HS: Kurdeilla maahanmuuttajista eniten terveysongelmia

Helsingin Sanomat: Kurdeilla maahanmuuttajista eniten terveysongelmia 29.11.2012
Vaivoina ylipaino ja D-vitamiinin puute
Kolme maahanmuuttajaa kertoo hoitokokemuksistaan
"Psyykkisiin ongelmiin haetaan apua liian myöhään"
THL:n tiedote: Kansallinen tutkimus: maahanmuuttajien elämänlaatu on hyvä, mutta tukea tarvitaan
Raportti: Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa.

Osa Suomessa asuvista maahanmuuttajista voi psyykkisesti erittäin huonosti.

Jopa kolmasosalla kurditaustaisista miehistä ja naisista on vakavia masennus- ja ahdistusoireita, samoin neljäsosalla venäläisnaisista.

Pahoinvointiin voivat vaikuttaa sekä elinolot Suomessa että historia entisessä kotimaassa.

Esimerkiksi kurditaustaisista lähes neljä viidesosaa ja somalialaistaustaisista yli puolet on kokenut aiemmassa kotimaassaan jonkin merkittävän traumaattisen tapahtuman, esimerkiksi sodan, luonnonkatastrofin, kidutusta tai vakavaa väkivaltaa.

Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Maamu-tutkimuksesta, jossa selvitettiin Suomessa asuvien aikuisten maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia.

Kyseessä on laajin Suomessa koskaan tehty tutkimus maahanmuuttajien terveydestä ja elinoloista. Se julkaistaan tänään Helsingissä.

Tutkimukseen kutsuttiin tuhat venäläistaustaista, tuhat somalitaustaista ja tuhat kurditaustaista 18–64-vuotiasta maahanmuuttajaa. Mukana oli kuusi kaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Vaasa.

Tietoja kerättiin sekä haastattelun että terveystarkastuksen avulla. Kenttätyöntekijät olivat itsekin maahanmuuttajataustaisia.

Tutkimukseen kutsutuista noin kolme viidesosaa osallistui ainakin yhteen tutkimuksen osaan.

Tutkimuksen johtaja, THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen pitää yllättävänä, miten suurella osalla maahanmuuttajista näyttää olevan mielenterveysongelmia.

Yhtä lailla yllättävää hänen mukaansa on, että valtaosa tutkituista koki kuitenkin oman terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Miehet olivat keskimäärin naisia tyytyväisempiä.

Kaikkein parhaana terveyttään pitivät somalialaismiehet. Huonoimmin puolestaan voivat kurdi- ja venäläisnaiset, joista vain vajaat kaksi kolmasosaa piti terveyttään hyvänä tai melko hyvänä.

Kolmesta tutkitusta ryhmästä kaikkein kärjistyneimpiä hyvinvointiongelmat olivat kurditaustaisilla. Siitä huolimatta valtaosa heistäkin koki elämänlaatunsa hyväksi.

"Tulokset osoittavat, että tämän melko ison maahanmuuttajaryhmän hyvinvointiin pitäisi kyetä vaikuttamaan paljon paremmin kuin tähän asti", Koskinen toteaa.

Tutkimusryhmä uskoo, etteivät suomalaiset mielenterveyspalvelut tavoita maahanmuuttajia tarpeeksi hyvin.

Esimerkiksi traumakokemuksia ei välttämättä tunnisteta terveydenhuollossa eikä niistä aina uskalleta edes kysyä maahanmuuttajalta.

"Järjestelmää pitäisi kehittää niin, että maahanmuuttajien erityistarpeita osattaisiin ottaa huomioon", sanoo tutkimushankkeen projektipäällikkö Anu Castaneda.

"Jos mitään ei tehdä eikä traumatisoituneita hoideta, heillä on riski joutua vankilaan", toteaa itsekin somalialaistaustainen THL:n tutkijalääkäri Mulki Mölsä.

Maamu-tutkimuksen tuloksia peilattiin myös koko väestöön vertaamalla niitä THL:n vastavalmistuneen Terveys 2011 -tutkimuksen tuloksiin.

Vertailu paljasti muun muassa maahanmuuttajien käyttävän suomalaisia vähemmän alkoholia. Erityisen vähän joivat somalialais- ja kurditaustaiset. Sen sijaan kurdi- ja venäläismiehet tupakoivat muuta väestöä enemmän.

