Yle: JSN:ltä langettava päätös IL:lle - Halla-ahoa ei saanut nimittää Breivikin oppi-isäksi

Yle: JSN:ltä langettava päätös IL:lle - Halla-ahoa ei saanut nimittää Breivikin oppi-isäksi 22.11.2012
Julkisen sanan neuvoston päätös 4873/SL/12 (Jussi Halla-aho/Iltalehti)
Julkisen sanan neuvoston päätös 4871/SL/12 (Timo Soini/Iltalehti)

Julkisen sanan neuvosto JSN on antanut päätökset neljästä kantelusta, jotka liittyvät perussuomalaisia koskeviin lehtikirjoituksiin. Ainoastaan Iltalehden pääkirjoitus sai langettavan tuomion.

Julkisen sanan neuvosto JSN on antanut langettavan päätöksen Iltalehdelle, joka väitti pääkirjoituksessaan norjalaisen joukkomurhaaja Anders Behring Breivikin maininneen oppi-isäkseen muun muassa kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps.). JSN katsoo, että pelkkä kansanedustajan nimen mainitseminen murhaajan manifestissa ei ollut riittävä peruste oppi-isäksi nimeämiselle.

JSN:n mielestä luonnehdinta ylitti ”kohtuuden rajat”, eikä yleisö voinut erottaa, oliko kyseessä lehden mielipide vai tosiasia.

Sen sijaan JSN antoi vapauttavan päätöksen Iltalehdelle pääkirjoituksesta, jossa kantelijan mielestä perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini rinnastettiin muun muassa Hitleriin ja Staliniin. Neuvoston mielestä kirjoituksessa ei rinnastettu Soinia hirmuhallitsijoihin tai joukkomurhaaja Breivikiin.

JSN antoi vapauttavan päätöksen myös eduskunta-avustaja Helena Erosen blogin uutisoinnista, josta tuli neuvostoon kaksi kantelua. Uutisissa kansanedustaja James Hirvisaaren (ps.) avustajan kerrottiin ehdottavan hihamerkkejä ulkomaalaisille. Kantelussa vedottiin esimerkiksi siihen, että blogikirjoitus oli laadittu humoristiseen tyyliin ja se yritettiin jutuissa leimata faktuaaliseksi kannanotoksi.

Neuvoston mukaan Turun Sanomat, Iltalehti ja Aamulehti eivät rikkoneet uutisillaan hyvää journalistista tapaa, eivätkä jutut sisältäneet virheitä.

_____________________________________

4873/SL/12

Vastaaja: Iltalehti

Asia ratkaistu: 21.11.2012

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös oikeita tietoja ja leimaavaa kirjoittelua koskevassa asiassa. Pääkirjoitus väitti norjalaisen joukkomurhaajan nimenneen maahanmuuttokriittisenä tunnetun suomalaisen kansanedustajan oppi-isäkseen. Neuvosto katsoo, että pelkkä kansanedustajan nimen mainitseminen murhaajan manifestissa ei ollut riittävä peruste oppi-isäksi nimeämiselle.

Kantelu 21.4.2012
Kantelijan mukaan Iltalehti käsitteli 21.4.2012 pääkirjoituksessaan http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012042115480773_pk.shtml?ref=kn Norjan joukkomurhaa ja Breivikin aatteellisia yhteyksiä seuraavasti: "Breivik kypsytti ajatuksiaan muukalaisvihan ja rasismin noustessa. Hän toimi Norjan "edistyspuolueessa" ja on maininnut oppi-isäkseen muun muassa Jussi Halla-ahon."

Väite on kantelijan (Jussi Halla-aho) mielestä leimaava ja täysin perätön. Breivik ei ole kantelijan mukaan kutsunut häntä oppi-isäkseen eikä maininnut häntä omissa kirjoituksissaan tai puheenvuoroissaan sanallakaan.

