tobias Billström Hbl:lle.

Miten on EU-maiden välisen solidaarisuuden laita?

– Solidaarisuutta on mitättömän vähän, jos ollenkaan.

Mitä pitäisi tehdä?

– Asiasta pitäisi keskustella eurooppalaisella tasolla. Tavoitteena on luoda yhteinen turvapaikkajärjestelmä koko EU:n alueelle ja saada se pystyyn ennen vuodenvaihdetta. Ruotsi on ajanut tätä esitystä yhdessä muiden maiden, myös Suomen, kanssa.

Minkä maiden pitäisi ottaa enemmän vastuuta?

– Ei ole kyse yksittäisten maiden nimeämisestä. Mutta jotta Euroopan sisärajat voisivat olla avoimet ja ulkoraja yhteinen, täytyy turvapaikkahakemusten tutkinnan olla koko alueella yhtenäinen, sanoo Billström.

Tekeekö Suomi tarpeeksi ottaessaan vastaan 3 000 turvapaikanhakijaa?

– Kysymystä ei voi asettaa tuolla tavalla. On kyse myös siitä, mihin ihmiset hakeutuvat.

Maassa oleskelevilla ystävillä ja sukulaisilla on suuri vaikutus siihen, mihin pakolaiset menevät. Ruotsissa asui jo aiemmin huomattavasti enemmän syyrialaisia kuin Suomessa. Viime vuosina Suomi on säätänyt turvapaikkasääntöjään saadakseen ne linjaan muiden Pohjoismaiden kanssa.

– Oleskeluluvan myöntämisen kriteerit ovat samat eri Pohjoismaissa, mutta muuten on joitakin eroja, sanoo Esko Repo.

"Korkeat kynnykset"

Yksi ongelma on kansanedustaja Anna Kontulan (vas) mukaan se, että pakolaisten on vaikea päästä hakemaan turvapaikkaa.

– Lain mukaan maahan tulevat ovat lainsuojattomia siihen asti, kun he tekevät turvapaikkahakemuksen. Rajoille on luotu erilaisia esteitä, jotka läpäistäkseen pakolaisten täytyy tulla sisään laittomasti. Jos ei tule rajalla ammutuksi tai karkotetuksi, voi siis hakea turvapaikkaa.

Heikki Autto (kok) on jäsen eduskunnan hallintovaliokunnassa, joka käsittelee muun muassa maahanmuuttokysymyksiä. Hänen mukaansa Suomi ei voi ottaa vastaan enempää pakolaisia. Työmarkkinat toimivat paremmin Ruotsissa ja siksi maa voi paremmin sulauttaa ihmisiä osaksi yhteiskuntaa.

– Suomi kantaa vastuunsa. Oleellista ovat mahdollisuudet kotouttaa ihmiset suomalaiseen yhteiskuntaan, sanoo Autto.

Mutta myös Ruotsissa mennään kohti laskusuhdannetta. Siitä huolimatta maa avaa rajansa ennätysmäärälle pakolaisia. Ministeri Tobias Billström sanoo, ettei usko sen kasvattavan muukalaisvihamielisyyttä.

– Syyrian tapauksessa on kyse ihmisistä, jotka pakenevat pahaa diktatuuria. Kukaan ei kyseenalaista heidän vastaanottoaan. Kukaan ei myöskään väitä vakavissaan, että yksikään pakeneva syyrialainen olisi onnenonkija.

Pelkäätkö, että tämä hyödyttää Ruotsidemokraatteja?

– Heitä hyödyttävät aivan toiset asiat, jotka liittyvät esimerkiksi tulevaisuudenuskon puutteeseen maaseudulla, jossa on meneillään rakennemuutos. Ei tässä ole ensisijaisesti kyse maahanmuutosta vaan siitä, kuinka onnistumme kotouttamisessa, joka on aivan eri asia.  (käännös)