Työkykynsä suurin osa tutkimukseen osallistuneista arvioi varsin hyväksi. Työttömänä tai lomautettuna oli kuitenkin noin neljännes kaikista ryhmistä.

-----

Vaivoina ylipaino ja D-vitamiinin puute

THL:n tutkimuksessa kävi ilmi, että valtaosa somalialais- ja kurditaustaisista kärsii D-vitamiinin puutteesta. Osasyitä ovat ihon tummuus, peittävä vaatetus ja ruokavalio.

Huolestuttavana tutkimusryhmä pitää myös havaintoa siitä, että somalialais- ja kurditaustaiset harrastavat vähemmän kuntoliikuntaa kuin muu väestö.

Ryhmien naiset ovat keskimäärin selvästi ylipainoisempia kuin muut naiset. Somalialaistaustaisilla naisilla esiintyi myös paljon diabetesta.

Somalialaistaustaisista miehistä ja naisista lähes kaikki kertoivat, etteivät syö päivittäin tuoreita hedelmiä tai kasviksia.

Tutkimuspäällikkö Päivikki Koposen mukaan vaikuttaa siltä, ettei terveyttä edistävä valistustyö tavoita maahanmuuttajia vielä riittävän hyvin.

"Esimerkiksi kielenopetukseen voisi liittyä kokkausiltoja, joissa tutustutaan suomalaisiin kasviksiin", Koponen ehdottaa.

Toisaalta esimerkiksi kolesteroliarvot olivat muuta väestöä matalammalla kaikilla muilla ryhmillä paitsi venäläismiehillä.


_____________________________

THL:n tiedote: Kansallinen tutkimus: maahanmuuttajien elämänlaatu on hyvä, mutta tukea tarvitaan

Venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset maahanmuuttajat ovat enimmäkseen tyytyväisiä elämäänsä Suomessa ja he kokevat terveytensä ja työkykynsä pääosin hyväksi. Ongelmia on kuitenkin muun muassa kielitaidossa ja elintavoissa. Tämä käy ilmi ensimmäistä kertaa toteutetusta Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (Maamu).

Maahanmuuttajataustaisten terveyden ja hyvinvoinnin haasteita ovat jotkut toimintakykyyn, elinoloihin ja elintapoihin liittyvät seikat, kuten työttömyys, kielitaidon puutteet, lihavuus, liikunnan vähäisyys ja alhainen D-vitamiinin saanti. Somalialaistaustaisista 79 %:lla ja kurditaustaisista jopa 87 %:lla oli matala D-vitamiinipitoisuus. Lihavia kurditaustaisista naisista oli 25 % ja somalialaistaustaisista naisista peräti 42 %.

"Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajilla on ongelmista huolimatta paljon hyviä edellytyksiä kotoutumiseen ja tuottavaan työhön Suomessa", toteaa pääjohtaja Pekka Puska.

Myös psyykkinen oireilu oli huomattavasti yleisempää maahanmuuttajataustaisilla, ja he olivat saaneet koko väestöä harvemmin tarvitsemiaan mielenterveyspalveluja. Kurditaustaisista naisista joka toisella, miehistä neljänneksellä sekä venäläistaustaisista naisista neljänneksellä esiintyy vakavia masennus- ja ahdistusoireita. Kurditaustaisista lähes neljä viidestä ja somalialaistaustaisista kolme viidestä on kokenut merkittäviä traumatapahtumia entisessä kotimaassaan.

Maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi huomiota tulisi kiinnittää mielenterveys- ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen sekä hyvinvoinnin- ja terveyden edistämistoimiin. Lisäksi tarvitaan syrjinnän vastaisia toimia sekä toimia työllistymisen ja osallisuuden edistämiseksi.

Tutkimus on ensimmäinen väestötutkimus, jossa kerättiin tietoa ulkomailta Suomeen muuttaneiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Maamu-tutkimuksessa tutkittiin Venäjältä, Somaliasta, Iranista ja Irakista muuttaneiden 18–64-vuotiaiden terveyttä, toimintakykyä, elinoloja, elintapoja, sosiaalista hyvinvointia, syrjintäkokemuksia sekä palvelujen tarvetta ja käyttöä. Tutkimukseen osallistui 1 846 maahanmuuttajataustaista henkilöä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Vaasassa. Tutkimus on laajin ja monipuolisin Suomessa maahanmuuttajille kohdennettu väestötutkimus.