Ennen joukkomurhaa Breivik julkaisi manifestin "2083 - A European Declaration of Independence", joka on ladattavissa ja luettavissa useissa internet-osoitteissa. Yli puolet manifestin tekstistä on copy-paste-metodilla kopioituja ja ilman lupaa julkaistuja tekstejä erilaisista englanninkielisistä blogeista. Kantelija sanoo, että hänen nimensä esiintyy manifestissa kerran, sivulla 690. Kyse ei ole Breivikin omasta tekstistä vaan norjalaisen Fjordman -nimimerkin vuonna 2006 julkaisemasta blogikirjoituksesta, jossa siteerataan kantelijan, niinikään vuonna 2006 julkaistua blogikirjoitusta. Kyseisessä tekstissä Fjordman kertoo tulleensa eräissä kysymyksissä samanlaisiin johtopäätöksiin kuin allekirjoittanut. Breivik on julkaissut Fjordmanin tekstin sellaisenaan omassa manifestissaan.
Kantelija korostaa, että Breivik ei siteeraa eikä mainitse häntä omissa kirjoituksissaan tai puheenvuoroissaan sanallakaan. Mikään ei viittaa siihen, että hän olisi edes kuullut kantelijan olemassaolosta. Breivik toimitti manifestinsa sähköpostitse yli tuhannelle "eurooppalaiselle patriootille", mm. suomalaisille, mutta kantelija ei ollut vastaanottajien joukossa.

Iltalehden pääkirjoituksessa esitetään valheellinen väite Breivikin aatteellisista kytköksistä kantelijaan. Koska Breivikin teksti on kenen tahansa luettavissa ja tarkistettavissa, Iltalehti rikkoo kantelijan mielestä ainakin journalistin ohjeiden 8. ja 11. kohtaa: "Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen" ja "Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta".

Iltalehden vastaus 11.5.2012
Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että pääkirjoitus on aina lehden kannanotto, jolle terävät näkemykset ovat luonteenomaisia. Pääkirjoituksillaan Iltalehti pyrkii vaikuttamaan muun muassa maahanmuuttoon ja ulkomaalaisiin kohdistuviin asenteisiin, mutta myös herättämään keskustelua. Iltalehti on aina pyrkinyt julkaisemaan pääkirjoituksen kohteiden jyrkätkin kommentit sellaisenaan ja JSN:n aiemman suosituksen mukaisesti peräkaneeteitta, vaikka ne eivät tiukasti ottaen ehkä täyttäisi niin sanottua vastineoikeutta.

Kantelun kohteena oleva pääkirjoitus liittyi Kivelän mukaan laajaan keskusteluun suhtautumisesta ääri-ilmiöihin, jotka huipentuivat Norjan joukkomurhassa. Samalla tekstissä pohdittiin muita hämmentäviä väkivallan ilmentymiä. Aihe on yhteiskunnallisesti keskeinen ja sitä on aiemminkin − myös kantelijaan viitaten − käsitelty paljon niin Iltalehden pääkirjoituksissa kuin muussa mediassa.
Kuten kantelijakin toteaa, hän ei Kivelän mukaan ole tarjonnut vastinetta ko. pääkirjoitukseen, kuten ei ole tiettävästi kukaan muukaan perussuomalainen. Kantelija ei ole myöskään ottanut yhteyttä toimitukseen vaatiakseen sitä itse ainakin tarkentamaan väitettä. Iltalehti on pyrkinyt aina julkaisemaan perustellut tarkennukset ja oikaisemaan mahdolliset virheensä.

Kantelijan vastaväitteet eivät kumoa sitä, että häneen viitattiin myönteisesti Breivikin sinänsä valtavassa aineistossa. Filosofian tohtorina kantelija tietää hyvin, että niin tieteellisessä kuin aatteellisessa kirjoittelussa lainataan yleisesti ja toisinaan laajastikin muita, usein omaa näkemystä tukevia tekstejä. Päätoimittaja Kivelän mukaan on yhdentekevää, tehdäänkö lainaus teknisesti kynällä ja kirjoituskoneella vai modernin tietotekniikan avulla, kuten Anders Behring Breivik lainasi kantelijaan viitannutta norjalaista kirjoittajaa.

