Sampo Terho: EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka

Sampo Terho: EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka 18.11.2012

Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä (the Common European Asylum System, CEAS) etenee. EU:n puuttuminen tähän(kin) asiaan varmasti huolettaa monia kansalaisia, mutta mistä tarkkaan ottaen on kyse?

Yhteinen turvapaikkapolitiikka sai alkunsa, kun vuosina 1999-2005 luotiin yhteisiä minimistandardeja, joista tärkeimmät koskivat turvapaikanhakijoiden vastaanottoa, pakolaisaseman määrittelyä, turvapaikkamenettelyä sekä Dublin-asetusta. Muita merkittäviä asioita olivat taloudellisen solidaarisuuden vahvistaminen luomalla Euroopan pakolaisrahasto ja direktiivi tilapäisestä suojelusta. Vuonna 2003 annettiin vielä direktiivi perheenyhdistämisestä. Alkuvaiheen päätöksissä oli myönteistä se, että niillä pyrittiin ehkäisemään myös turvapaikkaturismia.

Sittemmin integraatio on kuitenkin haluttu viedä pitemmälle. Komissio julkaisi 2008 suunnitelman ”Policy Plan on Asylum”, jolla tähdättiin muun muassa yhteisen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamiseen ja solidaarisuusmekanismien luomiseen.

Keskeisin kysymys useimmille kansalaisille lienee, mitä kaikkea mainittu solidaarisuus tuo maahanmuuttoasioissa tullessaan? Erityisesti monia mietityttää, ryhtyykö EU päättämään jäsenmaiden vastaanottaman humanitaarisen maahanmuuton määrästä? Kysymykseen ei aitoon EU:n tapaan ole yksiselitteistä vastausta.

Pääasiassa solidaarisuudella tarkoitetaan tulonsiirtoja niille maille, joihin kohdistuu “erityisen kova paine” turvapaikanhakijoiden suhteen. Tätä varten on perustettu paitsi edellä mainittu Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto, niin myös 2014 toimintansa aloittava turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto, jota hallinnoi komissio. Rahastolla on tarkoitus myös tarjota korvausta sellaisille maille, jotka suostuvat uudelleensijoittamaan toisesta jäsenvaltiosta tulevia suojelua saavia henkilöitä.

Myös turvapaikkahakemusten yhteiskäsittelyä pohditaan ja tutkitaan, mutta avoimia kysymyksiä on paljon, muun muassa järjestelyn yhteensopivuus EU:n lainsäädännön ja perussopimusten kanssa, oikeussuojakeinot, hakijoiden asema, kenelle päätöksentekovalta kuuluu ja yhteensovittaminen Dublin-järjestelmän kanssa.

Niinikään haluttaisiin luoda hätätilanteita varten vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä, jolla joukoittain saapuneita turvapaikanhakijoita voitaisiin uudelleensijoittaa EU:n sisällä. Tällaista tilannetta ei kuitenkaan ole kohdattu sitten vuoden 1999 Kosovon pakolaiskriisin jälkeen.

Äänestimme kuukausi takaperin myös europarlamentissa mietinnöstä nimeltä “EU:n sisäisen solidaarisuuden lisäämisestä turvapaikka-asioissa”. Siinä haluttiin muun muassa edelleen tutkia yhteisen vastuunjakomekanismin luomista ja turvapaikkahakemusten yhteiskäsittelyn mahdollisuutta. Olin ainoa suomalainen meppi, joka äänesti mietintöä vastaan.