Kantelijan asenteiden pohtimista tässä yhteydessä perustelee Kivelän mielestä muun ohessa sekin, miten hän omassa blogissaan niinkin myöhään tapahtuneen jälkeen kuin 3.10.2011 kommentoi Utöyan joukkomurhaa: "Tuleehan sitä uhkailtua ja ihmisiä kohti ammuttua, jos sattuu olemaan väärässä paikassa väärään aikaan. Sanotaanko vielä tähän päälle, että Anders Breivik sattui heinäkuussa olemaan väärässä paikassa väärään aikaan."
http://www.halla-aho.com/scripta/rasismin_kitkentaa_vaasassa.html

Termi "oppi-isä" oli Kivelän mukaan pääkirjoituksille luonteenomainen kärjistys, mutta epäilemättä kantelija on Suomessa vaikuttanut merkittävästi kriittisiin näkemyksiin maahanmuuttoa kohtaan. Vastaavia näkemyksiä on tunnetusti kaikkialla Euroopassa, ja Breivikin aineistokin osoittaa, että ne vaikuttavat toinen toisiinsa. Niin sanotuilla maahanmuuttokriittisillä liikkeillä ja puolueilla on Kivelän vastauksen mukaan yhteyksiäkin, vaikka ne korostavat kansallista itsenäisyyttään. Vertauskuvallinen asema "oppi-isänä" ei tietenkään edellytä henkilökohtaista tuntemista tai sitä, että toimija olisi itse nimennyt varta vasten oppi-isiään.

Kaikkiaan pääkirjoitus oli päätoimittaja Kivelän mukaan normaali osa laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Kantelijalla olisi ollut tilaisuus osallistua siihen Iltalehdessä esimerkiksi vastineella. Hän vaikeni.

Ratkaisu
Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21).

Iltalehden pääkirjoitus Ihmismielen syöverit ovat nousseet esiin ilmestyi samalla viikolla, kun Breivikin oikeudenkäynti Oslossa alkoi. Pääkirjoituksessa käsiteltiin hirmutekojen syitä sekä vaadittiin, että niiden laukeamista on torjuttava sekä muukalais- ja muun vihan lietsominen tuomittava. Kappale, jossa kantelija mainittiin, kuuluu seuraavasti: "Ympäristö voi kuitenkin vaikuttaa mielen vääristymän laukeamiseen. Hitler tai Stalin nousivat valtaan erityisessä historiallisessa tilanteessa, muutoin he olisivat jääneet oudoiksi kiihkoilijoiksi, joita riittää. Breivik kypsytti ajatuksiaan muukalaisvihan ja rasismin noustessa. Hän toimi Norjan "edistyspuolueessa" ja on maininnut oppi-isäkseen muun muassa Jussi Halla-ahon".

Pääkirjoituksessa kerrotaan lehden mielipide ja linja. Kirjoitus voi aika ajoin provosoida ja ärsyttää. Tämän vuoksi myös epätavanomaiset ja kärjekkäät ilmaisut ovat sallittuja. Näin lehti nostaa aiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun ja voi kehottaa muitakin osallistumaan siihen.

Kantelija on kaupunginvaltuutettu ja suurimman oppositiopuolueen kansanedustaja. Hän on esiintynyt julkisuudessa maahanmuuttokritiikin airuena. Kantelija on kirjoituksissaan tahallaan ärsyttänyt, koetellut sananvapauden rajoja ja tullut oikeudessakin tuomituksi uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Asemansa ja toimintatapansa vuoksi hänen on Julkisen sanan neuvoston mielestä siedettävä ankaraakin arvostelua.

Norjan joukkomurha oli tarkkaan harkittu ja poikkeuksellisen törkeä, koko yhteiskuntaa ja jopa ihmiskuntaa sekä ihmisyyttä vastaan suunnattu rikos. Sen syitä, motiiveja ja uusien vastaavien tekojen ehkäisyä pohdittaessa pitää kaikkia seikkoja voida käsitellä ennakkoluulottomasti ja avoimesti. Neuvoston mielestä Iltalehden teksti käytti näitä keinoja ja pyrki päämääriin, joita pääkirjoitukselta yleensäkin odotetaan.

Anders Breivik surmasi 77 ihmistä. Ennen surmia Breivik julkaisi monisatasivuisen julistuksen, jossa hän mainitsi myös kantelijan nimen toissijaiseen lähteeseen tukeutuen. Julkisen sanan neuvoston mielestä Iltalehdellä ei ollut riittäviä perusteita esittää, että joukkomurhaaja piti kantelijaa oppi-isänään. Yleisö ei voinut erottaa, oliko kyseessä lehden mielipide vai tosiasia, kun kantelija oli rinnastettu joukkomurhaajan oppi-isäksi yksilöimättä väitteen perusteita. Vaikka kyseessä oli lehden pääkirjoituksessaan käyttämä luonnehdinta, se ylitti kohtuuden rajat. Kantelija olisi voinut yrittää vastata arvosteluun, mutta vastineenkaan julkaisu ei olisi riittänyt poistamaan väitteen aiheuttamaa vahinkoa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Marja Irjala, Tuomo Lappalainen ja Jaakko Ujainen.


_________________________________

4871/SL/12

Vastaaja: Iltalehti
Asia ratkaistu: 21.11.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös ihmisarvon kunnioittamista koskevassa asiassa. Lehti käsitteli pääkirjoituksessaan historian hirmuhallitsijoita, norjalaista joukkomurhaajaa ja suomalaista oppositiojohtajaa, mutta ei kuitenkaan rinnastanut heitä toisiinsa.

Kantelu 21.4.2012
Kantelijan mukaan Iltalehden pääkirjoituksessa 21.4.2012, Ihmismielen syöverit ovat nousseet esiin, yhdistettiin Stalin, Hitler, Pol Pot, Timo Soini ja perussuomalaiset tavalla, joka loukkaa journalistin ohjeiden kohtaa 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Kantelija on perussuomalaisten kansanedustaja. Kantelun käsittelylle Julkisen sanan neuvostossa on Perussuomalaiset r.p.:n puheenjohtajan Timo Soinin suostumus.

Iltalehden vastaus 15.6.2012
Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että Iltalehden pääkirjoitus ei rinnasta sen enempää Timo Soinia kuin perussuomalaisiakaan ko. kirjoituksessa mainittuihin Staliniin, Hitleriin tai Pol Potiin.
Pääkirjoituksen alkuosassa pohditaan hyvin erilaisten – ajankohtaisten – väkivallan tekojen motiiveja. Pääkirjoituksessa muistutetaan, että vaikka monia tuomittavia tekoja tehneet eivät olekaan syyntakeettomia, niin myös ympäristö voi vaikuttaa mielen vääristymän laukeamiseen.
Päätoimittaja Kivelä huomauttaa, että muukalaiskammoinen ympäristö voi ruokkia tuomittavia väkivallan tekoja. Siksi pääkirjoituksessa todetaan myös kuinka tärkeää olisi se, että Timo Soini vetäisi selvän rajan edustamansa suuntauksen ”muukalaiskammoiseen siipeen”. Kivelä huomauttaa lisäksi, ettei kantelija ole tarjonnut asiasta näkemystään tai ollut muussakaan yhteydessä Iltalehteen.

Ratkaisu
Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).

Iltalehden pääkirjoitus pohti mahdollisuuksia estää hirmutekoja. Samaan aikaan käytiin Norjassa oikeutta joukkomurhaaja Breivikiä vastaan. Hänen lisäkseen pääkirjoituksessa mainittiin muun muassa Hitler, Stalin ja Timo Soini. Iltalehden pääkirjoituksessa sanottiin muun muassa, että "Timo Soini ei ole kuitenkaan vetänyt selvää rajaa muukalaiskammoiseen siipeen".

"Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta", alkaa Journalistin ohjeiden johdanto. Sananvapauden ydinaluetta ovat puolestaan poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelu. Tämän vuoksi mielipiteitä voi ilmaista hyvinkin värikkäästi ja kärjekkäästi. Pääkirjoituksessa ilmaistaan lehden linja ja mielipide ajankohtaisista asioista. Se on osa yhteiskunnallista keskustelua. Pääkirjoituksen yksi tehtävä on kannustaa muutkin mukaan keskusteluun.

Politiikassa mukana olijoiden on kestettävä sitä kärjekkäämpi kritiikki, mitä merkittävämmässä asemassa he toimivat. Perussuomalaiset on eduskunnan kolmanneksi suurin puolue 39 kansanedustajallaan. Johtavan oppositiopuolueen kansanedustajien ja varsinkin sen puheenjohtajan on siedettävä ankaraakin arvostelua.

Iltalehden pääkirjoituksessa mainittiin historian hirmuhallitsijoita ja norjalainen joukkomurhaaja, mutta Julkisen sanan neuvoston mielestä perussuomalaisiin tai heidän puheenjohtajaansa ei kuitenkaan rinnastettu heihin. Lehti ainoastaan vaati perussuomalaisten johtoa tuomitsemaan puolueen muukalaiskammoisen siiven. Neuvosto huomauttaa, että kirjoitukseen olisi myös voinut vastata.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Marja Irjala, Tuomo Lappalainen ja Jaakko Ujainen.